Morjes
Yksi laajimmin levinneistä fetisismeistä on nahka ja kumi. Itse kuulun pääasiallisesti kumidiggareihin (etenkin mustat teollisuuslaatuiset vuorettomat kumikäsineet) ja kontion tyyppiset hieman ronskimmat kumpparit. Olen 40 ja olen ollut tietoinen tästä mun mieltymyksestäni jo varmaan 35 v. Huomasin sen n. 6-vuotiaana mutta en tietenkään ymmärtänyt miksi olin niin kiinnostunut kumissaappaista. Murrosiässä laukesin sitten ensimmäsien kerran toisen (!) saappaita kokeillessani ja silloin tiesin varmuudella, että jutussa oli paljon muuta mukana kuin pelkkää väri-iloa silmälle! Aloin pikku hiljaa ymmärtää että kumisaappat saivat minussa aikaan seksualisen kiihotuksen mutta en siihen aikaan hallinnut niin hienoja termejä kuin "fetisismi"). Seurasi sitten monta tuskallista vuotta kamppaillessani oman ihmeellsien seksualisen identiteettini kanssa. En oikein tienyt mitä olin. Vasta Internetin myötä sain ilokseni huomata, että en todellakaan ollut fetisismini kanssa yksin tässä maailmassa, niin kuin pitkään olin luullut. Meitä on itse asiassa kymmeniä tuhansia maailman eri kolissa - eniten Euroopassa, jenkeissä, Japanissa ja australiassa. Olen vuosien mittaan keskustellut varsin monen harrastajan kanssa ja saanut luullakseni aika hyvän kuvan tästä ilmiöstä ja sen eri variaatioista.
Itse en ole tyypiltäni mikään "hyyppä" tai kummajainen jolla on "kumikallen leima" otsassa. Päin vastoin, olen tuiki tavallinen naimisissa oleva perheellinen isä. Pärjään mukavasti työelämässä ja oma vaimoni tietää tästä mun seksualisesta erityipiirteestäni ja hyväksyy sen minussa. Se on mielestäni edellytys jos meinaa jakssa elää parisuhteessa saapasfetisitinä (niin vahva on se mieltymys, meinaan). Ja onpahan vaimo joskus mukana makuuhuoneen saapsleikissäkin :) Saappaita omistan erinäsiä pareja ja vaimoni myös. Tykkään kikesta kahluusaapaista kalosseihin - tilanteen mukaan. Olen netissä tavannut monta mielenkiintoista saapasveljeä (- mutta eipä juurikaan -siskoja) ja joidenkin kanssa kontakti on säilynyt monta vuotta. Varsin asiallisia ja tavallsia tyyppejä hekin. Olen myös tavannut heistä joitakin. Te jotka tunnistatte itsenne tästä kirjoitelmasta, kantakaa kortenne kekoon ja kirjoitelkaa omista kokemuksistanne kumin ja -sappaiden tiimoilta. Nahkaakin voi yhdistää kunhan myös kumi säilyy jutussa mukana. Nyt on saappaat taas muodissa ja siitä meidän täytyy ottaa kaikki ilo irti.
T RubberBoot.
Yksi laajimmin levinneistä fetisismeistä on nahka ja kumi. Itse kuulun pääasiallisesti kumidiggareihin (etenkin mustat teollisuuslaatuiset vuorettomat kumikäsineet) ja kontion tyyppiset hieman ronskimmat kumpparit. Olen 40 ja olen ollut tietoinen tästä mun mieltymyksestäni jo varmaan 35 v. Huomasin sen n. 6-vuotiaana mutta en tietenkään ymmärtänyt miksi olin niin kiinnostunut kumissaappaista. Murrosiässä laukesin sitten ensimmäsien kerran toisen (!) saappaita kokeillessani ja silloin tiesin varmuudella, että jutussa oli paljon muuta mukana kuin pelkkää väri-iloa silmälle! Aloin pikku hiljaa ymmärtää että kumisaappat saivat minussa aikaan seksualisen kiihotuksen mutta en siihen aikaan hallinnut niin hienoja termejä kuin "fetisismi"). Seurasi sitten monta tuskallista vuotta kamppaillessani oman ihmeellsien seksualisen identiteettini kanssa. En oikein tienyt mitä olin. Vasta Internetin myötä sain ilokseni huomata, että en todellakaan ollut fetisismini kanssa yksin tässä maailmassa, niin kuin pitkään olin luullut. Meitä on itse asiassa kymmeniä tuhansia maailman eri kolissa - eniten Euroopassa, jenkeissä, Japanissa ja australiassa. Olen vuosien mittaan keskustellut varsin monen harrastajan kanssa ja saanut luullakseni aika hyvän kuvan tästä ilmiöstä ja sen eri variaatioista.
Itse en ole tyypiltäni mikään "hyyppä" tai kummajainen jolla on "kumikallen leima" otsassa. Päin vastoin, olen tuiki tavallinen naimisissa oleva perheellinen isä. Pärjään mukavasti työelämässä ja oma vaimoni tietää tästä mun seksualisesta erityipiirteestäni ja hyväksyy sen minussa. Se on mielestäni edellytys jos meinaa jakssa elää parisuhteessa saapasfetisitinä (niin vahva on se mieltymys, meinaan). Ja onpahan vaimo joskus mukana makuuhuoneen saapsleikissäkin :) Saappaita omistan erinäsiä pareja ja vaimoni myös. Tykkään kikesta kahluusaapaista kalosseihin - tilanteen mukaan. Olen netissä tavannut monta mielenkiintoista saapasveljeä (- mutta eipä juurikaan -siskoja) ja joidenkin kanssa kontakti on säilynyt monta vuotta. Varsin asiallisia ja tavallsia tyyppejä hekin. Olen myös tavannut heistä joitakin. Te jotka tunnistatte itsenne tästä kirjoitelmasta, kantakaa kortenne kekoon ja kirjoitelkaa omista kokemuksistanne kumin ja -sappaiden tiimoilta. Nahkaakin voi yhdistää kunhan myös kumi säilyy jutussa mukana. Nyt on saappaat taas muodissa ja siitä meidän täytyy ottaa kaikki ilo irti.
T RubberBoot.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tunnistin suureksi osaksi itseni tuosta hyvästä kuvauksestasi. Itsellänikin kiinnostus heräsi jo ala-asteiässä ja stondiksia tuli aina ja varsinkin kun pääsi kerran kaverin vanhoja kääntövarsikontioita tarkastelemaan ja kokeilemaan lähemmin. Omat kun olivat väärää merkkiä. Murrosiässä ensimmäiset mällit lensivät, mitenpä muutenkaan, kuin Kontioiden kanssa.
Itsekin olen taipumustani lukuunottamatta tuiki tavallinen reilu kolmikymppinen perheenisä ja vaimo on perillä taipumuksestani. Repertuaari vain on laajentunut Kontioiden lisäksi myös muihin varrellisiin kenkiin. Kontioiden lisäksi myös tiukkavartiset nahkasaappaat ja maiharit ovat alkaneet tuntua kiihottavilta. Lieneekö vaimon vaikutusta, mutta tällä hetkellä vaimon vanhat maiharit kiihottavat aika ajoin jopa kontioitakin enemmän. Ja sitä pidin ennen täysin mahdottomana.
Terve Saapasfriikki,
Olen myös itse kokenut "reviirin laajentumisen". Ennen en ollut kiinnostunut kuin vain ja ainoastaan kumisaappaista. Sitten alue laajeni sadevaatteisiin ja niiden kautta nahkaisiin vaatteisiin. Omistan tätä nykyä paritkin nahkahousut ja erinäisejä bootseja. Kiinnostusalue on nyt tälläkin alueella. Yhdistettynä esim. Kontioihin (tai muihin krouvimpiin jumppareihin) se on aika nastaa silmäniloa. Tuo nahkajuttu ei tietenkään käy yhteen Hai-ilmiön kanssa joka on suunnaltaan ihan toinen: se mukailee purjehtijoiden ja kesänviettämisen perinteitä. Sekin on kivaa ja tyylikästä mutta se muutilinja on ehkä enemmän naisten kuteita. Ilmeisesti mun homma hipoaa jonkinmoista biker-kulttuurin ihailua jättäen kuitenkin monia sen tyypillisimpiä elementtejä pois. Nämä ovat esim. biker-kulttuurin ei niinkään puolensavetävät hahmot partoineen (!)sekä siihen juttuun liittyvä varsin yleinen ja vastenmielinen rikollisuus (jengi-ilmiö). Silti myönnän että autoa ajaessani katson AINA bikereiden jalkineita ja housuja (nimenomaan sitä housun ja saappaan yhdistelmää)- niissä on sitä kadunpöly, seikkalua ja vapauden tunnetta sekä myös sen tyyppistä motoristirujoutta jota itse en edusta. Vähän niin kuin harmaanmatakasi kuluneissa kontioissa! Jos pitäisi kuvailla itseäni kahdesta perustyypistä: baikeri tai crocodoile dundee, niin olen luonteeltani ehdottomasti jälkimmäinen. :-b
Naisten kumisaappaat joissa on kapea kärki on kiihottavimmat
Eli vähän samantyyppinen malli kuin korkkareissa
Ennen niitä näki enemmän kuin nykyään
Joo, muistan hyvin kultaisen 70-luvun jolloin malleja tuli kuin liukuhihnalta ja niitä myös käytettiin paljon. Mutsilla ja systerillä oli monet parit. Niitä korkeakorkoisia voi käydä katsomassa sakalaisella saitilla osoitteessa www.rubber-boots.de
Siinä on monta galleriaa joista jokunen vain kontioille. Hienoja kuvia. Nauttikaa naispowerista :-b
Itse olen sitä mieltä, että saapasfetisisismi ei ole sama asia kuin kumivaatteista kiinnostuneilla. Tuossakaan viestissä ei puhuttu mistään muusta kuin saappaista, eli muut kumiasut eivät näytä kiinnostavan. Kumifettareilla taas harvoin Kontiot tai muut vastaavat kuuluvat kokoelmiin, ainoastan ihoa vasten olevat ohuet (tai vähän paksummat) kumiasut.
En tällä kirjoituksella halua väheksyä enkä torpedoida saapasfetissiä, mutta lukisin sen eri kategoriaan kuin varsinainen kumifetissi.
Moikka!
Ymmärrän mistä puhut. Itse katson tätä fettari-asiaa jonkinlaisena käytävänä jossa on eri huoneita ja miksei tasojakin.
Käytävä on itse fetsissi, esim. kumi, huoneet voivat olla esim jalkineet, kuteet käsineet; tasot voisivat olla sen fettarin intensiivisyys eli miten hyvin tulisit toimeen ilman ko. fettaria. No tämä oli vain minun oma oiirros asiasta. Kuitenkaan en katsoisi asiaa niin, että saappat sulkee pois kuteet tai päinvastoin. Minusta ne elää mainiosti rinnakkain samalla stagella - eli voi olla monessakin huoneessa.
Onhan se kuitenkin se reaktio mikä kumi saa aikaiseksi joka itse asiassa on se tärkein määräävä kriteeri onko kyseessä aito fettari vai ei. Ei niinkään mikä se aine on tai mikä vaatekappale on se joka kiihotaa juuri itseään (kissapuku vaiko saapas). T RB
Totta tosiaan...minusta mikään ei ole kiihottavampaa kuin Kontiot kauniin naisen jaloissa. Itsekin huomasin jo alle 10-vuotiaana, että pitäessäni kumppareita, minulla oli sellainen määrittelemätön hyvänolon tunne. Tykkäsin myös laittaa saappaat paidan alle ihan kiinni vartaloon, koska viileä kumi tuntui ja tuoksui mukavalta.
Paremman puutteessa tuli teini-iässä veljen vaimon mustia Kontioita nuoleskeltua ja masturboitua niiden päälle. Toki myös omia saappaita tuli "helliteltyä".
Nykyään olen naimisissa, enkä ole saanut itsestäni irti, että kertoisin vaimolleni...ei ehkä ymmärtäisi. Tämä on jonkinasteinen ongelma. Olenkin metsästänyt kuumeisesti netistä käytettyjä naisten Kontioita, mutta harva nainen tuntuu olevan valmis luopumaan omasta paristaan tai sitten ei omista kumppareita laisinkaan. Toki Kontioiden pitäisi olla sen verran hygieeniset, että niihin voi ottaa kunnon oraalikontaktin. :)
Oma mieltymykseni ulottuu myös ratsastussaappaiden ja muiden ratsastuskamojen puolelle asti. Tiukat ratsastushousut ja kiiltävät tai kuluneeksi käytetyt likaiset saappaat ovat hot, hot, hot.
Minun mielestäni Kontiot ovat kiihottavimmillaan eli "parhaassa iässä", kun ne ovat jo vanhat ja kuluneet, mutta eivät vielä rikki muualta kuin vuoresta. Toisin sanoen vedenpitävät. Upouudet eivät säväytä samalla tavalla, kuin jo hieman rähjäiset, vaikkakin niidenkin uutuudenkiilto kiehtoo. Suomalaisilla rubberboots123-sivuilla on hyviä kuvia esimerkiksi Katjasta juuri, koska saappaat ovat olleet oikeasti käytössä ja hieman jo kuluneet.
Tuo aihe on varsin mielenkiintoinen. Tselläni ei ole selkeää vastausta siihen, kumpi on kiihottavampi, kulunut vastaan tuliterä. Kuluneissa on se mukava uoli että ne on maailmaa nähnyt ja pinta on saanut sellaisen "ikuisuuspatinan" joka kestää saapaan loppuun asti melkein muuttumattomana. Ero on mun kohdalla siinä, ett äjos kokeilen uutta saapasta niin se tulee ikään kuin mun "patinoitavaksi" - siitä tulee mun "jalanjälki". Siinä on kiiltoa ja tuoksua joka vähuitelleen vaihtuu sekoitukseksi vanhaa saapasta ja oman jalan jättämiä "hajuja". Kun sitten kokeilee toisen saappaita tämä juttu nousee jotenkin pinnalle. Kuluneisuus on toinen (koron/kantapään ja pohjan kuluma on toinen kuin jos itse olisit käyttänyt ko. saappaita), siiten se pinna matan kiiltävä kuluneisuus ja saappaan tuoksu. Onko se kenties joskus käyetty kääntövartisena jne. Ja kuka on mahtanut olla omistaja käyttäjä? TAi jos sen tietää niin on ikään kuin mahdollista hetkeksi sukeltaa juuri tämän henkilön "saappaisiin" ja "olla hetken osa hänen olemustaan". Tällä viimeksi mainitulla on ainain mulle ollut sellainen valtava juttu, varsinkin silloin murrosiässä. Nisethan lainaavat usein tosiltaan vaatekappaleita. Tuleeko tällaiset ajatukset ikinä heille mieleen? Olisi kiinostavaa tietää. Mitä te muut tuumailette?