TÄRKEÄÄ !!

Yksi masennuksen syy voi olla KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA!! Lääkärit eivät sitä myönnä ja veriarvoja tulkitaan hyvin erilailla, jopa viitearvot vaihtelevat paikan, laboratorion mukaan. Lääkärit ovat täysin välinpitämättömiä tarkistamaan potilaiden oireilun ja kiinnittävät vain huomiota masennusoireeseen, jonka potilas ensimmäisenä tottakai ilmoittaa. Kuitenkin, jos oireita on muitakin ( luettelen ne jälkeenpäin) olisi syytä tarkistaa kilpirauhasarvot ja herkästi lähteä kokeilemaan tyroxin-lääkitystä, JOS oireet sopivat ko. sairauteen.

Ihmeellistä kuitenkin on, että masennuskääkkeitä annetaan hyvinkin helposti, mutta tyroxinia ei!

Itselläni elämä pysähtyi rankkaan oireiluun, masentuneisuuteen ja aloitekyvyttömyyteen, hiusten lähtöön, turvotukseen ja lihomiseen.
Minulle kirjoitettiin sairaslomaa ja masennuslääkettä. Makasin voimattomana viisi pitkää kuukautta, kunnes ITSE tajusin,että diagnoosi on väärä, syy kaikkeen ei ole depressio. Lähdin etsimään apua ja päätin sitä myös saada. Onneksi sattumalta löysin masennus-hakusanan alta linkin kilpirauhasfoorumille, josta löysin tarvittavaa tietoa ja kuvaukset oireista ko. sairauteen. Vaikka lääkärit asiaa vähättelivät, myös lievää vajaatoimintaa TSH arvon mukaan, en antanut periksi vaan vaadin saada kokeilla Tyroxinia. Tämä lääke auttoi ja oireeet vähenivät hyvin nopeasti lääkityksen aloitettuani, kokonaan ne loppuvat vasta useamman kuukauden lääkityksen jälkeen. Loppuelämäni syön Tyroxinia, mutta ei haittaa, olen todella helpottunut että selvisin. Mutta olen myös vihainen siitä miten minua kohdeltiin terveyskeskuksessa ja ykstyisellä lääkäriasemallakin. Onneksi en antanut periksi.

Tarkista siis oireesi ja lue seuraava Kilpirauhasyhdistyksen teksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta... muuta tietoa löytyy kilpirauhasyhdistyksen sivuilta lisää sekä kilpirauhasfoorumilta. Vaikka usein samat oireet täsmäävät diagnoosiin: depressio, masennus, työuupumus... täsmää ne myös kilpiarauhasen vajaatoimintaan ja aina jokin oire on poikkeva ( esim alilämpöisyys ja hiusten, silmäripsien, kulmakarvojen lähtö sekä raajojen puutuminen)

Hyvää jatkoa teille kaikille ja jaksamista!
Tässä Kilpirauhasyhditysliiton sivuilta kuvaus kilpirauhasen vajaatoiminnasta. LUE AINAKIN OIREET!:

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi

Hypotyreoosi tarkoittaa kilpirauhasen vajaatoiminta. Vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei pysty tuottamaan riittävästi kilpirauhashormonia. Tauti on hyvin yleinen, varsinkin yli 60 vuotiailla naisilla.
Kilpirauhanen tuottaa kilpirauhashormonia, tyroksiinia, joka kiihdyttää ihmisen aineenvaihduntaa. Aivolisäke erittää kilpirauhasta kiihdyttävää hormonia, TSH (englanniksi thyroid stimulating horrmone). Aivolisäkettä ylempi keskus hypothalamus tuottaa TRH:ta eli tyreotropine releasing factor, joka päästää TSHn irti.

Jos vajaatoiminnan syy on kilpirauhasessa (95 % tapauksista), käytetään nimitystä primaarinen hypotyreoosi. Jos aivolisäke ei tuota riittävästi kilpirauhasta kiihdyttävää hormonia sanotaan sekundaarinen hypotyreoosi. Aivan harvoin esiintyvä virhetoiminta voi tapahtua vielä ylemmässä aivokeskuksessa, hypothalamuksessa, joka "releasing factorilla" stimuloi aivolisäkkeen hormonituotantoa. Tämä tila on tertiärinen hypotyreoosi.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisimmät syyt ovat:

1. Autoimmuunityreoiditti
2. Radiojodihoito
3. Kilpirauhasleikkaus
4. Synnynäinen kehityshäiriö tai perinnöllinen hormoonisynteesin vajaus
5. Muita kilpirauhasen vajaatoimintaa aiheuttavia tekijöitä:
- Kilpirauhasta salpaavat lääkkeet eli tyreostaatit
- Suuri määrä jodia
- Tila subakuutin tyreoidiitin jälkeen (3 % pysyvä hypotyreoosi)
- Basedowin taudin jälkeen tilapäisesti

Yleisin ryhmä joka sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa on yli 50 vuotiaat naiset. Prevalenssi, eli esiintyvyys, saattaa paikoittain ulottua jopa 10 % väestöstä tässä iässä. Osalla näistä naisista voi olla latentti eli piilevä vajaatoiminta, joka ei vielä anna oireita.Sitä voidaan todeta mittaamalla seerumin TSH:n , aivolisäkkeen kilpirauhasta kiihdyttävän hormonin, joka on koholla, koska aivolisäke yrittää piiskata heikkoa kilpirauhasta toimimaan. Kilpirauhashormoni tyroksiini voi vielä olla normaali tai normaalin alarajalla piilevässä vajaatoiminnassa. Tässä vaiheessa ei vielä välttämättä tarvita hoitoa, mutta jos oireita on niin kannattaa hoitaa. Monet lääkärit ovat nykyään kuitenkin sitä mieltä, että jo piilevää vajaatoimintaa pitäisi hoitaa, koska voiatisiin ehkäistä vajaatoiminnan esim. verisuoniin kohdistuvia haittavaikutuksia

Raskauden aikana kilpirauhashormonin tarve on hieman lisääntynyt. Jos naisella tällöin on piilevä kilpirauhasen vajaatoiminta, niin hänen kilpirauhasensa ei jaksa tuottamaan riittävästi tyroksiinia ylläpitämään riittävän toiminnan. Tämän takia olisi kontrolloitava TSH:n noin kolme kuukautta raskauden alkamisen jälkeen, jotta puutostila voitasiin korjata. Vajaatoimintapotilailla tarkastetaan raskauden aikana TSH kolme kertaa ja korjataan tarvittaessa kilpirauhashormoniannos.

Jos autoimmuunitauteja esiintyy lähisuvussa on suositeltavaa tarkastaa TSH.ta. Henkilö, jolla on autoimmuunitauti suvussa on altis sairastamaan kroonista tyreoidiittia eli kilpirauhastulehdusta, joka voi johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan, tai joskus ylitoimintaan. Autoimmunitauteja ovat reuma, diabetes 1 eli insuliinisokeritauti, vitamiini B12 puute-anemia, Addisonin tauti, vitiligo eli valkoläiskätauti, keliakia, kilpirauhastulehdus ja mahdollisesti myös maanisdepressiivinen tauti.

Myös tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa hypotyreoosin. Tällaisia ovat litium, jota käytetään maanis-depressiivisen taudin hoitoon ja amiodaroni, joka on lääke sydämen rytmihäiriöihin. Joskus nämä lääkkeet aiheuttavat myös kilpirauhasen ylitoimintaa. Jos näitä lääkkeitä käytetään on säännöllisesti kontrollitava veren TSH-pitoisuus.

Jos veren kolesteroli on koholla voidaan myös katsoa TSH.

Kun kilpirauhanen on vammautunut eikä pysty tuottamaan tyroksiinia riittävästi, niin aivolisäke yrittää kiihdyttää sitä. Aivolisäke tuottaa silloin lisää TSH:ta (=kilpirauhasta kiihdyttävää hormonia, englanniksi thyroid stimulating hormon). Tämä voi johtaa siihen, että kilpirauhanen alkaa kasvaa, saadaan struumaa (= suurentunut kilpirauhanen). Yleensä kilpirauhanen on vajaatoiminnassa pieni ja surkastunut. Sitävastaan jos jodinpuute on aiheuttanut vajaatoiminnan, niin kilpirauhanen kasvaa yleensä isoksi ja epätasaiseksi.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita:
Väsymus
Kuiva iho, vähentynyt hikolu
Paleleminen, kylmän siedon väheneminen
Ummetus
Painon lisääntyminen
Ohut ja kuiva tukka
Turvotus silmien ympärillä, silmät näyttävät kapeilta, kasvojen ilmeet vähenevät
Hitaus, masentuneisuus, saamattomuus, joskus jopa harhoja
Muistitoiminnan aleneminen, aloitekyvyn väheneminen
Käheys, äänen syveneminen
Kuulon huonominen
Perifeeriset turvotukset (jalat, kaädet)
Sormien ja varpaitten tuntoherkkyyden aleneminen, puutuminen
Hidastunut sydäntoiminta
Kuukautishäiriöt, joskus runsaat kuukautiset, joskus pitkät välit
Hedelmöitymättömyys
Lapsilla: Hidastunut pituuskasvu!!!

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa sietokyky tiettyihin lääkkeisiin voi laskea. Tällaisia lääkkeitä ovat rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet. Jos kilpirauhasen vajaatoiminta silloin ei ole diagnostisoitu, niin mainitut lääkkeet varsinkin infektion yhteydessä saattavat aiheuttaa kooman ja tajuttomuuden, joka vaatii akuutteja toimenpiteitä.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan toteaminen:

Ensimmäinen ja tärkein verinäyte on S-TSH (= seerumin kilpirauhasta kiihdyttävä hormoni eli thyroid stimulating hormone) TSH lisääntyy kilpirauhasen vajaatoiminnassa, koska aivolisäke yrittää tuottamalla lisää TSH:ta kiihdyttää heikkoa kilpirauhasta.

Jos S-TSH on koholla mitataan myös S-T4V (= seerumin vapaa tyroksiini): Vajaatoiminnassa tyroksiini laskee.

Jos halutaan todeta, onko autoimmunityreoidiitti syynä vajaatoimintaan, voidaan mitata tyreoideaperoksidaasivastaaineet, S-TPOAb. Hoidon kannalta tällä mittauksella yleensä ei ole merkitystä, hoito perustuu oireisiin ja TSH-arvoon. Ryhmä, missä vasta-aineilla on tietty merkitys on raskaana olevat, koska koholla olevat vastaaineet voivat merkitä riski sairastaa tyroidiittiä synnytyksen jälkeen.

Jos sekä T4V ja TSH ovat matalat tutkitaan aivolisäke. Aivolisäkkeestä johtuva hypotyreoosi on kuitenkin aika harvinainen.

Laboratoriokokeitten normaaliarvoja:

S-TSH 0,4-4,0 mU/l (uusien tutkimustuloksien mukaan ehkä jopa 0,4-2,5 mU/l)
S-T4V 9-21 pmol/l
S-TPOAb normaaliarvo alle 50 U/ml

Autoimmuunityreoidiitti

Autoimmuntyreoidiitissä kilpirauhasessa on krooninen tulehdus. Veressä esiintyy silloin vasta-aineita, tärkeämpiä näistä on TPOAb. Noin 20 %:lta potilaista ei löydetä vasta-aineita, vaikka kyseessä on autoimmuunitulehdus. Silloin on mahdollista todeta tulehdus kudosnäytteellä (biopsialla). Autoimmuunitulehduksen seurauksena kehittyy usein kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Kroonista autoimmunityreoidiitta kutsutaan myös Hashimoton taudiksi, japanilaisen lääkärin Hakaru Hashimoto jälkeen, joka vuonna 1912 ensimmäisenä selvitti tätä tautia. Suomessa käytetään nimitystä ainoastaan jos tauti aiheuttaa kilpirauhasen kasvua eli struumaa, anglosaksisissa maissa yleensä kun autoimmuunityreoidiitista on kyse. Autoimmuunityroidiitti on hyvin yleinen, Suomessa se esiintyy neljässä prosentissa väestöstä.

Taudissa esiintyy sille tyypillisiä vastaa-aineita veressä. Jos todetaan pelkät vasta-aineet, eivätkä kilpirauhasen toimintakokeet ole vielä muuttuneet niin hoito ei ole vielä tarpeellinen. Vasta jos autoimmuunityreoidiitti aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan, struuman tai kyhmyjä niin kannattaa aloittaa tyroksiinihoitoa.

Jos hypotyreoosi kehittyy autoimmuunityreoidiitin jälkeen se on 95%sti pysyvä. Käsitellään tarkemmin autoimmuunityreoidittia toisessa paikassa.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan tyroksiinilla. Tablettimuodossa korvataan tyroksiinia, jota kilpirauhanen ei pysty tuottamaan.

Annostus vaihtelee 50 ja 150 mikrogramman välillä hypotyreoosin hoidossa. Muissa taudeissa, esim. kilpirauhassyövän tai ison struuman hoidossa voidaan tarvita suurempia annoksia.

Tyroksiini eli T4, joka sisältää neljä jodiatomia, muuttuu kudoksissa kolme jodiatomia sisältävään trijodityroniniin eli T3. T4 on oikeastaan vain lepäävä aktiivisen hormonin esiaste T3 on vaikuttaa kudoksissa vaikuttava aine. Muutamat potilaat hyötyvät myös trijodityroniinista kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa. Tällä hormonilla on joskus edullinen vaikutus väsymysoireisiin. Sivuvaikutuksena voi kuitenkin helposti esiintyä sydämen rytmihäiriöitä. Jos trijodityroniinia käytetään, niin 50 mikrogrammaa tyroksiinia korvataan 10 mikrogrammaan trijodityroniinia.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa tyroksiinin annos lisätään hitaasti sopivalle tasolle. Erittäin varovaisesti lisätään annos jos potilas on iäkäs tai jos hänellä on sydänvaivoja, koska tällöin liian nopea annostuksen nosto voi johtaa rintakipuihin ja angina pectorikseen.Tämä koskee varsinkin ihmisä, joilla on pitkään ollut hypotyreoosi ja matala aineenvaihdunta. Hieman nopeammin voidaan nostaa annos, jos vajaatoiminta on tullut nopeasti kuten radiohoidon tai kilpirauhasleikkauksen jälkeen.

Jos TSH on yli 10 mU/l aloitetaan hoito.
Jos TSH on 4-10 mU/l ja oireitaon, aloitetaan hoito.
Jos TSH on 4-10 ja vasta-aineita löytyy verestä, kannattaa yleensä aloittaa hoitoa.
Jos TSH on 4-10 mU/l eikä oireita eikä vasta-aineita ole, voidaan seurata tilanne vuoden välein.

Tyroksiinihoito aloitetaan näin:
Jos potilas on nuori:
Tyroksiini 50 mikrogrammaa kerran päivässä kaksi viikkoa, 75 mikrogrammaa kaksi viikkoa, sitten tyroksiini 100 mikrogrammaa päivässä. Kuuden viikon kuluttua mitataan TSH ja tämän arvon sekä potilaan voinnin mukaan säädellän annos.
Yleensä otetaan koko vuorokauden annos aamulla, mutta muutamat ovat sitä mieltä että he voivat paremmin jos he jakaavat annoksen.

Iäkkäät ja sydänsairaat:
Tyroksiini 12,5 - 25 mikrogrammaa vuorokaudessa 4-6 viikkoa, annos lisätään varovaisesti 12,5 -25 mikrogrammalla 4-6 viikon välein EKG:tä seuraten.
Suomessa on kaksi tyroksiinitabletin kokoa: 25 mikrogrammaa (= 0,025 mg eli milligrammaa) ja 100 mikrogrammaa (= 0,1 mg). Yhdysvalloissa on monta eri tablettivahvuutta. Tyroksiiniannos on joskus säädeltävä 12,5 mikrogramman tarkkuudella.
Laboratoriokokeet otetaan aamulla ennenkuin päivän tyroksiiniannos on otettu.
Tyroksiini otetaan aamulla tyhjään vatsaan ja noin 20 minuuttia ennen aamiaisen syöntiä.
Muutamat lääkkeet vaikuttavat tyroksiinin imeytymiseen. Tällaisia ovat esim. rauta ja kalsiumtabletit. Näitä valmisteita voidaan silloin ottaa esim. iltapäivällä, ainakin kaksi tuntia tyroksiinin jälkeen.
Primaarisen hypotyreoosin hoito on yleensä elinikäinen. Tyroksiini on pidettävä sopivalla tasolla jotta voidaan ylläpitää mahdollisimman hyvää vointia koko elämän ajan.