Ostin tuossa jokusen vuotta sitten uudehkon omakotitalon, jossa on varmasti ihan asialliset maadoitukset: anturan alla kuparikieppi varmaan 50m, joka tulee teknisen tilan lattiasta tekniseen tilaan maadoituskiskolle. Maadoituskiskolle tulee sitten sisätiloista maadoitukset niin kuin pitääkin. Samoin tulee räystäässä kiinni olevasta antennin mastosta kaapeli kiskolle.
Muita "ulkorakenteita" ei ole maadoitettu.
Olen kovin varovainen kaikessa ja pelkään salaman iskua taloon, vielä kun lähes joka suuntaan on aavaa peltoa 200m. Minkälaisia lisämaadoituksia voisin tehdä kohtuullisen helpolla työllä?
Rakennuksessa on tiilikate ja päätyräystäinä on peltilistat. Samoin rännit menevät pitkillä sivuilla ja jokaisesta nurkasta on syöksy alas. Talon päädyssä antennimaston läheisyydessä on myös metalliset tikkaat talon katolle.
Perustusten alla olevasta maadoituselektrodista ei kaiketi tule muita nousuja kuin tuo teknisen tilan maadoituskiskon.
Onko mahdollista iskeä vaikkapa maadoitustankoja talon nurkkiin routaeristyksen ulkopuolelle, joihin sitten on vedetty kupari rännien syöksyistä? Pitäisikö tällainen lisämaadoitus olla myös kytkettynä tuohon perustusmaadoituselektrodiin? Voiko tällainen (muusta verkosta erillinen) lisämaadoitus aiheuttaa vaaratilanteita?
Muita "ulkorakenteita" ei ole maadoitettu.
Olen kovin varovainen kaikessa ja pelkään salaman iskua taloon, vielä kun lähes joka suuntaan on aavaa peltoa 200m. Minkälaisia lisämaadoituksia voisin tehdä kohtuullisen helpolla työllä?
Rakennuksessa on tiilikate ja päätyräystäinä on peltilistat. Samoin rännit menevät pitkillä sivuilla ja jokaisesta nurkasta on syöksy alas. Talon päädyssä antennimaston läheisyydessä on myös metalliset tikkaat talon katolle.
Perustusten alla olevasta maadoituselektrodista ei kaiketi tule muita nousuja kuin tuo teknisen tilan maadoituskiskon.
Onko mahdollista iskeä vaikkapa maadoitustankoja talon nurkkiin routaeristyksen ulkopuolelle, joihin sitten on vedetty kupari rännien syöksyistä? Pitäisikö tällainen lisämaadoitus olla myös kytkettynä tuohon perustusmaadoituselektrodiin? Voiko tällainen (muusta verkosta erillinen) lisämaadoitus aiheuttaa vaaratilanteita?
Vastaukset 18
Vanhimmat
"Ukkossuojaus" -haku kertoo asiasta jo paljon. Esim.
www.tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/faq/ukkossuojaus.pdf
Kupariköysi (16mm2) kiertämään harjalla, päädyissä ja räystäillä. Nurkista alasvedot syöksyjä pitkin alas maahan.
Pitäisi riittää kohtuudella.
Luin tuon tukesin tekstin jo aikaisemmin ja siinäkin vain puhutaan maadoituksen liittämisestä jo olemassaolevaan rakennuksen perusmaadoitukseen ( tai niin ymmärsin ) tai rakennuksen kiertävään rengasmaadoitukseen.
Mahdollisuutta tuollaisen kaapelikourun kaivamiseen ei kuitenkaan ole. Tukesin tekstistä osui silmiin myös tuo kohta:
"Pelkän antennimaston maadoittaminen rakennuksen sähkömaadoituksesta erilliseen
maadoituselektrodiin on huono ratkaisu. Vaarassa ovat vastaanottimen lisäksi rakennus ja ihmiset. "
Eikö sama tilanne synny, jos vaikkapa vetää rännien syöksyistä kaapelin maahan maadoitussauvaan, joka ei siis ole kytkettynä tuohon talon maadoitukseen?
Korjaantuuko tilanne, jos vetää nuo kaikki rännit ja muut kiinni vaikkapa tuohon antennin maadoitukseen, joka menee perustusmaadoituksen maakiskoon?
Antennimastosta on antennikaapelin kautta yhteys televisioon ja edelleen sähkömaahan joten se antennin maadoitus poikkeaa rännistä. Jos salama lyö antennimastoon ja jatkaa siitä erillisen maadoitusjohtimen kautta maahan syntyy tuon ja sähkömaan välille potentiaali- eli jännite-ero. Aina kun on jännite-ero niin vastuksesta riippuen siinä syntyy myös sähkövirta.
Jos niin haluat niin kytke rännit (mikäli ovat metallia) maahan. Mitä enemmän johtoa on maan sisässä niin sitä parempi (kuiva maa johtaa sähköä huonosti) ja jos ne saa kiinni talon rengasmaadoitukseen niin vielä parempi.
Antennimaadoituksen maajohto pitää olla riittävän paksu, esim. 16mm2.
Voiko vaaratilannetta syntyä, jos antennimasto on kosketuksissa vaikkapa päätyräystään peltiin, joka taasen olisi kytketty erilliseen maadoitukseen talon nurkista vaikkapa 1,5m maadoitussauvojen kanssa.
Antennimastossa on joka tapauksessa tuo 16mm2 maadoitus tuohon rakennuksen alkuperäiseen maadoitukseen, johon kaikki muukin maadoitus on kytketty.
Yhä vain mietin, että mitä tapahtuu, jos salama iskee mastoon ja kulkeutuu maahan sekä rakennuksen maadoituksen kautta, että "hyppäämällä" katon peltien ja rännien erillisen maadoituksen kautta. Vai tapahtuuko mitään?
Pelko ukkoseen on tullut, kun olin 8-10 vuotiaana mummolassa ja salama iski jonnekin lähelle, niin että talo syttyi palamaan. Yhtään ei auttanut eksyä teini-ikäisenä soutuveneellä järven selälle jolloin ukkonen osui aivan kohdille.
Suunnittelin nyt et jos kesän aikana kytkisi päätyräystäiden pellit, rännit, rännien syöksyt ja harjalle asennettavan johtimen sitten erilliseen maadoitukseen junttaamalla syöksyjen kohdilta multaiseen maahan maadoitussauvoja jokaiselle nurkalle.
Salama menee maihin helpointa reittiä eli jos sinulla on rännit maissa ja antenni maadoitettu sähkömaakiskoon niin asia on kunnossa. Jos talon harjalla on vielä maadoituslanka niin se riittää varmasti.
Mitä enemmän talon ulkopinnassa on johtavaa materiaalia kytkettynä maahan niin sitä turvallisempi talosta tulee salamaniskuja vastaan. Tuo ei tarkoita sitä, että talo pitää vuorata pellillä ympäriinsä auton tai lentokoneen tavoin, riittää, että salamalle on kulkureittejä (maadoituksia) tarpeeksi.
Helpoin reitti maahan ei ole sitten monestikaan salamalle se mikä on pienin resistanssiltaan vaan kyse on impedansseista -esim. jyrkkä mutka maadoituskuparissa niin "salama oikaiseekin" siitä vaikka puuta pitkin maahan aiheuttaen tuhoa.
Kirkoista voi käydä katselemassa mallia miten niissä on ukkossuojaukset tehty ja sitten vaan AMKA nauloja ostelemaan
Entä jos pystyttäisi maston turvallisen matkan päähän pihapiiristä salamasieppariksi, vaikka ojan penkalle?
Niitä pitäisi olla talon ympärillä vähintään 4 kpl.
Jos salama iskee suoraan mastoosi ja vaikka olisi räystäät ja katto ja kaikki 16mm2 potentiaalitasattuja (faradayn häkki), niin se salama iskee sellaisella voimalla että tuhoja tapahtuu. Olen nähnyt omin silmin kuinka 16mm2 kupari on vain voita sen tuhojen ehkäisemiseksi...
Parhain suoja on talon lähellä olevat taloa korkeammat puut,tai jos haluat rakentaa ne salamasiepparit ja niistä johtavat tarpeeksi paksut maadoituselektrodit poispäin talosta talon oma potentiaalintasaus ja faradayn häkki. Mutta sekään ei ole sata varma puolustuskeino ukkosenjumalaa vastaan.
Sitten pitää olla vielä ylijännitesuojat ja niistäkin kaikki kolme peräkkäin: Hienosuoja suojaa suoraan laitteet (jos isku ei ole suoraan taloon, tai lähelle osuva) eli esim pistorasiaan asennettava. Karkea suoja, mikä asennetaan ryhmäkeskukseen ja sitten se viimeinen, minkä nimeä en nyt muista, mutta mikään näistä suojista ei pysty leikkaamaan siltikään suoraa salaman iskua.
Sitten on vielä puhelin ja mahdolliset antennijohdot (maakaapelit).
Paras suojaus on se aikaisemmin mainittu ilmassa oleva metallikuorinen esine (lentokone) ja sekään ei ole täysin varma, mutta nykyään ilmailulaitoksilla on sääntö (ainakin Finnairilla) että jos salama iskee koneeseen, niin kapteeni saa päättää että tehdäänkö välilasku/palataanko lähtöpaikkaan//tehdäänkö hätälasku.
Maassa ei salamalta voi täysin suojautua mitenkään, mutta sen vaikutuksia voi lieventää.
Jos ihminen osaisi suojautua salamalta, niin silloin se saisi otettua myös talteen sen voiman, mutta kun sen voima on valtava, niin voimme vain vähentää mahdollisia tuhoefektejä.
Ikävä kyllä...
Muutama kesä sitten salama iski isoon kuuseen. Kuusi oli notkelmassa ja läheltä meni oja. Toisella puolen tietä oli korkeaa kalliota. Pyöräillessäni ohi ihmettelin, että mitä kumman säleitä tiellä oli. Kuusi oli räjähtänyt salaman iskusta säleiksi. Kappaleita oli lentänyt kymmenien metrien päähän.
Käytetäänpä tätä samaa ketjua, kun kysymys liippaa läheltä;
Mitä tapahtuu jos salama iskee suuren peltoaukean ylittävään keskijännitelinjaan?
Onko niissä/ muuntajilla jonkinlainen suojaus, vai välittyykö ongelma pienjännitelinjan kautta talooni?
Yritin asiaa googletella, mutten ilmeisesti osannut muotoilöa hakua oikein..
Muuntajilla on kipinävälit, sinä näet salamaniskun valojen hetkellisenä himmentymisenä/sammumisena.
Joo muuntajilla joko ihan pelkkään kipinäväliin perustuva suojaus jolloin asemalla katkaisin laukeaa hetkeksi ja valokaari sammuu (pjk) tai sitten ylijännitesuojat tai sitten kolmantena vaijhtoehtona näiden yhdistelmä eli virtaa rajoittava kipinävälisuojaus (Moore) jolloin katkaisijan laukaisua ei tule ja varsinaista katkoakaan ei tule jännitteet tosin varmaan hieman "notkahtaa".
Mitään varmaa ei kukaan osaa sanoa siitä miten ylijännitteet sitten pääsee leviämään kuluttajille, jokainen isku on kummiskin erilainen, eri paikkaan ja verkko erilainen, mutta kyllä jollain tasolla helposti jotain ylijännitettä kuluttajallekin asti varmasti tulee, vaikka yllättävän harvoin kuulee että kellekkään mitään on aiheutunut vaikka muuntaja olisi jopa räjähtänyt.
Ukkosylijännitteistä puhuttaessa hyvin usein ajatellaan että kyse on aina hyvin suurista jännitteistä, mutta suurimmassa osassa tapauksia kyse on kummiskin pienistä ylityksistä normi jännitteeseen verrattuna.
Liittyykö tuo kipinäväli niihin "tikkuihin" jotka katkaisijalla on? Siis sellaiset väkäsen tapaiset tikut? Olen aina miettinyt mitä ne on.
Ei, ne tikut sammuttaa valokaaren katkaistaessa. Ylijännitesuojat tai kipinävälit ovat muuntan päällä.
Okei, kiitoksia vastanneille. Tässähän oppii ihan uutta. Keskijännitepuolesta ei koulussa opetettu kuin että puolta metriä lähemmäs ei mennä. Ja ehkä parempikin niin..
Tarkoitat ilmeisesti tarkkaan ottaen erotinta tuolla "katkaisijalla", niissä valokaari estetään tekemällä katkaisu nopeasti jousimaisella katkaisupiiskalla -osassa erottimia on myös suuremmille virroille katkaisukammioita.
Eli virta kulkee katkaisuhetkellä erottimen avautuessa pääkoskettimien jo avauduttua kiinteän elementin jousimaisen piiskan ja vastapuolen kääntyvään elementin "koukkumaisen osan" kautta niin että kun erotin aukeaa lisää niin tuo "koukku" liukuu pitkin piiskaa ja taivuttaa sitä ja kun piiskan pää tulee vastaan niin se pääsee vapaaksi ja virtapiiri katkeaa nopeasti.
Hyvin useinkin erottimissa on säädöissä vikaa niin että kiinni laitettaessa tuo koukku ei menekkään piiskan taakse ja sitten avattaessa katkaisu jääkin hitaasti aukeavien pääkoskettimien varaan jolloin seurauksena jo suht pienillä kuormilla (alle 100 kVA) valokaari joka laajenee pahimmillaan ilman muuttuessa johtavaksi loppujen lopuksi vaiheiden väliseksi oikosuluksikin -no tämän sammutuksen hoitaa sitten sähköaseman katkaisijan avautuminen hetkeksi (pjk), mutta pääkoskettimiin tulee tällöin äkkiä valokaari vaurioita.