Sitten heillä otsaa sanoa, ettei se noin äänestänyt vaan....
ja kylmät numerot löytyy. IHME PORUKKAA.
Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917. SDP vastusti äänin 88 - 100
Muut paitsi SDP nousi seisoalleen taputtaan, kun itsenäisyysäänestys voitti 100- 88
"Mielipidepankki
6.6.2014 12:37
On se niin, että paksukalloisia riittää. Tälläkin palstalla noihin itsenäistymisajan tapahtumiin on useaan kertaan puututtu ja kerrottu, miten asia meni. Sinulta sekin on vaan mennyt ohi tai törmäänyt sitten juuri siihen paksuun kalloon.
Sanotaan tämä siis jälleen kerran. Vasemmisto ei vastustanut Suomen itsenäisyyttä. Se vastusti hallituksen itsenäistymisjulistusta, koska se katsoi, että sen oma itsenäistymisjulistus on parempi tapa hoitaa asia. "
"Pystyyn_kuollut
5.6.2014 21:14
OK, muistin sitten itse väärin. Lakon päämääristä käytiin joka tapauksessa mielenkiintoista sanailua. "
Yx vaan
6.6.2014 12:46
Kerran oli puhetta, että Laurilan Uunon olisi Töyryn pojat ampuneet. Mutta oliko Töyryn pojat ampumassa tosiaan häntä?
Elokuvaverisoissa voi olla eroja ja kirjasta en muista, kuinka se kuvataan siinä?
ps. Voisit sinäkin hieman yhtä tuota torveloa opastaa, joka katselee maailmaa kai vain persesilmällään ja tässäkin ketjussa typeryksiään jauhaa.
Hain itse WP:sta
6.6.2014 14:25
Uuno Laurila on torppari Anton Laurilan poika Väinö Linnan kirjassa Täällä Pohjantähden alla.
Laurila kuvataan rikollisena, joka tappaa miehen puukkotappelussa Ketunmäellä ja istuu vankilassa, kunnes punakaarti vapauttaa hänet ja Laurila joutuu rintamalle. Kansalaissodassa hän tappaa isäntä Kalle Töyryn ampumalla ja lähtee toisten punaisten mukana pakomatkalle Lahteen, jossa jää kiinni. Töyryn pojat ja Yllön Uolevi noutavat Uunon sodan päätyttyä Hennalan vankileiriltä ja surmaavat jossain kotimatkan varrella. Jälkeenpäin he ensin kertovat sitoneensa tämän puuhun ja ampuneensa siihen, mutta myöhemmin peruvat sanansa."
"
Historian kirjoituksiinkin pitää löytyä vasemmistolta periksi antamista.
Ainakin tämä mitä ajattelen, oikeiston tai oliko se silloin porvaristoa, ei siihen kohtaan tarvitse anteeksiantojaan.
Varmaan sitten niitäkin on.
Koska historia ei ole kuin vasemmisto väittää.
Vaikkapa lähdetään Suomen itsenäisyyden alkuajoista, jo 6.12.1917.
Pitää vain myöntää SDP:kin, että väärinhän me äänestiin, kun oli sentään suomen itsenäisyydestä kyse. "
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12289985
ja kylmät numerot löytyy. IHME PORUKKAA.
Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917. SDP vastusti äänin 88 - 100
Muut paitsi SDP nousi seisoalleen taputtaan, kun itsenäisyysäänestys voitti 100- 88
"Mielipidepankki
6.6.2014 12:37
On se niin, että paksukalloisia riittää. Tälläkin palstalla noihin itsenäistymisajan tapahtumiin on useaan kertaan puututtu ja kerrottu, miten asia meni. Sinulta sekin on vaan mennyt ohi tai törmäänyt sitten juuri siihen paksuun kalloon.
Sanotaan tämä siis jälleen kerran. Vasemmisto ei vastustanut Suomen itsenäisyyttä. Se vastusti hallituksen itsenäistymisjulistusta, koska se katsoi, että sen oma itsenäistymisjulistus on parempi tapa hoitaa asia. "
"Pystyyn_kuollut
5.6.2014 21:14
OK, muistin sitten itse väärin. Lakon päämääristä käytiin joka tapauksessa mielenkiintoista sanailua. "
Yx vaan
6.6.2014 12:46
Kerran oli puhetta, että Laurilan Uunon olisi Töyryn pojat ampuneet. Mutta oliko Töyryn pojat ampumassa tosiaan häntä?
Elokuvaverisoissa voi olla eroja ja kirjasta en muista, kuinka se kuvataan siinä?
ps. Voisit sinäkin hieman yhtä tuota torveloa opastaa, joka katselee maailmaa kai vain persesilmällään ja tässäkin ketjussa typeryksiään jauhaa.
Hain itse WP:sta
6.6.2014 14:25
Uuno Laurila on torppari Anton Laurilan poika Väinö Linnan kirjassa Täällä Pohjantähden alla.
Laurila kuvataan rikollisena, joka tappaa miehen puukkotappelussa Ketunmäellä ja istuu vankilassa, kunnes punakaarti vapauttaa hänet ja Laurila joutuu rintamalle. Kansalaissodassa hän tappaa isäntä Kalle Töyryn ampumalla ja lähtee toisten punaisten mukana pakomatkalle Lahteen, jossa jää kiinni. Töyryn pojat ja Yllön Uolevi noutavat Uunon sodan päätyttyä Hennalan vankileiriltä ja surmaavat jossain kotimatkan varrella. Jälkeenpäin he ensin kertovat sitoneensa tämän puuhun ja ampuneensa siihen, mutta myöhemmin peruvat sanansa."
"
Historian kirjoituksiinkin pitää löytyä vasemmistolta periksi antamista.
Ainakin tämä mitä ajattelen, oikeiston tai oliko se silloin porvaristoa, ei siihen kohtaan tarvitse anteeksiantojaan.
Varmaan sitten niitäkin on.
Koska historia ei ole kuin vasemmisto väittää.
Vaikkapa lähdetään Suomen itsenäisyyden alkuajoista, jo 6.12.1917.
Pitää vain myöntää SDP:kin, että väärinhän me äänestiin, kun oli sentään suomen itsenäisyydestä kyse. "
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12289985
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itsenäisyyden tunnustaminen
Suomen itsenäisyysjulistuksen sanamuodosta käytiin eduskunnassa äänestys porvarillisten puolueiden ja sosiaalidemokraattien ehdotuksen välillä. Porvarilliset puolueet olisivat vain halunneet julistaa Suomen itsenäiseksi ja irtaantua näin "kertakaikkiaan" bolsevistisesta Venäjästä. Sosiaalidemokraatit olisivat halunneet asettaa venäläisistä ja suomalaisista koostuvan neuvottelukunnan, joka olisi sopinut itsenäistymisen yksityiskohdista. Ennen lokakuun vallankumousta ja bolsevikkien valtaantuloa olivat mielipiteet olleet päinvastaiset. Porvarillisten puolueiden ehdotus voitti ja Suomi julistautui itsenäiseksi.
Sosiaalidemokraatit olivat tiedustelleet itsenäistymismahdollisuuksia bolsevikeilta heti joulukuun alkupuolella. Sosiaalidemokraatit päättivät 23.12. lähettää valtuuskunnan Pietariin Kansankomissaarien neuvoston luo. Valtuuskunta, johon kuuluivat Wiik, Gylling ja Manner, jätti adressin 27.12. Leninille. Adressissa sanottiin itsenäisyyden auttavan työläisiä luokkataistelussa porvareita vastaan. Tapaamisessa mukana ollut Trotski moitti suomalaisia sosiaalidemokraatteja siitä, että nämä eivät ottaneet valtaa käsiinsä marraskuussa Suomessa suurlakon aikana. Lenin toivoi vallankumousta Suomeen ja vallankumouksen leviämistä myös Ruotsiin. Itsenäisyyden Suomi saisi, kunhan sitä kirjallisesti Suomen hallitus neuvostolta pyytäisi. Senaatti oli saanut vastaavanlaisia tietoja saksalaisilta ja lähettivät oman valtuuskuntansa 27.12. Smolnaan tapaamaan Leniniä.
Senaatin edustajat Idman ja Enckell saivat samansuuntaiset ohjeet Leniniltä. Enckellin kysyessä muodollisuuksista, Lenin vastasi lyhyesti: "Se on sangen yksinkertaista Hallituksenne kirjoittaa meille kirjeen, johon heti vastataan". Leninin mukaan Venäjän lain vaatima työläis- ja sotilasneuvostojen toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä olisi pelkkä muodollisuus.
Kansankomissaarien neuvosto, ei Venäjän hallitus
Saatuaan Leniniltä myönteisen vastauksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta, Idman ja Enckell palasivat 29.12 Helsinkiin ja antoivat senaatille selostuksen tapahtumista. Jo samana iltana lähti uusi valtuuskunta kohti Pietaria. Valtuuskuntaan kuuluivat Idmanin ja Enckellin lisäksi myös senaatin puheenjohtaja Svinhufvud. Valtuuskunta odotti pääsyä kansankomissaarien neuvoston puheille ja asiansa käsittelyä iltamyöhään asti. Kansankomissaarien neuvoston kansliapäällikkö palautti valtuuskunnan laatiman kirjelmän. Asiaa ei käsitelty, koska kirje oli suunnattu Venäjän hallitukselle.
Bolsevikit eivät tunnustaneet mitään hallituksia ja kirje olisi tullut osoittaa kansankomissaarien neuvostolle. Enckellin ehdotusta asiakirjan korjaamisesta "päällekirjoituksella" kansliapäällikkö ei hyväksynyt. Viralliseen asiapaperiin ei voitu tehdä muutoksia. Suomalaisten valtuuskunta jätti uuden, korjatun asiakirjan seuraavana päivänä pääsihteerille. Vuoden viimeisillä hetkillä valtuuskunta pitkän odotuksen jälkeen sai vihdoin kansliapäälliköltä tunnustuskirjeen. Kirjeessä kansankomissaarien neuvosto ehdottaa toimeenpanevalle keskuskomitealle Suomen valtion itsenäisyyden tunnustamista. Kiitollinen suomalainen valtuuskunta halusi tavata Leninin ja lausua tälle kiitoksensa. Kansankomissaarien neuvosto kiisteli, kuka tapaisi suomalaisten valtuuskunnan: oikeuskomissaari Trotski sanoi valtuuksiinsa kuuluvan vain heidän pidättämisensä. Lopulta Lenin suostui tapaamaan valtuuskunnan ja otti suomalaisten kiitokset vastaan. Toimeenpanevan keskuskomitean hyväksyntä Suomen itsenäistymiselle saatiin 4. Tammikuuta 1918.
Itsenäisyys tunnustetaan
Muiden valtioiden antamat Suomen itsenäistymisen tunnustamiset tulivat nopeasti tammikuun alussa. Venäjä tunnusti Suomen virallisesti siis 4.1.1918 ja samana päivänä Ranskan ja Ruotsin hallitukset tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Ranska tunnusti Suomen itsenäisyyden odottamatta Venäjän hallituksen lopullista ratkaisua. Saksan tunnustus julkaistiin 6.1., Tanska ja Norja julkaisivat omat tunnustamisensa 10. tammikuuta.
Senaatin puheenjohtaja eli pääministeri Pehr Evind Svinhufvudin niin sanottu itsenäisyyssenaatti esitti 95 vuotta sitten eduskunnalle virallisen itsenäisyysjulistuksen, jossa Suomi julistautui Venäjästä riippumattomaksi.
Esitys tapahtui 4. joulukuuta 1917. Eduskunta hyväksyi julistuksen 6. joulukuuta äänin 100-88. Kaksi vuotta myöhemmin valtioneuvosto päätti, että itsenäisyyspäiväksi merkitään hyväksymispäivä, eli 6. joulukuuta. Itsenäisyyspäivä on ollut vapaapäivä vuodesta 1926 alkaen.
http://noora.yle.fi/radioarkistoweb.nsf/sivut/poliitikko?opendocument&pageid=Content1416142A5FB