Kirjoitan piispa Jari Jolkkosen eli lyhyesti Jartsan suhteesta lähinnä positiiviseen uskonnonvapauteen. Lähinnä siitä, koskapa negatiivinen uskonnonvapaus tuntuu olevan hänelle lähinnä ahdasmielisten kiukuttelijoiden marginaali-ilmiö.
Kävi taas kerran selväksi, että uskonnonvapaus on Jartsalle käytännössä sama asia kuin positiivinen uskonnonvapaus ja sekin lähinnä kirkon perinteiden etuoikeuttama positiivinen uskonnonvapaus. Eli ev lut kirkon oikeus tulla ja saarnata sekä veisuuttaa virsiä siellä missä ihmiset kokoontuu.
Perusteluina tuolle Jartsa esittää mm sen, että osa harjoittaa uskoaan 24/7 ja koska kaikilla on vakaumus. Eli virrenveisuu saa oikeutuksensa osin siitä että minä olen ateisti ja osin siitä, että uskovainen uskoo myös istuessaan pytyllä. Ihan en pysy tuossa Jartsan ajatuksenjuoksussa mukana, mutta tuskin pysyy kaikki muutkaan.
Jartsan positiivisessa uskonnonvapaudessa kaikki saa kuitenkin uskoa mitä haluaa ja osallistua kirkon järjestämiin jumalanpalveluksiin, virsivisoihin ja aamuhartauksiin. Kristityt ja ateistit sekä muut, ihan kaikki. Tähän asti ok.
Eri mieltä olemme vasta kun on kyse negatiivisesta uskonnonvapaudesta.
Jartsa rajaa näppärästi uskonnonharjoittamisen siihen, että touhussa pitää olla tarkoitus eli kuten hän sanoo sen hienommin, intentio.
Ateisti voi siis Jartsan mielestä laulaa suvivirren ja lausua siihen vielä Isä Meidän-rukouksenkin päälle, koska silloin ei ateistin kohdalla vielä ole kyse uskonnonharjoittamisesta vaan perinteistä ja muiden huomioonottamisesta. Näin on Jartsan mielestä, koska se tarkoitus eli intentio puuttuu.
(arvattavaksi sen sijaan jää, jakaisiko piispa Jolkkonen tarkoitusvapaan ehtoollisenkin ateisteille. Ehkä, vaikka minusta koko uskonnonharjoituksen rajaaminen tuon tarkoituksen sisälle onkin lapsellista kikkailua jopa Jartsalta)
Kun apulaisoikeuskansleri kertoi, mitä laki uskonnonvapaudesta EU:ssa sanoo, eli puhuttiin myös negatiivisesta uskonnonvapaudesta, niin Jartsa epäsuorasti antoi ymmärtää, että jos joku haluaa elää uskontoneutraalissa yhteiskunnassa niin muuttakoot korpeen tai Pohjois-Koreaan.
No, tulipahan piispa Jolkkosen mielipide tälläkin kertaa selväksi.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kaikilla-on-vakaumus/1828484
Kävi taas kerran selväksi, että uskonnonvapaus on Jartsalle käytännössä sama asia kuin positiivinen uskonnonvapaus ja sekin lähinnä kirkon perinteiden etuoikeuttama positiivinen uskonnonvapaus. Eli ev lut kirkon oikeus tulla ja saarnata sekä veisuuttaa virsiä siellä missä ihmiset kokoontuu.
Perusteluina tuolle Jartsa esittää mm sen, että osa harjoittaa uskoaan 24/7 ja koska kaikilla on vakaumus. Eli virrenveisuu saa oikeutuksensa osin siitä että minä olen ateisti ja osin siitä, että uskovainen uskoo myös istuessaan pytyllä. Ihan en pysy tuossa Jartsan ajatuksenjuoksussa mukana, mutta tuskin pysyy kaikki muutkaan.
Jartsan positiivisessa uskonnonvapaudessa kaikki saa kuitenkin uskoa mitä haluaa ja osallistua kirkon järjestämiin jumalanpalveluksiin, virsivisoihin ja aamuhartauksiin. Kristityt ja ateistit sekä muut, ihan kaikki. Tähän asti ok.
Eri mieltä olemme vasta kun on kyse negatiivisesta uskonnonvapaudesta.
Jartsa rajaa näppärästi uskonnonharjoittamisen siihen, että touhussa pitää olla tarkoitus eli kuten hän sanoo sen hienommin, intentio.
Ateisti voi siis Jartsan mielestä laulaa suvivirren ja lausua siihen vielä Isä Meidän-rukouksenkin päälle, koska silloin ei ateistin kohdalla vielä ole kyse uskonnonharjoittamisesta vaan perinteistä ja muiden huomioonottamisesta. Näin on Jartsan mielestä, koska se tarkoitus eli intentio puuttuu.
(arvattavaksi sen sijaan jää, jakaisiko piispa Jolkkonen tarkoitusvapaan ehtoollisenkin ateisteille. Ehkä, vaikka minusta koko uskonnonharjoituksen rajaaminen tuon tarkoituksen sisälle onkin lapsellista kikkailua jopa Jartsalta)
Kun apulaisoikeuskansleri kertoi, mitä laki uskonnonvapaudesta EU:ssa sanoo, eli puhuttiin myös negatiivisesta uskonnonvapaudesta, niin Jartsa epäsuorasti antoi ymmärtää, että jos joku haluaa elää uskontoneutraalissa yhteiskunnassa niin muuttakoot korpeen tai Pohjois-Koreaan.
No, tulipahan piispa Jolkkosen mielipide tälläkin kertaa selväksi.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kaikilla-on-vakaumus/1828484
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuka kristitty vaikuttaja on joskus julkisesti tunnustanut positiivisen ja negatiivisen uskonnonvapauden yhtä tärkeiksi?
Miksi ateisti haluaisi laulaa virsiä niin kuin herra Jolkkonen heille hellästi soisi tuossa artikkelissaan?
Jolkkonen ei sentään vaatinut, että kaikki laulaa virsiä, mutta viesti kyllä oli, että negatiivisesta uskonnonvapaudesta mussuttavat saisivat pitää aiheesta suunsa kiinni.
Positiivista tuossa Jolkkosen tuhnussa oli se, että viesti meni perille.
Ei asia ole virsien vapaaehtoisesta laulamisesta kiinni, minäkin niitä joskus laulelen, koska mulla on semmonen musiikkimaku.
Luulen että nuo ei aidosti ymmärrä negatiivisen uskonnonvapauden ideaa.
Luulen että lapsikasteella on asian kanssa jotain tekoa: ovat kertakaikkiaan kasvaneet siihen ajatukseen, että kristinuskon dominanssi on itsestäänselvyys ja kaikkea verrataan siihen. Kaikilla on oikeus saada Herran armo kasteessa jne. Ja jos haluaa jotainmuuta, niin se täyty itse hankkia eroamalla kirkosta, jonka jäsenyys on siis se lähtökohtainen uskonnonvapaus. Jos se on koko uskonnollisen elämän lähtökohta, niin sieltä voi olla todella vaikea nähdä muita lähtökohtia.