Muinaisuskonnot

Ei ole kristinuskoakaan "väkisin ja poliittisin perustein meille tuotu". 400-luvulta on kielessämme jo kristillistä sanastoa joka on venäjän suunnasta tullut. Noin 830 näkyy katolisen kirkon arkistosta että suomea pidettiin kristittynä kansana. Huomattakoon että tuolloin maailmassa koettiin esimerkiksi sellaiset nimet kuin Jahve, Logos, Thor tai Ukko, samana ylijumalana.

Myös kristittyjen ja islamin vihollisuus oli vuosisatojen aikana tyrannihallitsijoiden aikaansaannos, koska rauhan-uskonnot olivat pahasti vahingoittaneet heidän valtapyrkimyksiään. Niinpä kirkkoja ja moskeijoita saatiin kovasti polttaa, ja syitä vierittää "toisen uskonnon" edustajille, ennen kuin ristiriidat kylliksi kasvoivat.

Kun ruotsin alati keskenään taistelevat ruhtinaat huomasivat venäjältä tulleiden slaavien ryöstäneen suomen (joka silloin ei ollut "suomi"), he yhdistivät voimansa vanhan vihollisensa (=finnit) alistamiseen. Tähän oli heistä hyvä oikeutus "ristiretki", mutta katolisen kirkon paperit ovat tuoltakin ajalta tallessa, ja paavi kielsi ruotsia tunkeutumasta kristittyyn naapuriinsa.

Ruhtinaan jotka uskosta vähät välittivät, valloittivat silti suomen, ja näiden tyrannien kirjoittamaa historiaahan meillä kouluissa edelleen suurelta osin luetaan.

Yhteen ainoaan Agricolan tekstiin usein vedotaan kun tahdotaan osoittaa kuinka "kansan usko" tahdottiin tukahduttaa. Siinä Agricola harmittelee kuinka kansa kaikenlaisiin pikku-jumaluuksiin turvautuu, mutta (HUOM) ei Ukkoa mainitse edes.

Ruotsin vallan pyrkimykset ovat vuosisadat muokanneet meidänkin "kristillistä" ilmapiiriämme. Pitäisi lukea historiasta miten tekivät todelliset kristityt, eikä tyrannien kanssa liittoutuneet kirkkojen vallan-ahnaat. Tämä ei kuitenkaan meitä kiinnosta, koska halumme ei ole tietää, vaan "olla oikeassa", osoitella niitä jotka "ovat väärässä".