Tätä valaisee traaginen tarina, jonka silminnäkijänä olin palvellessani seurakunnan pastorina.Olin tehnyt työtä erään naisen kanssa jo pidemmän aikaa tutkinut hänen kanssaan Raamattua.Lopulta kutsuin hänet vierailulle seurakuntaan, ja hän tuli. Kun hän saapui,esittelin hänet muutamille seurakunnanjäsenille.Olin päässyt ilmoitusasioissa puoliväliin, kun huomasin, että hän nousi äkkiä ylös ja käveli ulos.Vein ilmoitusasiat pikaisesti päätökseen ja juoksin hänen peräänsä.Nähdessään minut hän pysähtyi ja sanoi, ettei enää koskaan astuisi jalallaan adventtikirkoon. Kysyin mikä oli saanut hänet päättämään näin. Hän kertoi, että ilmoituksia kuunnellessaan hän oli sattunut kuulemaan, mitä hänen takanaan istuvat kaksi naista seurakunnastani olivat jutelleet. He olivat sanoneet toisilleen, etteivät voineet uskoa, että kukaan nainen tulisi kirkoon housuissa eikä mekossa! Hän piti sanansa. Hän ei enää koskaan tullut kirkoomme.Nämä kaksi sapattia viettävää naista olivat oikeassa lepopäivän suhteen. Tiedän myös, että molemmat olivat pitkäaikaisia vegetaristeja ja ylpeitä siitä.Valitettavasti he eivät kuitenkaan antaneet todistetta siitä, että he olisivat uskoneet Jeesukseen.He eivät rakastaneet muita niin kuin Jeesus.He olivat unohtaneet Jumalan käskyn, jossa sanotaan meille kaikille.Rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta.Kaiken totuuden perustana on persoona-Jeesus Kristus! Meidän tulee kutsua maailmaa, samoin kuin itseämme, sekä uskomaan Jeesukseen että osoittamaan Jeesuksen uskoa käytännössä.Tämä on sopiva suhde uskon ja tekojen välillä, armon ja lain välillä.Se on suhde, jonka monet ovat joko unohtaneet tai vääristäneet jättämällä huomioon armon tai Jumalan muuttumattoman lain. Kirjasta, Kolmen enkelin sanoma. paluu oleelliseen Robert S. Folkenberg JR
Jeesuksen usko. jatkuu.
veli.
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei !
Jokainen joutuu päättämään pitääkö uskon esimerkkinä ihmisiä vai Jeesusta.
- Tässä ongelma on asiayhteydessä.
Jeesus Kristus on ainoa esimerkiksi kelpaava.
Ihmisiä on ryhmissä erilaisen tiedon varassa yksilöinä.
Kahden naisen keskustelu ei ollut tarkoitettu ulkpuolisille.
Kahden keskustelijan välillä oli ties kuinka monen vuoden vuorovaikutus ja he keskustelivat sillä tasolla. Kyse ei välttämättä ole ilmaisutavoissa kirjaimellisesta tarkoituksesta ja mielipiteestä.
Naisilla oli tietoa toistensa ajatuksista ja arvoista eikä sanoma ollut ulkopulisille jotka saisivat sitten väärän kuvan.
Minullakin on tapana kirjoitella paljon kaikenlaista tutuille hassuja, mitä en vieraille ihmisille kirjoittelisi.
Yst. t. Jari Laurila
Pelastuksesta Jeesuksen kautta vain ja ainoastaan, kannattaa varmaan muistuttaa enemmän ja lisääntyvässä määrin, etteivät jumalanpalveluksissa "vierailevat" ulkopuoliset saisi valitettavan väärää käsitystä Adventtikirkosta jossa pelastuminen tapahtuisi hameen, housujen, sapatin, kasvisruoan tai muun toisarvoisen kautta.
Sapatin kauttapa hyvinkin!
Lauantaiaamuna kirkossa istuminen yksin pelastaa ja riittää. Siksi ei tarvitse pyytää mitään 10-käskyn rikkomisia anteeksi.
Näin ajattelevat adventistit.
Ellen kun näki sellaisen harhanäyn, että sapatti muka loistaa kirkkaimpana ja tärkeimpänä (=pelastuksen ehtona) jossain kehyksissã, niin siksi adventismissa pelastus on kiinni tuosta yhden käskyn täyttämisestä. Raamatussa ei kylläkään lue mitään tuollaista sapattiloistokehyspuppua! Eikä että se olisi pelastuksen edellytys.
Höpöhöpö.
Höpöhöpö.