Tämän päivän lehdestä saimme lukea, kuinka Oiva Härkösen kotikaupunki Vantaa joutuu nostamaan veroäyriään prosentin taatakseen edes jonkinlaiset kunnalliset palvelut. Prosentin nosto veroäyriin tuo 28 miljoonaa euroa Vantaan kirstuun. Samanaikaisesti Vantaa joutuu kuitenkin maksamaan tämän summan kaksinkertaisesti muiden kuntien valtionosuustasauksena. Siis suurissa talousvaikeuksissa väestörakenteensa (=paljon lapsiperheitä) painiskeleva Vantaa joutuu avittamaan huikealla summalla keskustajohtoisia kuntia pitkin Suomea.
Tämän tasaussysteemin "suuri" keskustalainen idea on siinä, että vanhuspainotteisia kuntia on autettava, kun taas lapsipainotteiset kunnat saavat olla maksumiehinä. Jokainen ymmärtää, että kuntien tavallista suurempi lapsiosuus kasvattaa kunnan perhehoito- ja koulutusmenoja, mutta ei tuo yhtään tuloa.
Vantaan tilanne on hyvä osoitus siitä, kuinka syvältä Keskustavetoinen ajattelu on. Se on puhdasta ryöstöä rikoslain termein kerrottuna. Vantaalaisten osalta myönnetyt veronalannukset menevät nyt täysimääräisesti kunnallisveron maksuun eikä taida riittääkään.
Jos Keskusta saa Vantaalla edes yhden paikan kunnanvaltuusto, niin täytyy kyllä ihmetellä vantaalaisten valistuneisuuden "tasoa". Toinen tulkinta keskustalaisuuden suosimisille on sitten jo se, että Vantaalla asuu tavallista huomattavasti enemmän masokistisen luonteen omaavia henkilöitä tai hyväntekeväisyydestä ylenmäärin innostuneita. Keskustalaisen politiikan seurauksena vantaalainen veronmaksaja maksaa siis noin 2 veroäyriä enemmän kuin pitäisi.
Tämän tasaussysteemin "suuri" keskustalainen idea on siinä, että vanhuspainotteisia kuntia on autettava, kun taas lapsipainotteiset kunnat saavat olla maksumiehinä. Jokainen ymmärtää, että kuntien tavallista suurempi lapsiosuus kasvattaa kunnan perhehoito- ja koulutusmenoja, mutta ei tuo yhtään tuloa.
Vantaan tilanne on hyvä osoitus siitä, kuinka syvältä Keskustavetoinen ajattelu on. Se on puhdasta ryöstöä rikoslain termein kerrottuna. Vantaalaisten osalta myönnetyt veronalannukset menevät nyt täysimääräisesti kunnallisveron maksuun eikä taida riittääkään.
Jos Keskusta saa Vantaalla edes yhden paikan kunnanvaltuusto, niin täytyy kyllä ihmetellä vantaalaisten valistuneisuuden "tasoa". Toinen tulkinta keskustalaisuuden suosimisille on sitten jo se, että Vantaalla asuu tavallista huomattavasti enemmän masokistisen luonteen omaavia henkilöitä tai hyväntekeväisyydestä ylenmäärin innostuneita. Keskustalaisen politiikan seurauksena vantaalainen veronmaksaja maksaa siis noin 2 veroäyriä enemmän kuin pitäisi.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kun nykyinen tasausjärjestelmä luotiin oli Keskusta oppositiossa. Huolimatta tästä järjestelystä, eivät "kepukunnat" ryve sen enempää rahassa kuin Vantaakaan.
...kylvämää satoa. Hänellähän oli suuri idea rakentaa Helsingin seudusta suuri eurooppalainen metropoli. Niinpä hän keskitti hallitustensa toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Seudulle kylvettiin surutta valtion rahaa perusinfran, palvelujen ja asuntojen rakentamiseksi, jotta saatiin yritykset ja väki muuttamaan tänne.
Nyt pienen taantuman oloissa työttömyys on täällä lisääntynyt. Monet Lipposen tänne houkuttelemat yritykset ovat osoittautuneet perustetun kevyin perustein. Lisäksi kaikki on täällä niin kallista. Myös seudun kunnat ovat nyt vaikeuksissa, kun ne ovat joutuvat järjestämään kunnallista infraa, palveluja ja asuntoja tänne houkutetulle väelle ja kun verotulojen kasvu ei ole ollut odotettua ja tuo tasausjärjestelmä rokottaa. Kaikki on Lipposen ideoima ja tukema liian nopea muuttoliike.
En nyt pysty lukemaan päivän Hesaria, joten en tiedä tarkkaan, mitä juttusi valtionosuustasauksesta tarkalleen Vantaan osalta nyt tarkoittaa. Valtion osuudethan tarkoittavat sitä osuutta (25 % kuntien menoista) peruspalveluista, jonka valtio maksaa kunnille. Sen jaon yhteydessä suoritetaan tasausta niin karkeasti sanottuna sillä periaatteella, että kaikille kansalaisille taataan vähintään 90 prosenttia maan keskiarvosta. Kunnat, joilla on suuret tulot saavat vähemmän kuin köyhien aluiden kunnat. Jaossa luonnollisesti otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen tarve, esimerkiksi lapsien osuus ja vanhusten osuus.
Lipposen keskittämispolitiikka toi tänne veronmaksajia, mutta kurjisti edelleen liian nopean muuttotappion vaivaamia alueita. Kun Lipposen hallitukset vähensivät vielä valtionosuuksia (Ne olivat vielä lähes puolet kuntien keskimääräisistä menoista 90-luvun alussa, nyt neljännes), kävikin niin, että Helsingin seudun suurituloiset kunnat lopulta eivät saaneet lainkaan niitä. Sitten Lipposen hallitus joutui vielä tekemään sen surkean päätöksen, että rikkaat kunnat joutuvat nykyään maksamaan tuohon tasausrahastoon vielä omista kunnallisverotuloistaan.
Tasauksen suorittaminen valtionosuuksien jaossa ei ole sen kummemmin kepulainen idea. Se on perustettu suurella yksimielisyydellä turvaamaan maan kaikille kansalaisille jo perustuslain takaamat peruspalvelut.
Maan tasapainoinen kehittäminen olisi juuri meidän Helsingin seudun asukkaiden edun mukaista. Nyt me olemme aiheutetun tapainon järkyttämisen maksumiehiä. Nykyisen hallituksen aikana tämä epätasapainoinen kehitys onkin pysähtynyt, mutta maksamme vielä vuosia liian nopean muuttoliikkeen laskua.
Pääkaupunkiseudulle ei ole tehty mitään sen suurempia infran parannuksia Lipposen hallituskaudella verrattuna muihin aikoihin. Pääkaupunkiseudulla toimii toki paljon kannattavia yrityksiä, jotka työllistävät väkeä. Muuttajat ovat tulleet yksinkertaisesti työn perässä ja siihen ihmisiä onkin syytä kannustaa.
Pääkaupunkiseudun sisällä Vantaa on asumiskustannuksiltaan edullisin kunta, mistä taas seuraa se, että se kerää muuttoliikkeen ja seudulla asuvan väestön lapsilukuisimman osan. Näin Vantaan kustannukset muodostuvat suhteellisen korkeiksi, mutta veropohja on huono, kun aikuisväestö on suhteellisen nuorta, toistaiseksi vähän veroja maksavaa väestöä. Tilanne toki muuttuu 10-20 vuoden kuluttua Vantaalle edullisemmaksi, jos väestöpohja pysyy suunnilleen muuttumattomana eli nykyväestö vain vanhenee.
Pääkaupunkiseudulle ei ole tarvinnut erityisesti houkutella yhtään yritystä. Pääkaupunkiseutu on luonnollinen valintavaihtoehto useimmille uusille yrityksille. Muut kuin pääkaupunkiseudun kunnat harjoittavat erityistä yritysrekrytointia, mutta pääkaupunkisudulla siihen ei ole tarvetta.
Niitämme Lipposen kylvämää satoa. Hänellähän oli suuri idea rakentaa Helsingin seudusta suuri eurooppalainen metropoli. Niinpä hän keskitti hallitustensa toimet tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Seudulle kylvettiin surutta valtion rahaa perusinfran, palvelujen ja asuntojen rakentamiseksi, jotta saatiin yritykset ja väki muuttamaan tänne.
---------------
Seudulle alettiin rakentaa infraa vasta sen jälkeen, kun alueella jo toimineet yritykset alkoivat kasvaa ja vaatia lisää työntekijöitä. tätä infraa ei ollut varaa rakentaa edes tarpeeksi nopeasti, ksoka syntyi asuntopulaa, joka jarrutti työvoiman saantia, lisäsi korkeiden asumiskustannusten muodossa myös yhtreiskunnan kustanuksia, ruuhkautti teitä, mikä hidasti talouskasvun toteutumista, jne...
Älä sinä Oiva käännä asioita päinvastaisiksi, koska se ei ole totta.
Oiva Härkönen ja Anneli Jäätteenmäki eivät valehtele koskaan... eivätkä ole koskaan valehdelleet.
3.2003 IL: ”Jäätteenmäki petti ensitöikseen helsinkiläiset
Tuleva pääministeri, helsinkiläinen kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki petti ensi töikseen helsinkiläiset ja samalla koko pääkaupunkiseudun.
Vielä vaalipäivänä Jäätteenmäki hehkutti: ...kuntien yhteisövero-osuuden lisäämisestä neuvotellaan hallitusneuvotteluissa. Ja se tietää Helsingille hyvää!(IL 17.3.)
Hyvän sijasta ei ole tarjolla edes lämmintä kättä. Tulevan hallituksen ohjelmasta puuttuvat kaikki keskeiset Helsingille ja helsinkiläisille annetut vaalilupaukset. Päinvastoin hallitusohjelman linjaukset vaarantavat vakavasti Helsingin talouden ja erityisesti helsinkiläisten palvelut - terveyden- ja vanhustenhuollon, koulut ja päiväkodit.
Hallitusohjelman mukaan yhteisöverotuottojen jako pidetään ennallaan vuoteen 2005 asti, mitään palautusta ei ole Helsingille luvassa. Kaiken huipuksi hallitusohjelmaan on kirjattu selvitettäväksi yhteisöveron tuoton siirtäminen kokonaisuudessaan pois kunnilta valtion kassaan. Tämä merkitsisi toteutuessaan valtavia lisämenetyksiä Helsingille jo tehtyjen leikkausten lisäksi. Vaarana on vielä se, että verotulontasausta muutetaan jälleen kerran Helsingin, Espoon ja muiden suurten kaupunkien tappioksi.
Jäätteenmäki lupasi ennen vaaleja selväsanaisesti ja useassa yhteydessä ymmärrystä Helsingille.
Lupaukset unohtuivat heti tosi paikan tullen.
Sari Sarkomaa
kokoomuksen varapuheenjohtaja
kansanedustaja”
...
että miten Vantaalla on perustettu yrityksiä
kevein perustein? Ja tästä keveydestäkö johtuu, että itä/pohjois/keskisuomeen ei enää perusteta muita, kuin "yrityksiä" kuin valtion siirrettyjä virkoja?
... on kaiken infrastruktuurin perusta. Lipposen unelmaa toteutettiin hänen hallitustensa toimesta pääkaupunkiseudulla mm. seuraavilla jättikohteilla. Kaikkia Helsinkiin tulevia valtateitä ja moottoriteitä rakennettiin Helsingin puoleisessa päässä. Kehä III, II ja I rakennettiin vimmaisesti, Tikkurila -Kerava- kaupunkirata ja Kerava Lahti oikorata aloitettiin. Lentokentälle rakennettiin kolmas kiitorata ja prameita rakennuksia pilvin pimein, Vuosaareen päätettiin rakentaa uusi tavarasatama, joka vaatii suuret liikennejärjestelyt.
Muussa maassa liikennerakenteet alkoivat rappeutua.
Vantaalla on paljon lapsia, kun tänne on muuttanut nuoria pareja. Tätä kehitystä Lipponen tuki ja rohkaisi. Vastaavasti maakuntiin jäivät vanhat. Vantaan herratkin luulivat, että kasvu hoitaa tuon lasten lisäyksestä johtuvan investointi- ja päivähoitotarpeen lisäyksen. Ei vain ole hoitanut. Väestön kasvua kyllä tapahtuu pari tuhatta vuodessa, mutta muo lapset eivät maksa veroa. Nyt kaupunki joutuu muuttamaan strategiansa ja maksattamaan meillä veronmaksajilla virhearvion seuraukset.
Yritysten muutto tänne on nyttemmin tyrehtymään päin, kun yritykset huomaavat todellisen tilanteen. On paljon edullisempaa pysyä mmakuntakeskuksissa tai perustaa sinne yrityksiä. Siellä ovat valmiit rakenteet ja paikanpäällä vapaata koulutettua työvoimaa ja kaikki on halvempaa kuin täällä.
... lisätyövoimaa. Lipponen juuri rohkaisi ja tuki tuota pääkaupunkiseudun yritysten kasvamista. Tämä lisätyövoiman haaliminen tänne se vaatikin sitä lisänfraa, jota ei sitten pystyttykään tekemään riittävän nopeasti ja niimpä pari vuotta sitten tuli pää vetävän käteen. Mutta virheen seurauksia me pääkaupunkiseutulaiset joudumme vielä maksamaan vuosia.
... lisätyövoimaa". Lipponen juuri rohkaisi ja tuki tuota pääkaupunkiseudun yritysten kasvamista. Tämä lisätyövoiman haaliminen tänne se vaatikin sitä lisäinfraa, jota ei sitten pystyttykään tekemään riittävän nopeasti ja niinpä pari vuotta sitten tuli pää vetävän käteen. Mutta virheen seurauksia me pääkaupunkiseutulaiset joudumme vielä maksamaan vuosia.
...
Lipposen hallitusten aikana ei tehty mitään, mikä olisi rohkaissut sen enempää pääkaupunkiseutua kuin muitakaan seutuja, vaan kaikki hallituksen toimet tähtäsivät koko Suomen talouskasvuun riippumatta yritysten sijainnista.
Olisiko kasvua pitänyt rajoittaa sillä, ettei infraa olisikan rakennettu, kun lisäasunnot ja leveämmät tiet kävivät kasvun seurauksina tarpeellisiksi?
mutta kertaus on opintojen äiti jopa vanhuksillekin. Syväsatamaa ei kannata rakentaa esim. sinne Kainuuseen, on meri turhan kaukana.
Kehä I on siellä ollut jo kauan ja saanuut tuon nimensäkin jumaloimasi Urkin mukaan Kehä Ykkönen = Yhä Kekkonen. Oikorata on viisasta rakentaa oikaisemaan ja tässä tapauksessa väli Kerava-Lahti kannattaa rakentaa siihen paikkaan, johon se nyt tulee eikä esim. kiertorata Kerava-Kirkkonummi-Pori-Lahti. Kaupunkirata toimii juuri helpottamaan sijoittumista pois ydinkeskustasta. Kaikkien ei siis tarvitse asua Kehien varrella tai keskustassa. Kiitoratakin yleisesti ottaen on ihan kiva olla lentokentällä, vaikkakin jossain sivummalla voisi löytyä tilaa halvemmallakin. Vaikkapa Virossa.
Se siitä infrasta.
...jos lisäämäsi viesti ei heti näy. Se on kyllä mennyt tietokantaan, mutta putkahtaa sieltä vasta hetken päästä näkyviin.
, jonka Lipponen tänne lupasi, houkutteli yrityksiä tänne ja olevien laajennuksia. Silloin vallitsi vielä pitkäaikainen kansainvälinen korkeasuhdanne. Siinä huumassa laajennuttiin kevein perustein. Kun pieni taantuma alkoi pari vuotta sitten, nämä kuplat ovat puhjenneet ja monet tänne houkutellut ihmiset ovat jääneet työttömäksi elämään tällä kalliilla seudulla.
Sen sijaan muualla maassa yritystoiminta on toiminut vakaammalla pohjalla. Parin vuoden aikana maakunnissa on työttömyys merkittävästi vähentynytkin. Valtion virastoja sinne ei olla vielä juurikaan siirretty, ne asiat tahtovat jäädä viihdyttävän puheen asteelle. Mutta siinäkin on ryhdyttävä tekoihin. Ne, jotka eivät halua muuttaa uudelle paikkakunnalle voidaan sijoittaa tänne jääviin valtion virastoihin. Maakuntakeskuksissa odottaa viraston tuloa valmiiksi koulutettua vapaata työvoimaa valmiiksi asutettuna.
vain eläkeläisten nukkumalähiönä. Laitokset ja firmat pois, vaikkapa Savoon tai ylipäätään vaan muualle. Ja ainoa syy on se, että Suomessa on yksi Lipponen! Mikäli Lipposta ei olisi ollenkaan olemassa, kukahan mahtaisi olla Oivan syytöskohde. Voin itse vastata, kuka tahansa kunhan se ei ole kepulainen. Virheitähän ei Oivan maailmassa tee kuin muut.
Eilisessä hesarissa Jyrki Katainen kehui kotikuntansa Siilinjärven palveluita. Keskustavetoinen Siilinjärvi onkin hyvä esimerkki siitä, miten palveluita on tuotettu kuntalaisille kohtuuhintaan. Katainen myös katsoo valtionosuustasausjärjestelmän olevan käyttökelpoinen instrumentti kuntien välisten tuloerojen tasoittamiseen. SDP on myös tällä kannalla.
Mielipuolipankki käyttää perinteistä vasemmistolaista tietojenvääristelyä väittäessään, että Vantaan talousvaikeudet ovat keskustan syytä, vaikkei keskusta ole ollut edes rahankäytöstä vastuusta! Mielipuoliskunkki varmaan syyttää naapuriaan siitä, jos kaikki rahat on ryypätty ja rällätty?
Vantaalla olisi nyt keskityttyvä tiukkaan talouden pitoon, sitä ovat maalaiskunnat joutuneet harjoittelemaan jo pitkään. Jos verrataan Vantaan hassaamia rahoja per asukas, voi vaan ihmetellä minne ne kaikki oikein menevät.
Vantaalaisten kannattaisi rankaista nykyisiä vallanpitäjiä vastuuttomasta rahankäytöstä, ja äänestää tilalle uutta verta.
Sinun kannattaa kysyä myös asiaa Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta Tapani Mäkiseltä. Itse olen kyllä tutustunut Mäkisen mielipiteisiin Vantaan talousvaikeuksien syistä. Voin kertoa, että hän näkee ensisijaisena ongelmana juuri valtionosuusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuudet. Nyt sitten voit itse yrittää etsiskellä, mitä puoluekantaa tämä "vasemmistopropagandisti mahtanee edustaa.
Lupasit tuossa alempana ottaa tarkempaan syyniin mm. minun kirjoitukseni ja sivaltaa niitä sitten oivaltavasti. Suuria oivalluksia näyttää näin ensihätään olevan se, että kykenet muuntamaan nimimerkkini pariinkin eri muotoon. Mutta kyllä se siitä lähtee, kunhan jaksat opiskella.
Osaatko ajatella mistään asiasta myönteisesti. Teet kaiken niin synkäksi. Eikö ole vaikea elää kun täytyy kaikki maalata mustaksi. Kerron sinulle yhden tarinan mynteisestä ajattelusta.
Kulkumies oli tullut taloon ja sai nukkua senänvieruspenkillä. Yöllä putosi hirrenvälistä puukko kulkumiehen silmään. Kulkumies otti puukon silmästä ja tuumasi. Onneksi ei ollut kerihtimet.
Keskusta on paras.
Valtionosuusjärjestelmän haukkuminen on helpoin tapa vierittää syy muualle. Tätä samaa mandraa valtionosuusjärjestelmän tuhovaikutuksesta Helsingin ylipormestari Eeva-Riitta Siitonen on rääkynyt vuosia kääntääkseen huomion toisaalle ongelman perussyystä, joka on holtiton taloudenhoito.
"...Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalta Tapani Mäkiseltä...hän näkee ensisijaisena ongelmana juuri valtionosuusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuudet..."
Edustaapa Mäkinen mitä puoluekantaa tahansa, hän ei näytä olevan tehtäviensä tasalla. On elettävä suu säkkiä myöten. Vantaan kokoisessa kaupungissa luulisi olevan tietoa siitä, kuinka paljon rahaa on käytettävissä. Jos budjetissa ei pysytä, seurauksena on vaikeuksia. Yksityisellä sektorilla moinen pomo olisi heitetty pihalle viimeistään nyt.
Syyttääkö puolimielipankki valtiota, jos ryyppäyksen ja rälläyksen jälkeen pankkitilillä on tuloveron kokoinen alijäämä? Vantaallakin pitäisi elää todellisten rahojen, eikä imaginäärirahojen asettamissa puitteissa. Valtionosuusjärjestelmän syyttäminen kielii ainoastaan huonosta johtamisesta ja taloudenpidosta.
'Tämän tasaussysteemin "suuri" keskustalainen idea on siinä, että vanhuspainotteisia kuntia on autettava, kun taas lapsipainotteiset kunnat saavat olla maksumiehinä.'
- keiden sitten pitäisi eritysiseti vanhuksien hoidosta syntyvät kulut sinun mielestäsi maksaa? Meillä kaikillahan on omat vanhempamme. Ainakin ollut. Lapsiperheissä niitä on tulossa jatkuvasti myös lisää?
...otetaan huomioon valtionosuuksia jaettaessa, mutta lapsivoittoisten kuntien mielestä taas vanhuksia painotetaan enemmän. Ei siis asia ole niin, että vanhusvoittoiset kunnat elätetään lapsivoittoisten varoilla.