pullavalla, tuolla The-Isolintu Jamppari Nylkkysellä ei koskaan ottanut onkivapa ylös päin,
tanakasti tassujen välissä seisoen, ilman että Nylkkynen takakenossa, tukikepit
housujen lahkeista ylöstyönnettynä olisi kyennyt erektiotanassa seisomaan.
Siksi sheivattu mulilerppu kuin irvaili, iski silmää, hohotti pienuuttaan pistäen
Isolinnun raakkumaan kita ammollaan kuin Vesijärven rannalla nuotioon erehtynyt
Töyhtöhyyppöinen.
Muisti Jamppari Nylkkynen, keskosena wc-pyttyyn solahtanut, sieltä puurokauhalla ylös
ongittu elämänsä alkuminuutit, kuin trauma olisi jäänyt ja myöhemmin Jamppari jäätyään
ompelukoneen polkimen alle pallien kohdalta litistyen, muisti keinoäitylin tuon otti-
vanhempansa, risusavotoilla metsurien leireissä mahtimammana toimineen naisen, yli
kaksimetrisen rotevan paholaisen, hirvityksenä joka Singeriä aamusta iltaan vinhasti polki
vahvoilla entisajan psyykelääkkeillä doupattuna, lähti psykiatrin matkaan ja kanslistiksi
Niuvanniemeen lopulta osastolle jäädäkseen joutuen.
Huoltamoisena filminauhana, joka päivä, aamusta iltaan Jampparin elämä vilistää, silmien
iiristen ehtimättä kaikkea still kuvata.
Satu-utuisesta naisesta ikuisesti haaveillen Jamppari nyt sielunsa silmin näkee itsensä
Utuisen päällä koko mitallaan kaksi ja puoli senttiä sisään työntyneenä kuin Singerin poljin
vinhasti pannen, jonka rinnalla varsiluudan heilunta on liian suurta mutta itikan pisto liian
pientä, molempien kitistessä salattua erotiikkaa kuin ruosteinen polkuvikainen Singer.
tanakasti tassujen välissä seisoen, ilman että Nylkkynen takakenossa, tukikepit
housujen lahkeista ylöstyönnettynä olisi kyennyt erektiotanassa seisomaan.
Siksi sheivattu mulilerppu kuin irvaili, iski silmää, hohotti pienuuttaan pistäen
Isolinnun raakkumaan kita ammollaan kuin Vesijärven rannalla nuotioon erehtynyt
Töyhtöhyyppöinen.
Muisti Jamppari Nylkkynen, keskosena wc-pyttyyn solahtanut, sieltä puurokauhalla ylös
ongittu elämänsä alkuminuutit, kuin trauma olisi jäänyt ja myöhemmin Jamppari jäätyään
ompelukoneen polkimen alle pallien kohdalta litistyen, muisti keinoäitylin tuon otti-
vanhempansa, risusavotoilla metsurien leireissä mahtimammana toimineen naisen, yli
kaksimetrisen rotevan paholaisen, hirvityksenä joka Singeriä aamusta iltaan vinhasti polki
vahvoilla entisajan psyykelääkkeillä doupattuna, lähti psykiatrin matkaan ja kanslistiksi
Niuvanniemeen lopulta osastolle jäädäkseen joutuen.
Huoltamoisena filminauhana, joka päivä, aamusta iltaan Jampparin elämä vilistää, silmien
iiristen ehtimättä kaikkea still kuvata.
Satu-utuisesta naisesta ikuisesti haaveillen Jamppari nyt sielunsa silmin näkee itsensä
Utuisen päällä koko mitallaan kaksi ja puoli senttiä sisään työntyneenä kuin Singerin poljin
vinhasti pannen, jonka rinnalla varsiluudan heilunta on liian suurta mutta itikan pisto liian
pientä, molempien kitistessä salattua erotiikkaa kuin ruosteinen polkuvikainen Singer.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hyvää tuubaa! :))
Huono! Hyvin sekavaa. Huomaa, että kirjoittaja on ollut psykoosissa. Kehuu vielä itseään, säälittävää.
ei ole huono, vaan loistava.
Surkea!
pasasta a-luokkaa
Aivan mahtava entisajan palstajuttu, oi niitä hyviä aikoja, nuo kirjoitukset olivat palstan sokeri ja kakku kaiken muun ohella :)))))
Oi sitä kyykytyksien määrää, mitä kohde sai kokea. Paakari oli "pallit maassa" koko aika ja jengillä piisasi hauskaa :)))))
mitkä linnut ne noin laulaa
AAAH HAH HAH HAH HAAAAAAAAAA.
tosi kliffaa nostalgiaa :-)))