Laki takuueläkkeestä 20.8.2010/703

Ei vasustanut itsenäistymistä, vaan SDP:n oma itsenäisyysjulistus äänestyksessä. SDP oli puolueistamme ainoa, joka johdonmukaisesti ja pitkäaikaisimmin kannatti itsenäistymistä. Se oli myös ensimmäinen, joka teji itsenäistymistä koskevan esityksen valtiopäivillä jo aiemmin samana vuonna.

SDPn ohella itsenäistymistä ajoi fennomaanien kansallinen liike, mutta puolueista vain SDP.

Miksi kerrot jatkuvasti virheellistä tietoa tällä palstalla. Kansankielellä sellaista kutsutaan valehteluksi. Itse en ainakaan haluaisi mieltää itseäni valehtelijaksi, mutta onhan sitä tietysti kaikenlaisia luonnevikoja.

SDP ei aloittanut mitään sotaa demokratiaa, itsenäisyyttä eikä kasvavaa hyvinvointia vastaan. Päinvastoin kapina tähtäsi demokratian lisäämiseen ja hyvinvoinnin tasaisempaan jakamiseen. Itsenäisyyden kannallahan SDP oli puolueistamme aina ollut kaikkein johdonmukaisimmin.

Työväenpuolue ei aloittanut sotaa omaa kansaa vastaan vaan sortajiksi katsomiaan tahoja vastaan. Mitään NL:oon liittämisen tarkoitusta ei ollut, mistä kertovat monet tosiasiat kuten se, että SDP toimi aktiivisesti Suomen itsenäisyyden tunnustamisen puolesta ja kapinalliset laativat uuden perustuslakiluonnoksen, minkä mukaan Suomi oli pysyvä itsenäisenä tasavaltana. Valkoinen osapuoli oli sotivista ainoa, joka kutsui maahamme vieraan vallan joukkoja eli Saksan armeijan. Molemmilla osapuolilla oli sen lisäksi tukenaan kummallakin noin 2000 ulkomaalaista vapaaehtoista. Saksan armeijan koko oli näihin nähden ylivertainen ja samalla tietysti myös sodankäynnin ammattimaisuus.

Jos punaiset olisivat voittaneet niin olisimme anoneet liittymistä Suureen Neuvostoperheeseen, kuten Johannes Lauristin teki Virossa.

MPP kirjoitti:

Miksi kerrot jatkuvasti virheellistä tietoa tällä palstalla. Kansankielellä sellaista kutsutaan valehteluksi. Itse en ainakaan haluaisi mieltää itseäni valehtelijaksi, mutta onhan sitä tietysti kaikenlaisia luonnevikoja.

SDP ei aloittanut mitään sotaa demokratiaa, itsenäisyyttä eikä kasvavaa hyvinvointia vastaan. Päinvastoin kapina tähtäsi demokratian lisäämiseen ja hyvinvoinnin tasaisempaan jakamiseen. Itsenäisyyden kannallahan SDP oli puolueistamme aina ollut kaikkein johdonmukaisimmin.

Työväenpuolue ei aloittanut sotaa omaa kansaa vastaan vaan sortajiksi katsomiaan tahoja vastaan. Mitään NL:oon liittämisen tarkoitusta ei ollut, mistä kertovat monet tosiasiat kuten se, että SDP toimi aktiivisesti Suomen itsenäisyyden tunnustamisen puolesta ja kapinalliset laativat uuden perustuslakiluonnoksen, minkä mukaan Suomi oli pysyvä itsenäisenä tasavaltana. Valkoinen osapuoli oli sotivista ainoa, joka kutsui maahamme vieraan vallan joukkoja eli Saksan armeijan. Molemmilla osapuolilla oli sen lisäksi tukenaan kummallakin noin 2000 ulkomaalaista vapaaehtoista. Saksan armeijan koko oli näihin nähden ylivertainen ja samalla tietysti myös sodankäynnin ammattimaisuus.

Ällös valehtele.

Pappani (s.1896) oli suunnittelemassa kyseistä vallankaapausta Rakennusliition puheenjohtajana ja Demarien jäsenenä. Erosi puolueesta silloin kun suunnitelmiin tuli asellinen vallankumous. Sanoi että ei ala maanmiehiään ampumaan.

Tämä on Pappani omaa kerttomaa.

Mutta...onhan Demarit Kirjoittanut muunkin historian "uusiksi". Ihmekkö se jos tuo osakin on kirjoitettu uudelleen.

Papan poika kirjoitti:

Ällös valehtele.

Pappani (s.1896) oli suunnittelemassa kyseistä vallankaapausta Rakennusliition puheenjohtajana ja Demarien jäsenenä. Erosi puolueesta silloin kun suunnitelmiin tuli asellinen vallankumous. Sanoi että ei ala maanmiehiään ampumaan.

Tämä on Pappani omaa kerttomaa.

Mutta...onhan Demarit Kirjoittanut muunkin historian "uusiksi". Ihmekkö se jos tuo osakin on kirjoitettu uudelleen.

Pappasi on tainnut karkeasti valehdella sinulle. Rakennusliitto perustettiin vasta vuonna 1924 eli noin viisi vuotta sodan päättymisen jälkeen. Lisäksi on epätodennäköistä, että parikymppinen pojannaskali olisi ollut minkään ammattiliiton puheenjohtajana.

Mitään historian uudelleen kirjoitusta ei ole tapahtunut. Lähinnä kyse on siitä, että tieteellisellä tutkimuksella on kyetty selvittämään tapahtumien kulku paremmin kuin mikä tieto asiasta joskus aiemmin vallitsi. Pitkään oli tosin poliittisesti tarkoituksenmukaista esittää historia vain voittajien näkökulmaa painottaen. Kaikki historinkirjoitus on julkista ja akateemista tomintaa, minkä pitää olla tieteellisesti perusteltua ja kestää akateeminen kritiikki.

JOHTAJA J:LLÄ kirjoitti:

Jos punaiset olisivat voittaneet niin olisimme anoneet liittymistä Suureen Neuvostoperheeseen, kuten Johannes Lauristin teki Virossa.

Tunnet näköjään todella heikosti historiaa. Toivottavasti historian oppetajasi ei tunnista sinua kirjoituksestasi, ettei hänen täytyisi tuntea suurta häpeää.

Viro itsenäistyi vuonna 1918 hiukan Suomea myöhemmin. Viron itsenäisyys kuitenkin tunnustettiin vasta vuonna 1920 Tarton rauhassa monien vaiheiden jälkeen. Ensin Saksa joukkoineen vastusti Viron itsenäistymistä ja sitten Neuvosto-Venäjä. Tiettävästi virolaiset eivät vastustaneet Viron itsenäisyyttä, mutta sinulla on näköjään muuta tietoa ja nyt kyllä kaivattaisiin jotain dokumenttia sen puolesta. Itsenäistymisen aikaan Lauristin oli vielä nuori poika, joten tuskin hänellä oli siinä tai sen vastustamisessa mitään suurta roolia.

Myöhemmin NL ja Viro tekivät sotilaallisen liiton, mihin nojautuen NL miehätti sitten Viron ja liitti sen itseensä. Virolaiset eivät ainakaan minun tietojeni mukaan olleet aktiivisesti liittämässä Viroa NL:oon, vaan kyse oli vahvemman pakolla sanelemasta teosta. Lauristinilla oli valta-asema tässä miehitetyssä Virossa, mutta se on eri asia kuin mikään aktiivinen toiminta neuvostoperheeseen liittymisen puolesta. Virossa ei siis ollut mitään sellaista sisällissotaa tai muuta kapina, minkä tavoitteena oli kaataa maan hallitus ja liittää Viro Neuvostoliittoon.

Miksi ihmeessä punaisten voitto olisi johtanut Suomen liittämiseen NL:oon, kun vasta kuukausi ennen sodan alku samaiset punaiste kävivät Venäjällä kertomassa, kuinka tärkeää olisi saada Suomen itsenäisyydelle Neuvosto-Venäjän tunnustus. Miksi SDP ajoi näin aktiivisesti maan itsenäistymistä, jos ajatus oli liittää Suomi Neuvostoliittoon. Mikä ihmeen logiikka tässä on. Voitko selittää?

MPP kirjoitti:

Pappasi on tainnut karkeasti valehdella sinulle. Rakennusliitto perustettiin vasta vuonna 1924 eli noin viisi vuotta sodan päättymisen jälkeen. Lisäksi on epätodennäköistä, että parikymppinen pojannaskali olisi ollut minkään ammattiliiton puheenjohtajana.

Mitään historian uudelleen kirjoitusta ei ole tapahtunut. Lähinnä kyse on siitä, että tieteellisellä tutkimuksella on kyetty selvittämään tapahtumien kulku paremmin kuin mikä tieto asiasta joskus aiemmin vallitsi. Pitkään oli tosin poliittisesti tarkoituksenmukaista esittää historia vain voittajien näkökulmaa painottaen. Kaikki historinkirjoitus on julkista ja akateemista tomintaa, minkä pitää olla tieteellisesti perusteltua ja kestää akateeminen kritiikki.

Rakennus ja maataloustyöväen liitto on ollut jo 1900 luvun alkuvuosista. Siis nykyinen rakennusliitto.

MPP kirjoitti:

Tunnet näköjään todella heikosti historiaa. Toivottavasti historian oppetajasi ei tunnista sinua kirjoituksestasi, ettei hänen täytyisi tuntea suurta häpeää.

Viro itsenäistyi vuonna 1918 hiukan Suomea myöhemmin. Viron itsenäisyys kuitenkin tunnustettiin vasta vuonna 1920 Tarton rauhassa monien vaiheiden jälkeen. Ensin Saksa joukkoineen vastusti Viron itsenäistymistä ja sitten Neuvosto-Venäjä. Tiettävästi virolaiset eivät vastustaneet Viron itsenäisyyttä, mutta sinulla on näköjään muuta tietoa ja nyt kyllä kaivattaisiin jotain dokumenttia sen puolesta. Itsenäistymisen aikaan Lauristin oli vielä nuori poika, joten tuskin hänellä oli siinä tai sen vastustamisessa mitään suurta roolia.

Myöhemmin NL ja Viro tekivät sotilaallisen liiton, mihin nojautuen NL miehätti sitten Viron ja liitti sen itseensä. Virolaiset eivät ainakaan minun tietojeni mukaan olleet aktiivisesti liittämässä Viroa NL:oon, vaan kyse oli vahvemman pakolla sanelemasta teosta. Lauristinilla oli valta-asema tässä miehitetyssä Virossa, mutta se on eri asia kuin mikään aktiivinen toiminta neuvostoperheeseen liittymisen puolesta. Virossa ei siis ollut mitään sellaista sisällissotaa tai muuta kapina, minkä tavoitteena oli kaataa maan hallitus ja liittää Viro Neuvostoliittoon.

Miksi ihmeessä punaisten voitto olisi johtanut Suomen liittämiseen NL:oon, kun vasta kuukausi ennen sodan alku samaiset punaiste kävivät Venäjällä kertomassa, kuinka tärkeää olisi saada Suomen itsenäisyydelle Neuvosto-Venäjän tunnustus. Miksi SDP ajoi näin aktiivisesti maan itsenäistymistä, jos ajatus oli liittää Suomi Neuvostoliittoon. Mikä ihmeen logiikka tässä on. Voitko selittää?

SE punaisilla oli tarkoitus. Liittä Suomi neuvostoliitton.

Alunperin Neuvostoliitto tunnusti suomen itsenäisyyden sillä tarkoituksella että Vasemmisto huolehtii myöhemmin suomen liittämisestä Neuvostoliitoon.

Sisällisota oli ensimmäinen yritys siihen. Kun se epäonnitui Neuvostoliitto yritti saada vasmmiston niin vahvaksi Suomessa että se "hakee" yhdistymistä Neuvostolittoon.

Se ei onnistunut ja siitä syystä Neuvostolitto teki miehityssuunnitelman Suomen valtaamiseksi. Suunnitteli läpimarssia Suomen halki ja siitä vyörytämällä kahteen suuntaa koko maan miehityksen. Suunnniltelma oli vallata viikossa Suomi.

neuvostoliitto kuitenkin laski väärin. Vasemmiston asenne muuttui kun Neuvostoliitto yritti väkisin aseellisesti vallata Suomen. Vasemmistokaan ei hyväksynyt sitä että Suomi vallataan väkisin. Siksi koko Suomen kansa, tai lähes kaikki oli puolustamassa itsenäisyyttä. Olihan Vasemmiston luulo Neuvostolitosta rauhan rakentaja maana. neuvostoliitostahan rauhanliike oli lähtöisin. Kuitenkin Neuvostoliitto lähti hyökkäämään vallatakseen suomen.

vasemmisto pettyi Neuvostoliitton kun se hyökkäsi Suomeen ja päätti että ei Suomea väkisin liitetä mihinkään.

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! kirjoitti:

Rakennus ja maataloustyöväen liitto on ollut jo 1900 luvun alkuvuosista. Siis nykyinen rakennusliitto.

juuri tämä yhdistys oli suuri tekijä siihen että torpparilaki kumottiin Suomessa.

Vai burokraattista järjestelmää. Äklä puhu potaskaa.

Takuueläke purki byrokratiaa. Yksi ainoa päätös ja se on pysyvä.

Mutta Todellinen syy Demareiden asian vastustamiseen on se että samalla eri nostettu samaa määrä' ansiosidonnaista eläketurvaa.

Demareiden mielestä on aina jos joku saa lisää sen katsotaan olevan AMMATTIYHDISTYSLIIKEEN jäseniltä pois.

Niin siinä "perustulon" korotuksessakin kävi. Perustulolla eläv'än työttömyyskorvaus nousi 0-35 euroon. Sen sijaan ansiosidonnaisella elevällä nousi 100-160 euroon kuukaudessa. isommalla korvauksella olevan perustulon korotus oli isompi kuin pienemmällä ansiosidonnaisella olevalla.

Demaritkin olisi puolustaneet lakia jos ansiosidonnaiseenkin eläkkeeseen olisi tullut 200-300 euroa lisää. Mutta kun ei tullut niin äänesti vastaan.

Näin oN kirjoitti:

Vai burokraattista järjestelmää. Äklä puhu potaskaa.

Takuueläke purki byrokratiaa. Yksi ainoa päätös ja se on pysyvä.

Mutta Todellinen syy Demareiden asian vastustamiseen on se että samalla eri nostettu samaa määrä' ansiosidonnaista eläketurvaa.

Demareiden mielestä on aina jos joku saa lisää sen katsotaan olevan AMMATTIYHDISTYSLIIKEEN jäseniltä pois.

Niin siinä "perustulon" korotuksessakin kävi. Perustulolla eläv'än työttömyyskorvaus nousi 0-35 euroon. Sen sijaan ansiosidonnaisella elevällä nousi 100-160 euroon kuukaudessa. isommalla korvauksella olevan perustulon korotus oli isompi kuin pienemmällä ansiosidonnaisella olevalla.

Demaritkin olisi puolustaneet lakia jos ansiosidonnaiseenkin eläkkeeseen olisi tullut 200-300 euroa lisää. Mutta kun ei tullut niin äänesti vastaan.

Koska kyse on lähinnä kansaneläkettä saavien etuudesta, tarvitaan kaksi päätöstä. Päätökset kansaneläkkeestä ja päätökset takuueläkkeestä. Jos asia olisi nivottu kansaneläkelain osaksi, olisi riittänyt yksi päätös.

Demarit ovat työväen etuja ajava puolue, joka siis arvostaa työntekoa Suomessa. Ansiosisdonnaisten eläkkeiden puolustaminen on tästä työn arvostuksen näkökulmasta tietysti luonnollista. SDP ei halua palkita ainakaan niitä, jotka eivät omasta halustaan halua tehdä työtä. Eri asia ovat sitten ne eli lähinnä vammaiset, jotka eivät halustaan huolimatta kykene tekemään työtä.

MPP kirjoitti:

Koska kyse on lähinnä kansaneläkettä saavien etuudesta, tarvitaan kaksi päätöstä. Päätökset kansaneläkkeestä ja päätökset takuueläkkeestä. Jos asia olisi nivottu kansaneläkelain osaksi, olisi riittänyt yksi päätös.

Demarit ovat työväen etuja ajava puolue, joka siis arvostaa työntekoa Suomessa. Ansiosisdonnaisten eläkkeiden puolustaminen on tästä työn arvostuksen näkökulmasta tietysti luonnollista. SDP ei halua palkita ainakaan niitä, jotka eivät omasta halustaan halua tehdä työtä. Eri asia ovat sitten ne eli lähinnä vammaiset, jotka eivät halustaan huolimatta kykene tekemään työtä.

Kirjoittelet potaskaa

MPP kirjoitti:

Koska kyse on lähinnä kansaneläkettä saavien etuudesta, tarvitaan kaksi päätöstä. Päätökset kansaneläkkeestä ja päätökset takuueläkkeestä. Jos asia olisi nivottu kansaneläkelain osaksi, olisi riittänyt yksi päätös.

Demarit ovat työväen etuja ajava puolue, joka siis arvostaa työntekoa Suomessa. Ansiosisdonnaisten eläkkeiden puolustaminen on tästä työn arvostuksen näkökulmasta tietysti luonnollista. SDP ei halua palkita ainakaan niitä, jotka eivät omasta halustaan halua tehdä työtä. Eri asia ovat sitten ne eli lähinnä vammaiset, jotka eivät halustaan huolimatta kykene tekemään työtä.

NIIIN....Saavutettu Etu tuli loukatuksi takuueläkepäätöksessä. Se Demareita karvasteli, ei se millä Sinä asiaa perustelet.

Siitähän juuri kirjoitin.

Takuueläkkeeseen ei tarvitse kahta päätöstä niin kuin yrität valehdella. Yksi eläkepäätös ja se on vahintään takuueläkkeen suuruinen. Takuueläkelaki määrää minimieläkkeen jokaiselle. Siitä ei tarvita erillistä päätöstä.

Takuueläkkeen piirissä on Kelan tilastojen mukaan noin 100 000 henkilöä eikä 150 000 niin kuin sinä väität. Asia on tarkistettavissa Kelan tilastoista.

Kuten sanoin takuueläke on sinänsä perusteltu työkyvyttömyydestä kärsiville henkilöille, jotka siis eivät ole vielä saavuttaneet vanhuuseläkeikää. Takuueläkettä maksetaan vain siltä osin kuin henkilö ei saa muita ansioeläkkeitä. Tavanomaisesti takuueläkkeen osuus on siis enintään noin 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohden.

Takuueläkkeen tuomaa lisäetuutta liudentää se, että ansiotason nousu vaikuttaa toimeentulotuen ja asumistuen määriin niitä pienentävästi. Osin voikin sanoa, että takuueläke on tulonsiirto valtiolta kunnille. Edunsaajan rahapussissa ei siis kokonaisuutena näy sellaista lisäystä, minkä takuueläke päältä katsoen näyttäisi tuovan. Sadan euron lisä siis hupenee osin siihen, että saa vähämmään toimeentulo- ja asumistukia.

Mitä pitää tarkentaa? Eläkejärjestelmä koskee lähes kaikkia Suomessa asuvia henkilöitä. Maahanmuuttajien kohdalla on joitain asumisen kestoon liittyviä rajoituksia. Osa näistä eläkkeensaajista on varakkaita kotirouvia, jotka ovat eläneet puolisonsa, perintörahojensa tai pääomatulon varassa. Myös heidät päästettiin nauttimaan takuueläkkeen tuomasta lisästä ja itse asiassa he siitä suurimman hyödyn korjaavatkin, koska eivät saa toimeentulo- ja asumistukia.

Takuueläkkeen piirissä olevat henkilöt eivät ole elämänsä aikana töitä tehneet joko lainkaan tai hyvin vähän. Muutenhan heillä ei olisi oikeutta takuueläkkeeseen. Takuueläkkeen piirissä ovat lähinnä sellaiset henkilöt, joilla on oikeus täyteen kansaneläkkeeseen eli ne, joilla ei ole työ- ja ansaintahistoriaa.

Kaikki takuueläkkeestä nauttimaan pääsevät eivät tietenkään ole rikkaiden rouvia, mutta heitäkin on ja korjaavat tästä suurimman rahallisen hyödyn. Maahanmuuttajien, vammaisten, sairaiden ja muiden työkyvttömien etuja takuueläke parantaa jonkun verran, mutta korjaus olisi ollut mahdollista tehdä muuta kautta eli esim. toimeentulotukea korottamalla, jolloin se olisi kohdistunut nimenomaan näihin ryhmiin ja kotirouvat olisivat jääneet nuolemaan näppejään.

MPP kirjoitti:

Takuueläkkeen piirissä on Kelan tilastojen mukaan noin 100 000 henkilöä eikä 150 000 niin kuin sinä väität. Asia on tarkistettavissa Kelan tilastoista.

Kuten sanoin takuueläke on sinänsä perusteltu työkyvyttömyydestä kärsiville henkilöille, jotka siis eivät ole vielä saavuttaneet vanhuuseläkeikää. Takuueläkettä maksetaan vain siltä osin kuin henkilö ei saa muita ansioeläkkeitä. Tavanomaisesti takuueläkkeen osuus on siis enintään noin 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohden.

Takuueläkkeen tuomaa lisäetuutta liudentää se, että ansiotason nousu vaikuttaa toimeentulotuen ja asumistuen määriin niitä pienentävästi. Osin voikin sanoa, että takuueläke on tulonsiirto valtiolta kunnille. Edunsaajan rahapussissa ei siis kokonaisuutena näy sellaista lisäystä, minkä takuueläke päältä katsoen näyttäisi tuovan. Sadan euron lisä siis hupenee osin siihen, että saa vähämmään toimeentulo- ja asumistukia.

Mitä pitää tarkentaa? Eläkejärjestelmä koskee lähes kaikkia Suomessa asuvia henkilöitä. Maahanmuuttajien kohdalla on joitain asumisen kestoon liittyviä rajoituksia. Osa näistä eläkkeensaajista on varakkaita kotirouvia, jotka ovat eläneet puolisonsa, perintörahojensa tai pääomatulon varassa. Myös heidät päästettiin nauttimaan takuueläkkeen tuomasta lisästä ja itse asiassa he siitä suurimman hyödyn korjaavatkin, koska eivät saa toimeentulo- ja asumistukia.

Takuueläkkeen piirissä olevat henkilöt eivät ole elämänsä aikana töitä tehneet joko lainkaan tai hyvin vähän. Muutenhan heillä ei olisi oikeutta takuueläkkeeseen. Takuueläkkeen piirissä ovat lähinnä sellaiset henkilöt, joilla on oikeus täyteen kansaneläkkeeseen eli ne, joilla ei ole työ- ja ansaintahistoriaa.

Kaikki takuueläkkeestä nauttimaan pääsevät eivät tietenkään ole rikkaiden rouvia, mutta heitäkin on ja korjaavat tästä suurimman rahallisen hyödyn. Maahanmuuttajien, vammaisten, sairaiden ja muiden työkyvttömien etuja takuueläke parantaa jonkun verran, mutta korjaus olisi ollut mahdollista tehdä muuta kautta eli esim. toimeentulotukea korottamalla, jolloin se olisi kohdistunut nimenomaan näihin ryhmiin ja kotirouvat olisivat jääneet nuolemaan näppejään.

"Kuten sanoin takuueläke on sinänsä perusteltu työkyvyttömyydestä kärsiville henkilöille, jotka siis eivät ole vielä saavuttaneet vanhuuseläkeikää. "

Sinulla vaikeusia ymmärtää eläkelakeja:D

sinäkin töihin.