Helsingin käräjäoikeus on 10.7.1996 tuominnut
-Kääriäisen lainvastaisen poliittisen virkanimityksen johdosta valtion maksamaan korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin 120 000 markkaa.
Vahingonkorvauslain mukaan virkamies (myös ministeri) vastaa virassaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava. Näin ollen kauppa- ja teollisuusministeriöllä on halutessaan mahdollisuus vaatia Seppo Kääriäistä korvaamaan henkilökohtaisesti vahingon, jonka hänen perikepulainen menettelyn sä on veronmaksajille aiheuttanut.
Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko Hallitus vaatia entistä ministeriä Seppo Kääriäistä korvaamaan valtiolle hänen lain säännöksistä piittaamattoman menettelynsä aiheuttaman vahingon, mikäli valtiolle tuomittu vahingonkorvaus saa lainvoiman, ja
mikäli Hallitus päättää armahtaa Kääriäisen, aikooko armahduspäätöksen tehnyt valtioneuvoston jäsen itse korvata veronmaksajille näin aiheuttamansa vahingon?
Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1996
-Kääriäisen lainvastaisen poliittisen virkanimityksen johdosta valtion maksamaan korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin 120 000 markkaa.
Vahingonkorvauslain mukaan virkamies (myös ministeri) vastaa virassaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on täysi korvaus tuomittava. Näin ollen kauppa- ja teollisuusministeriöllä on halutessaan mahdollisuus vaatia Seppo Kääriäistä korvaamaan henkilökohtaisesti vahingon, jonka hänen perikepulainen menettelyn sä on veronmaksajille aiheuttanut.
Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko Hallitus vaatia entistä ministeriä Seppo Kääriäistä korvaamaan valtiolle hänen lain säännöksistä piittaamattoman menettelynsä aiheuttaman vahingon, mikäli valtiolle tuomittu vahingonkorvaus saa lainvoiman, ja
mikäli Hallitus päättää armahtaa Kääriäisen, aikooko armahduspäätöksen tehnyt valtioneuvoston jäsen itse korvata veronmaksajille näin aiheuttamansa vahingon?
Helsingissä 24 päivänä heinäkuuta 1996
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Keskustan puoluejohtaja Juha Sipilän vaatimus poliittisista virkanimityksistä luopumisesta ei ole uusi asia. Idean isä on ex-puoluesihteeri Seppo Kääriäinen, joka jo Holkerin sinipunahallituksen pakastevirkojen suivaannuttamana löi pöytään paperin ”Puhtaamman politiikan puolesta”."
Ja kas kummaa, mitä Rekikään Kääriäinen?
"Helsingin hovioikeuden mukaan poliittinen virkanimitys loukkaa tasa-arvoa. Hovioikeus kuitenkin puolitti niin sanotussa Yli-Lahti jupakassa tuomitut korvaukset. Kyse on jutusta, jossa silloinen ministeri Seppo Kääriäinen nimitti erityisavustajansa viimeisenä ministeripäivänään kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastajaksi.
Ministerikautensa viimeisenä päivänä Seppo Kääriäiselle tuli kiire. Hän ehti kuitenkin nimittää oman erityisavustajansa pätevimpien hakijoiden ohi ministeriön virkaan.
Nimityksestä tuli oikeusjuttu ja käräjäoikeus määräsi valtion maksamaan kahdelle ohitetulle naiselle hyvitystä tasa-arvolain nojalla satatuhatta. Tänään antamallaan päätöksellä Helsingin hovioikeus kuitenkin puolitti korvauksen.
Käräjäoikeus otti viime kesänä jyrkän kannan poliittisiin virkanimityksiin, jollaiseksi valtio teon myönsi. Hovioikeus oli ymmärtäväisempi. Sen mukaan syrjintä olisi ollut vakavampaa jos naisia olisi syrjitty sukupuolen perusteella eikä poliittisista syistä.
Korvauksen puolittamista hovioikeus perusteli sillä, että virkanimityksen poliittisuus ei ole hyvityksen määrään korottavasti vaikuttava seikka.
MTV3 arkisto 18.2.1997 "
Lisään heti, että tympäisee, kun valtio eli veromaksajat joutuivat tuossakin kantamaan vastuun, kun ministeri Kääriäinen tonttuili. PerkeIeen savolainen.
Onko tällaisia poliittisia virkanimityksiä ollut useinkin, jotka johtavat oikeuden käyntiin? Tuossa tapauksessahan Kääriäinen tuomittiin, mutta yhteiskunta kärsi tuomion. Onko muita esimerkkejä vastaavanlaisista nimityksistä?
Tuo Kääriäisen tapaus nousi aikoinaan esiin eduskunnassakin, mutta oikeusjutun siitä tekivät nuo Kääriäisen sivuuttamat virkaan hakijat, jotka katsoivat tulleensa pätevämpinä sivuutetuksi, kun Kääriäinen katsoi kepulaisuuden ohittavan pätevyyden.
Kepulaisuus ohitti pätevyyden silloinkin, kun Kelaan nimitettiin uusi johtaja. Hyssälä pääsi johtajaksi, kun Vanhanen sanoi paikan kuuluvan kepulaiselle.
Hieman Hyssälän "pätevyydestä":
"Lääkelaitoksen (nykyään Fimea) alueellistaminen vuonna 2009 herätti huomattavaa vastustusta. Lääkelaitoksen henkilökunta vastusti jyrkästi ministeri Liisa Hyssälän kaavailemaa alueellistamista Kuopioon ja sitä, että henkilöstöä ei kuultu. Henkilökunnan mukaan alueellistaminen hävittäisi vuosien aikana kertyneen osaamisen ja tiedon ja heikentäisi lääketurvallisuutta, lisäisi matkakustannuksia ja vähentäisi tehollista työaikaa.[9]
Myös oikeuskansleri moitti lääkelaitoksen alueellistamista: siirtopäätös tehtiin liian nopeasti ja ilman kunnon valmistelua.[10]
Lokakuussa 2011 eduskunnan terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa esitti Fimean alueellistamisen pysäyttämistä viitaten asiantuntijoiden varoituksiin Fimean toiminnan kriisiytymisestä ja lääketurvallisuuden vaarantumisesta." Wikipedia
"Hyssälä nimitettiin keväällä 2010 Kansaneläkelaitoksen pääjohtajaksi. Nimitys astui voimaan lokakuussa.[1] Hyssälä valittiin tehtävään poikkeuksellisesti ilman psykologisia sovelutuvuustestejä, vaikka Kelan henkilöstösuunnittelupäällikön mukaan ulkopuolisten testausyhtiöiden tekemät psykologiset testit ovat Kelan rekrytointioppaan mukainen käytäntö[2]."
Hyssälä livahti ohi soveltuvuustestien, mutta miten se oli mahdollista??? Luultavasti siten, että hyvä veli järjesti asian, jotta epäpätevä kepulainen saisi palkintoviran.
Muistelen kepulaisen Jorma Huuhtasen Kelan pääjöhtajana myös sotkeutuneen johonkin lahjus vai ei lahjus-juttuun.
Hän sai joltain kylpylältä ilmaiseksi lippuja Savonlinnan oopperajuhliin ja taisi olla poliisikuulustelussakin, mutta juttu kuivui kokoon. En muista tarkemmin. Huuhtanen tuli kuuluisaksi myös siitä, että sanoi leipäjonoja joksikin muiksi jonoiksi.
300 euron Hyssälä?
120 000 markkaa."
Olisiko vaikea tulla nykyaikaan Osmium, tai Känä Ernesto.
Vai itse kapiko se siellä visertää?
Taidat olla yhtä pöpi kuin kapi?
Pankkoelätti ei ymmärrä asiayhteyksiä, vaikka ne olisi markka-ajalta peräisin. Kyllä ketku on ajasta ja valuutasta riippumatta ketku.
Kepulaisista tyhmimmille pitää puhua rupla-ajasta. Sen valuutan arvon ne ymmärtää, sillähän Kekkostakin ylläpidettiin.