Eläkeuudistuksen odotetaan valmistuvan syksyllä. Lakiehdotukset pitää saada eduskunnalle mahdollisimman pian, Stubb sanoi.
Vuonna 2011 SDP:n silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen antoi vaalilupauksen, jonka mukaan esimerkiksi eläkeikään ei kosketa tällä hallituskaudella.
Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat parhaillaan eläkeuudistuksesta, jonka on tarkoitus astua voimaan vuonna 2017. Uudistuksen lakiesitykset tulevat todennäköisesti eduskunnan käsittelyyn vasta ensi vuonna, eduskuntavaalien jälkeen.
Vuonna 2011 SDP:n silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen antoi vaalilupauksen, jonka mukaan esimerkiksi eläkeikään ei kosketa tällä hallituskaudella.
Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat parhaillaan eläkeuudistuksesta, jonka on tarkoitus astua voimaan vuonna 2017. Uudistuksen lakiesitykset tulevat todennäköisesti eduskunnan käsittelyyn vasta ensi vuonna, eduskuntavaalien jälkeen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nyt on kova lista – helpottuuko yrittäminen tällä?
Kokoomus listasi kymmenen kovaa tavoitetta yrittäjyyden edistämiseksi. Löytyykö oma suosikkisi listasta?
Kokoomus on julkaissut kymmenen tavoitetta yrittäjyyden helpottamiseksi. Tavoitteet on kerätty puolueen yrittäjyyskiertueen aikana yrittäjiltä itseltään. Kaikkiaan puolue sai lähes yrittäjiltä 600 tavoite-ehdotusta.
– Satoja saamiamme palautteita on vaikea tiivistää yhdeksi virkkeeksi, mutta yksi aihe nousi yrittäjien vastauksissa ylitse muiden. Yli puolet yrittäjistä koki, että sääntelyn ja byrokratian purkaminen on paras tapa yrittäjyyden helpottamiseksi. Viesti on meille päättäjille tärkeä, kertoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo.
Orpon mukaan tämän hetkinen sääntelytaakka tuntuu yrittäjillä joka puolelta ja uhkaa tukahduttaa tuoreet ideat ja halun yrittämiseen.
– Näin ei voi jatkua, Petteri Orpo lupaa.
Hän myös kertoo, että puolueen kansanedustajat ovat jo aloittaneet työt yrittäjiä haittaavan sääntelyn purkamiseksi.
Nämä asiat kokoomus aikoo laittaa kuntoon:
Lisää joustavuutta yrittäjyyden ja palkansaajana olemisen välille.
Piristystä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmarkkinoille.
Kuntiin toimivat palvelumarkkinat.
Maksuperusteisen ALV:n ja laskujen tarkempien maksuaikojen käyttöönotto.
Verotuksen tulolähdejaon poistaminen.
Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riski pienemmäksi.
Koulutussopimusjärjestelmän käyttöönotto.
Sairastamisen kulut yhteisesti maksettavaksi .
Takaisinottovelvoitteesta luopuminen.
Sukupolvenvaihdosten helpottaminen.
Ja tietysti sitten se yhteisöveron laskeminen, yrittäjiltä verot kokonaan pois, perintöverot pois, myyntivoitonveron alentaminen jne.
ei oikeastaan maksa mitään, harmaa talous vähenee vastaavasti..
tehtävää..
Jos Stubb ja Kepu ovat samoilla linjoilla, miksi Kepu on asettanut Kokoomuksen poliittiseksi päävastujakseen? Juha Sipilä vertasi Kokoomusjohtoista hallitusta jopa nälkävuosien aikaan. Oma veikkaukseni on enemmänkin se, että Stubbin valinta yhdistää oppositiota ja SDP:tä keskenään. Kepullahan on lisäksi karvaita kokemuksia hallitusyhteistyöstä Kokoomuksen kanssa. Puolueessa saattaa tässä suhteessa olla sellainen henki, että eikö vanhoista virheistä ole opittu mitään, jos tähdätään Kokoomuksen kelkkaan ja todennäköisesti sen apupuolueeksi.
Eläkeuudistukset varmaankin valmistuvat syksyllä, jos valmistuvat. Sisältö on vielä täysin avoin ja SDP:n Antti Rinne on suhtautunut jo etukäteen kriittisesti eläkeiän nostamiseen. Eläkeikään paljon merkittävämpi asia on työurien pidentäminen ja työllisyyden kasvattaminen. Ne eivät kasva helposti millään poliittisilla päätöksillä vaan sillä, että tavaroiden ja pavelujen kysyntä kasvaa sekä globaalisti että meillä Suomessa. Juuri tällä hetkellä näyttäisi, että ongelmana ovat yritystasolla. Innovaatiot ovat laskeneet nollaan, minkä seurauksena suomalaiset tuotteet eivät käy kaupaksi maailmalla entiseen tahtiin. Tämä siitäkin huolimatta reaalipalkkoja nyt laskettiin eli saatiin sisäistä d-vitamiinia käyttöön.
Eläkeuudistusta täkreämpia asioita ovat kuntarakenne ja sote-uudistuksen saaminen maaliin. Julkisen talouden osuutta voidaan juuri tätä kautta vähentää, jos siihen löytyy poliittista halua. Kokoomukselta sitä löytyy, muilta oikein ei. Rakenneuudistukset ovat myös vielä vailla konkretiaa. Työ ja sen tekeminen pitäisi saada nykyistä paremmin kohtaamaan. On esim. hyvin omituista, että meillä pitää jopa marjojen poimiseen palkata työvoimaa maailman ääriltä, vaikka marjan poiminnasta saadut tulot ovat verovapaita. Pitäisi vaan jaksaa nousta sieltä uunin pankolta hommiin.
jälleen, kannatus tasoissa, siitä kyse kuka voittaa vaalit. Eläkeuudistusta on pyöritelty tarpeeksi, se tehdään nyt, Rinteen kansa tai ilman Rinnettä, KYSE ON KOKO ELÄKEJÄRJESTELMÄN PYSTYSSÄ PYSYMISESTÄ..
Eläkejärjestelmän pystyssä pysyminen ei ole vaakalaudalla. Rahastoiva järjestelmämme on pitänyt huolen siitä, että ikärakennekuoppiin on osattu varautua ajoissa. Kyse on enemmän siitä, että lyhyen aikavälin paineita työeläkemaksujen nostamiseksi voidaan purkaa. Elinaikaindeksi on jo nykyisessä laissa sellanen leikkuri, joka tasoittaa rahoituksen tarvetta.
Eläkeiän nostaminen varsinkin nopeassa aikataulussa ja tällaisessa taloudellisessa tilanteessa on ongelmallinen. Siitä tulee nimittäin nopeasti tuloverotuksen korotuspaineita, koska uudistus nostaa työttömyyden määrää. Tämä taas tarkoittaa paineita kuntien sosiaalitoimelle. Työttömyys- ja toimeentulotukimenot kasvavat automaattisesti.
Eläkeuudistuksen tarpeen perustelu lähti aikoinaan kokonaan liikkeelle uhkaavasta työvoimapulasta. Kun sitten kävikin niin, että mikään työvoimapula ei uhkaa, piti keksiä muita perusteita kuten eläkejärjestelmän kestävyys.
Vanhusten pitäminen väkisin töissä eläkeikää nostamalla voi myös alkaa näkyä sairastavuuskulujen kasvuna. Työllisyyden ja työn tehokkuudern näkökulmasta olisi paljon parempi keskittyä työurien pidentämiseen alusta ja keskeltä, koska siinä vaiheessa ihmisillä on vielä työkykyä ja -tehoa. Näin saataisiin työn tuottavuus pidettyä hyvällä tasolla. Tämä on suuri kysymys varsinkin sellaisilla aloilla, missä työ fyysisesti raskasta.
tai kirjoittaa vasten parempaa tietoaan, miksi koko asia on esilla, eläkeikää voi myös laskea ei sitä kukaan ilkeyttään ole nostamassa, KYSE ON RAHASTA, AKUUTTI VAJE ON MILJARDEJA, VARARAHASTOT ON KÄYTÖSSÄ JA PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ VAJE ON KYMMENIÄ MILJARDEJA, MIKÄÄN ELÄKEMAKSUN KOROTUS EI RIITÄ VAAN ON PUUTUTTAVA RAKENTEESEEN..