Kun puhutaan paistinpannuista, silloin puhutaan ruoan paistamisesta eikä lämmittämisestä.
Paistinpannulla on vain yksi tehtävä, ja mitään muuta tehtävää sillä ei ole: paistaa ruoka läpikotaisin kypsäksi ja kuumaksi, ulkopinnasta aina ruoan sisäosaan asti, ja kun se sen tekee, se samalla myös ruskistaa ruoan ulkopinnan. Väistämättä.
Teflonpaistinpannu on tehty alumiinista ja pinnoitettu sisäpinnaltaan muovilla nimeltä teflon (PTFE). Alumiini materiaalina ei kuumene riittävän kuumaksi, eikä sisäpinnan teflonmuovi kuumene riittävän kuumaksi, että ruoan saisi paistettua, ja että ruokaan saisi tasaisen ruskean pinnan. Teflonpannu on ainoastaan lämmityspannu, ei paistinpannu.
Yksi paistinpannu on, joka kypsentää ruoan läpikotaisin, ja joka antaa ruoalle täysruskean pinnan. Vain yksi. Se on valurautapaistinpannu.
Teflonpannulla sinä et voi käyttää metallisia paistinlastoja, koska ne raaputtavat teflonmuovin pois. Tosin sama ilmiö tapahtuu ajan kuluessa myös muovisia paistinlastoja käytettäessä; teflon raapiutuu pois pannun sisäpohjasta, ja sen teflonmuovin sinä syöt ruoan mukana. Sinä syöt muovia.
Normaalisti teflonpannut menevät kotikäytössä käyttökelvottomiksi jo alle vuodessa, ja ravintoloiden keittiöissä ne joudutaan vaihtamaan jopa kolmen kuukauden välein.
Valurautapannu ei metallisia paistinlastoja kavahda. Itse asiassa valurautapannussa pitää käyttää metallisia paistinlastoja, koska vuosien kuluessa ne hiovat valurautapannun valmistusprosessissa syntyneen sisäpohjan epätasaisuuden sileäksi.
Valurautapannu alkaa olla sopivasti sisäänajettu noin 10 vuoden käytön jälkeen. Siinä ajassa teflonmuovipannuja kuluu 10 kappaletta. Valurautapannu kestää helposti paljon yli 100 vuotta käyttöä. Itselläni on kesämökillä käytössä isoäidin noin 100 vuotta sitten ostama valurautapaistinpannu, ja se on todella hyvässä kunnossa.
Valurautapannussa on kuitenkin hiukan enemmän hoitamista kuin teflonmuovipannussa, mutta ei paljon. Pesu tiskiharjalla ja kuumalla vedellä käytön jälkeen, ja sitten kuivaus talouspaperilla ja sisäpinnan voiteleminen sulalla silavalla. Astianpesukonetta ei saa käyttää, eikä pesuainetta.
Huolellinen hoitaminen on kuitenkin pieni uhraus siitä, että ostat paistinpannun, jota sinä et elämäsi aikana saa kulutettua rikki. Eikä sinun lapsesi. Eikä sinun lapsenlapsesi. Miksi tyytyisit vähempään?
Paistinpannulla on vain yksi tehtävä, ja mitään muuta tehtävää sillä ei ole: paistaa ruoka läpikotaisin kypsäksi ja kuumaksi, ulkopinnasta aina ruoan sisäosaan asti, ja kun se sen tekee, se samalla myös ruskistaa ruoan ulkopinnan. Väistämättä.
Teflonpaistinpannu on tehty alumiinista ja pinnoitettu sisäpinnaltaan muovilla nimeltä teflon (PTFE). Alumiini materiaalina ei kuumene riittävän kuumaksi, eikä sisäpinnan teflonmuovi kuumene riittävän kuumaksi, että ruoan saisi paistettua, ja että ruokaan saisi tasaisen ruskean pinnan. Teflonpannu on ainoastaan lämmityspannu, ei paistinpannu.
Yksi paistinpannu on, joka kypsentää ruoan läpikotaisin, ja joka antaa ruoalle täysruskean pinnan. Vain yksi. Se on valurautapaistinpannu.
Teflonpannulla sinä et voi käyttää metallisia paistinlastoja, koska ne raaputtavat teflonmuovin pois. Tosin sama ilmiö tapahtuu ajan kuluessa myös muovisia paistinlastoja käytettäessä; teflon raapiutuu pois pannun sisäpohjasta, ja sen teflonmuovin sinä syöt ruoan mukana. Sinä syöt muovia.
Normaalisti teflonpannut menevät kotikäytössä käyttökelvottomiksi jo alle vuodessa, ja ravintoloiden keittiöissä ne joudutaan vaihtamaan jopa kolmen kuukauden välein.
Valurautapannu ei metallisia paistinlastoja kavahda. Itse asiassa valurautapannussa pitää käyttää metallisia paistinlastoja, koska vuosien kuluessa ne hiovat valurautapannun valmistusprosessissa syntyneen sisäpohjan epätasaisuuden sileäksi.
Valurautapannu alkaa olla sopivasti sisäänajettu noin 10 vuoden käytön jälkeen. Siinä ajassa teflonmuovipannuja kuluu 10 kappaletta. Valurautapannu kestää helposti paljon yli 100 vuotta käyttöä. Itselläni on kesämökillä käytössä isoäidin noin 100 vuotta sitten ostama valurautapaistinpannu, ja se on todella hyvässä kunnossa.
Valurautapannussa on kuitenkin hiukan enemmän hoitamista kuin teflonmuovipannussa, mutta ei paljon. Pesu tiskiharjalla ja kuumalla vedellä käytön jälkeen, ja sitten kuivaus talouspaperilla ja sisäpinnan voiteleminen sulalla silavalla. Astianpesukonetta ei saa käyttää, eikä pesuainetta.
Huolellinen hoitaminen on kuitenkin pieni uhraus siitä, että ostat paistinpannun, jota sinä et elämäsi aikana saa kulutettua rikki. Eikä sinun lapsesi. Eikä sinun lapsenlapsesi. Miksi tyytyisit vähempään?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Samaa mieltä! Valurautapaistinpannun paras kumppani on aito aromipesä.
Makkarat kypsennetään grillillä.
muuta paistinpannua kuin valurautainen paistinpannu. Ain´t no other.
Valurauta on paras mutta vaatii eniten huolenpitoa. Titaanioksidi pinnoitettu paistinpannu on myös erinomainen oikein käytettynä. Kestää kuumennusta riittävästi pihvin paistamiseenkin
Varsinkin puuhella tuhoaa helposti teflon-pannun kun lämpötila voi välillä olla liian korkea. Viisi vuotta olen käyttänyt vain valurautapannuja ja niiden kanssa ei mitään ongelmia ole. Silavaa olisi pakkasessa, mutta yleensä pesun jälkeen kuivaan ja suojaan pannun oliiviöljyllä. Ihan hyvin on toiminut, kun se ensimmäinen pannu on jo viisi vuotta vanha. Ostin sen kaveriksi vielä ohutpohaisemman ruotsalaisen.
Näillä paistetaan, teflonpannuilla keitetään. Maku on aivan eri valurautaisen eduksi!
ihan totta! Paluu menneisyyteen, eli valurautaan, on ainoa kestävä ratkaisu!
Olen pelastanut metallinkeräyksestä muiden hylkäämiä valurauta paistinpannuja. Niissä ei ole ollut mitään vikaa ja olen puhdistanut ne nestekaasuliekillä hehkuttamalla. Hehkutuksen jälkeen sama käsittely kuin uusille valurautapannuille ja sitten se on ihan uutta vastaava.
Itse ostin 2 e kirpparilta upean valun.
Kyllä nuo rautapannut tulee kerätä mahdollisina aseina pois kansalta on niillä niin monesti kumautettu ...!
Aikoinaan oli se Klak- sivukin...ja kyllä klak on militaaria. Klak klak
Raskasta metallia. Miehekäs ja painava paistinpannu, jämerä ja raskas kuin armeijan raskas sinko... Toimii aina, kun tarvitaan todellista äijäruokaa kuten pihvejä tai paistettua makkaraa!
Molempia olen käyttänyt ja teflonit huonoksi huomannut,
nyt on käytössä kaksi valurautapannua eikä ne muuta tarvitse kun pesaisun kuumalla vedellä ja antaa kuivahtaa liedellä, sitten
pyyhkäisee jotain rasvaa ja laittaa säilytykseen seuraavaa kertaa varten, siinä se hoito.
Teflonilla kunnon pihvi ei onnistu, en halua harmaata pihviä
ja liika kuumennus saa teflonpannun pohjan kupruilemaan,
heitin ne roskiin, kovanaamankin, jota niin kehuttiin.
Valurautapannu on kyllä hyvä, mutta hiiliteräspannu vielä hieman parempi. No, molemmat kuitenkin hyviä.
Tuollaista minulla ei ole koskaan ollutaan. Aloin googlettamaan, mistä sellaisen saa ostaa. No yllätys, verkkokauppa.comista. vähän on liikkeen valikoima lisääntynyt kun ennen oli vain tietokoneita..
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/22284/dkghb/Lacor-hiiliteraspannu-28-cm
Suoraan kaupasta en viitsi mennä edes katsomaan. Prismassakin oli 20 metrin hylly erilaisia muovisia lelupannuja. Valurautapannuja oli tasan yhtä mallia ja niitäkin hyllyssä vain kolme kappaletta..
Tällainen hiiliteräksinen wok-pannu vois olla aika hyvä
http://kauppa.chezmarius.fi/naytatuote.php?lTuoteTunniste=740
Ei ole hinnalla pilattu ikuiseksi pannuksi.
Valu on ikuinen, ja juuri siksi kauppiaat eivät sitä diggaa.