Jumalan palveluksemme tuotos ?

Onko Jumalan palveluksemme turhaa, jota se on silloin jos ei tuota mitään, jos emme kylvä emmekä kastele, emmekä muokkaa ja pehmennä maaperää, silloin kovetamme vain myös itseämme, ruokimme itsekkyyttämme, eli olemme välinpitämättömiä Jumalalta saamaamme kutsumustehtävää, silloin Jumalaa ja kaikkea Hänen omaansa kohtaan, näin ollen koko luomakuntaa, Jumalan omaisuutta kohtaan. Ja mitä se silloin on ? Menisikö ihan saatanan palvelun puolelle ? Joille tullaan sanomaa että: ”Menkää pois minun edestäni te laittomuuden tekijät, minä en tunne teitä”.

Näiden keskustelufoorumi aiheiden ja keskustelujen sisältöä kun katselee, näyttää kyllä aika pahalta, ei juuri rakkaudessa rakentavaa, kaikkia Kristuksen omia yhdistävää yhteistyöhön ohjaavaa täydellisyyden suuntaan, keskinäiseen rakkauteen ja huolenpitoon ohjaavia, keskusteluja synny. Kaikkien tyytyessä tähän puolitieuskontoon. ”Meillä on tässä hyvä olla, pysytään tässä uskontoon”

Kuinka paljon onkaan kaikkea muuta, voisi melkein sanoa turhanpuhumista ja vääntelyä opillisista ja muista, jotka eivät rakenna Jumalan seurakuntaa asioista, silloin hajottaa. Jeesushan sanoi: ”Joka ei ole hänen kanssaan kokoamassa, on jo silloin hajottamassa”, eikä ole silloin Hänen puolellaan eikä silloin palvele eikä seuraa Häntä, Herraansa. Joka on heidät seuraajikseen kutsunut, luvaten armon ja ikuisen elämän niille jotka Häntä seuraavat, vahvana ja uskollisina hänelle pysyvin ehdoin. ”Joka vahvana pysyy loppuun asti se pelastuu”. Hän, Jeesus sanoi.

Onko meidän Jumalan palvelus yritys oy:mme vähän huonosti menestyvä, eikö tuota tulosta edes sen vertaa, ettei nyt olisi ihan luomuksen tilassa, eli paikallaan polkevassa. Jossa se nyt kuitenkin on. ei ole tapahtunut edistymistä eikä eteenpäin kohti täydellisyyttä menoa, on luisuttu paljon taakse päin, menetetty saavutettua jo aiemmin voitettua maata. Eli näyttää siltä että on tehty reilusti hengellistä velkaa ja eletty sen turvin, että ei ihan uskottavuus menisi, joka kuitenkin on jo ajat sitten mennyt. Keskinäisten ristiriitojen ja eriseuraisuuksiin taipumusten tähden. Työhön kutsuttujen vaipuessa uneen ja edelleenkin nukkuen, vaikka herätyskellot on soinut jo pitkän pitkän aikaa.

Jumala on muistutellut ja varoitellut ja valistanut vuosikymmeniä jatkuvasti, tästä ja tällä mädännäisyyden hedelmällä, jotka näkyy ja kuuluu kaikkialla, jota nämä laittomuuden tekijöiden hallitsemat kansakunnat tuottavat, toisiansa tuhoten ja turmellen kaiken hyvän ympärillään, jota suolaksi kutsuttujen piti estää. Ja valkeudeksi kutsuttujen piti tuoda valoa tähän pimeyteen jossa ihmiskunnat elää, mutta kuitenkin pimeys on vallannut yhä enemmän ja enemmän alaa. Halliten edelleenkin koko maailmaa, kristityt mukaan lukien. Pientä vanhurskaiden joukkoa lukuun ottamatta, jotka muistuttelevat ja varoittelevat jatkuvasti Jumalattomuuden raskaista seuraamuksista, ja koittavat sanomillaan herätellä myös kristityiksi tunnustautuvia, mutta enimmäkseen hengen hedelmää tuottamattomiksi osoittautuneita uskonnollisia ja uskoviksi itseään kutsuvia.

Jotka kuitenkaan eivät ole välittäneet alkaa seuraamaan Jeesusta ja noudattamaan käytännössä, Hänen sanansa mukaisia ohjeita ja oppeja, ”etsiä ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, jossa kaikki muukin ohessa tulee ja annetaan”. Ovat alkaneet etsimään ensin omaa valtakuntaansa ja vanhurskauttansa, uskonnollista olotilaa, jossa olisi hyvä olla, eikä tarvitse tehdä mitään, eikä pyrkiä mihinkään suurempaan päämäärään. Jossa ei olisi, vain nämä, tämän maailman pettävät hyvinvointi tarpeet. Jotka nekin jo, koko ajan kovalla vauhdilla murenevat ja kiristyvät.
Eli ne petolliset hyvinvointi unelmat ovat nyt sortumassa. Sortumisen äänet kyllä kuuluu, ja jäljet jo näkyy niin selkeästi, ettei ainakaan kenenkään joka on Raamattua lukenut ja Pyhää Henkeä omaava, pitäisi olla sokeita tälle totuudelle. Muistutukseksi / herätykseksi palvelijansa, Esko H.