Vapaus ja yhteiskunta - luokkayhteiskuntien analyysiä

Uusliberalismin talousopin kulmakivi on yksityisen omistuksen ainoa mahdollinen yhteiskuntia eteenpäin vievä voima. Kaikenlainen sääntely olisi mm. palkkojen tai valtion osallistuminen taloudelliseen toimintaan. Kirosana ja kehityksen jarru olisi yhteiskunnallinen terveydenhuolto ja muu sosiaalinen sektori.
Valtion tulisi irtautua niistä ja jättää ne markkinoiden hoidettavaksi. Lyhyesti sanottuna työvoima olisi oikeutettu palkkaan ja palkallaan ostamaan mitä haluaa eikä verotuksen kautta osa palkkaa saisi hakeutua sosiaaliseen palveluihin mm yleisiin kirjastoihin sosiaaliturvan lisäksi.
Oppi saa ilmauksensa lännen kapitalismissa talouskuri- ja leikkauspolitiikkana. Sosiaalista sektoria puretaan.

Oppi sisältää ristiriidan. Toteutuakseen se tarvitsee sääntelyä, lakeja ja vahvaa kapitalistista valtiota. Se tarvitsee myös työväen järjestöjen toiminnan tärkeän sisällön kumoamista; se ei saisi järjestäytyä etutoiminnan nimissä. Se saisi puhua kahvikerhon tapaan mistä muusta tahansa ja olla vapaa etutoiminnasta. Se voisi olla järjestäytynyt yhdistyksiin mutta toiminta yhteisten yleisten etujen puolesta olisi kielletty. Käytännössä työväenjärjestöjen etutoiminta olisi kielletty mutta pullakahvikerhot sallittuja.

Mitä seuraisi palkkatyöläisten etutoiminnan kieltämisestä! Valtio ei lakkaisi eikä vapaus lisääntyisi. Valtion väkivalta- ja pakotusluonne lisääntyisi. Sääntely sosiaalisen sektorin puolella lakkaisi mutta lisääntyisi väkivaltaisen pakotuksen puolella.
Vapaa omistaminen ei koskaan ole ollut vapaata. Se on aina tarvinnut tuekseen sääntelyä eli lakeja sekä väkivaltakoneistoa omistuksen turvaamiseksi.
Jo muinaiset orjat järjestivät liikkeitä ja toimia vapautuksensa puolesta.

"Korkeintaan laittomista lakoista maksettavien vahingonkorvausten nostamisesta on ollut puhetta."

Tässä on tärkein keino eliminoida ammattiliittojen toimien pohja.
Laittomia lakkoja ei ole.

A.L. Nieminen:
"Omistusoikeudet lähtevät itsensä omistamisesta, alkuperäisestä haltuunotosta ja sopimusoikeudesta, siksi vapaa yhteiskunta luo hyvinvointia ja harmoniaa, koska siinä voi toteuttaa itseään omaa etuaan tavoittelemalla. Syntyy spontaani järjestys, tuottavuus kasvaa ja pareto- kriteeri(IV luku) täyttyy."

Nieminen esittää vapauden teorian lähtökohdaksi sosiaalidarwinismia. Hän siirtää ihmisyhteisöön luonnossa vallitsevan eliöstön kilpailun ja tulkitsee evoluutioteoriaa vahvojen oikeudeksi eikä näe että sielläkin vallitsee sopeutuminen.

Niemiselle on tärkeää omistamisen oikeus sinänsä ja sen taakse kätkeytyy porvarillinen näkemys tuotantovälineiden yksityisomistuksesta ja toisena ryhmänä tuotantovälineistä vapaat työläiset myymässä työvoimaansa. Omistus saa lisääntyä, työvoima pysyköön välttämättömässä toimeentulossa.
Hän ei esitä mitään uutta mutta kertaa vanhaa (sosiaalidarwinismikin on yli 100 vanha oppi) uusilla sanoilla, ihanalla sanalla "vapaus". Vapaus omistamisessa mutta kenelle tai mille ryhmälle!
A-L.M tulkitsee historian kulkua väärin.

Historian saatossa omistaminen rikkoi vapaan yhteisön ja toi sen sisälle omistuksen kiron ja orjuuden.
Materialistisen historiankäsityksen mukaan historiassa määräävänä tekijänä on elämän suoranaisten edellytysten luominen ja tuottaminen.
Mitä pienempi oli työn tuottavuus (kivikaudella, sukuyhteisössä) ja rajoitetumpi tuotteiden määrä ja siten vähäinen yhteiskunnallinen rikkaus, yhteisöä piti yllä sukulaisuussuhteet. Suku oli velvollinen huolehtimaan jäsenistään.
Sikäli kuin työn tuottavuus kohosi, rikkaus kasvoi, sen mukana kehittyi tavaroiden vaihto, rikkauden erilaisuus ja yksityisomaisuus luonnollista tietä. Siitä lähtien alkoivat luokkavastakohdat mukana vieraan työvoiman käyttäminen ja joka kehitys johti vanhan, vapaan ja tasa-arvoisen sukuyhteisön kuoleutumiseen ja valtion ilmaantumiseen. Syntyy uudenlainen oikeusjärjestys ja sen perustana on yksityisomaisuuden turvaaminen.
Engels: Perheen, yksityisomaisuuden ja valtion alkuperä.

Valtio syntyi siellä, silloin ja siksi, kun yhteiskunta oli jakautunut toisilleen vastakkaisiin luokkiin ja niiden edut eivät olleet keskenään sovitettavissa.
Käytännössä tämä tapahtui siellä missä maanviljelys ja karjanhoito alkoi n. 4000 - 5000 sitten. Yhtäältä maanviljely tarvitsi paikallaanasumista ja paljon työvoimaa ja toisaalta mullistus hiljalleen pystyi ruokkimaan yhä suurempia väestöjoukkoja. Maanviljely/karjanhoito edellytti ja synnytti tavaratuotantoa ja vaihtoa.
Reaalihistoriasta tunnetaan yhteisön jäsenten velkaorjuuden alkamisen sekä sodat orjatyövoiman tuottamiseksi. Voitettuja ei enää tarvinnut tappaa tai ottaa yhteisön jäseniksi kuten ennen vaan asettaa työvoimaksi.

Tämä prosessi mursi sukuyhteisön, synnytti eriarvoiset väestökerrokset ja valtio asettui vieraana mahtina legalisoimaan uuden järjestyksen. Valtio kansasta erillisen asemahdin turvin sääti yksityisomistuksen oikeuden harvoille ja orjatyövoiman suuret joukot aikansa osattomiksi proletaareiksi.
Alkuperäinen valtio asetti omistuksen vastakohdaksi ruokapalkalla työskentelevän oikeudettoman, epävapaan työvoiman.

A-L.N:n tai anarkistien tunnus vapaudesta puuttumatta yksityisomistukseen on utopia vailla vertaa. Ylistämällä omistuksen autuutta, omistajat tarvitsevat tuekseen nimenomaan valtion asemahteineen ja lakeineen.
Tunnus vapaudesta ilman valtiota turvaten omistuksen vapauden se pitää yllä vallitsevaa tilannetta luokkavastakohtineen eli tunnus on tyhjänpäiväistä sananhelinää.

Vapaa omistusoikeus on kahlinnut ihmiset taistelemaan omaisuuksien määrästä ja arvioimaan ihmisarvoa omaisuusmassan perusteella.

"- sosialismi luo pahoinvointia ja jatkuvaa eripuraa, koska on pakotettu tavoittelemaan muiden etua eikä voi toteuttaa itseään sosialismin perustuessa altruistiseen ja kollektiiviseen etiikkaan eli uhrautumiseen toisten hyväksi. "
http://annaleena.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170448-vapaa-yhteiskunta-vs-sosialismi

Huomautus. Niemisen kritiikki linkissä kuvaa suomalaisen sosiaalisemman kapitalismin sosialismiksi ja kaikki hänen esittämänsä paheet kohdistuvat nykyisen "sosialistisen Suomen" kritiikiksi.

Sosiaalisuus, yhteiskunnallinen vakuutus terveydenhoidossa, kirjastoissa, koulutuksessa, vanhainhoidossa ym. ovat kuin ovatkin yhteisöllisen elämän muoto. Niiden kautta lähestytään ihmisten yhdenvertaisuutta varallisuudesta riippumatta.
Niiden avulla yksilön etu perustuu yhteisön yleiseen etuun. Yhteiskunnallinen koulujärjestelmä poistaa eliitin erityisetuisuudet koulutukseen ja kuka tahansa rahvaan lapsi voi kouluttautua niin korkealle kuin kyvyt antavat.
Sosiaalisuus, yhteiskunnallinen vakuutus ja sosialismi kuuluvat yhteen mutta suomalainen yhteiskuntajärjestelmä ei ole sosialistinen. Suomalainen kapitalismi rakentui ja pääosin sotien jälkeen sosiaalisen kapitalismin suuntaan työväenluokan painostuksesta ja kapitalismi antoi periksi estääkseen sosialistisen vallankumouksen.

Siteerauksen vihjeestä poiketen yhteisö nimenomaan luo yksilöille edellytykset toteuttaa itseään kun taas yksilöiden kilpaileva yhteisö luo väistämättä perinnöllisen hierarkian ja kansan luomisvoima jää pienen eliitin edun varjoon.
Nieminen näyttää enemmänkin pelkäävän sosialismia kuin kantaisi huolta Suomen talouden ja yhteisöllisyyden edelleen kehittämisestä. Nieminen näyttää liputtavan syntymässä olevan (jo olleen) kansasta erillisen pienen taloudellisen eliitin perinnöllisten etuoikeuksien legaalistamisen lippua.

Linkistä:
"Vapaassa yhteiskunnassa ei ole pakkovaltaa, eli ei verotusmonopolia - sosialismi perustuu siihen."

Nieminen pitää Suomea sosialistisena. Hän esittää tyynen hillitysti verotuksen poistamista niin samalla poistuisi suomalainen sosialismikin.
Siteeraus on ulkona todellisuudesta. Esitys verotuksen poistamisesta on sama kuin sosiaalisten rakenteiden poistaminen. Siitä seuraisi kilpailun ja maksukyvyn mukainen yhteiskunta. Nieminen esittää myös, ei suoraan ay-liikkeen kieltämistä, mutta yleissitovien tessien kieltämistä, koska ne ovat sosialismia ja sääntelyä. Sääntelyä yleissitovuus on muttei vielä sosialismia.

Linkin keskustelussa Niemistä myötäilevä totesi, että verotusta voisi alentaa viidennekseen. Mitä sillä rahalla saisi? Armeijan, poliisin,oikeuslaitoksen ja pienen hallinnon joka säätäisi kapitalistien keskinäisiä suhteita. Niemisen mukaan nekin järjestyisivät niiden keskinäisen kilpataistelun puitteissa.

Nieminen esittää valtiota, joka ylläpitäisi vain väkivaltakoneistoa, joka huolehtisi työväestön kurissapitämisestä.
Nieminen esittä paluuta alkeperäiseen orjavaltion malliin, jossa vapaat kapitalistit ja yrittäjät saisivat vapaasti käyttää hyväksi oikeudetonta työvoimaa. Pienikin työvoiman oikeus olisi sääntelyä ja estäisi vapaiden yrittäjien vapaata voitonsaalistusta.
Eikö hallitukset ole tähän suuntaan jo toimineet 90 luvun alkupuolelta lähtien? Nieminen ei luo uutta teoriaa tulevaisuutta varten. Hän luo teoriaa vallitsevan porvarillisen politiikan legalisoimiseksi. Se johtaisi yhteiskuntakehitystä taaksepäin aina suoraan 1800 luvulle saakka.
Niemisen teesejä toistellaan ykstyisissä puheenvuoroissa. Muun muassa Timo Soini (per.) pitää EU:ta sosialistisena ja haluaa tilalle työväenjärjestöistä vapaata kapitalismia. Myös Kokoomuksen piiristä on tullut esiin "sääntely sosialismina" puheenvuoroja.


Linkin jälkeisessä keskustelussa esitettiin tueksi näkemys, että

Lukematta tuota linkkiä niin näyttää sitä fiksuja löytyvän muitakin jos luotan kommentoijan mielipiteeseen.

Tuo liiallinen luottaminen sosialismia muistuttavaan yhteiskuntaamme on vienyt meidät ongelmatilanteeseen johon ehkä aiemmin emme olisi langenneet.

Olemme opettaneet osan kansaa liian helpoille päiville, jos työ ei miellytä, on liian kaukana tai palkka huonompi kuin aiemmin niin ollaan mieluummin yhteiskunnan avun varassa jonka muut työläiset kustantavat. Ollen lisäksi kauan avun varassa jopa vuosia kun pari kuukautta riittää asioiden järjestämiseen.

Se, että jää ilman työtä saattaa juuri johtua siitä, ettei ansaitse sitä palkkaa jota on saanut ja sen vuoksi olisikin järkevämpää tyytyä matalampaan ansiotasoon jonka oikeasti ansaitsee.

Ihmisten, kansalaisten ja työväen pitäisi yrittää enemmän ja miettiä kauanko voimme nykyistä reittiä kulkea velkaannuttamassa valtiota. Jos emme ajoissa tajua missä mennään niin kärsimys on sen suurempi kun joku ulkopuolinen palauttaa meidät järjestykseen. Kreikka on hyvä esimerkki siitä suunnasta jonne olemme menossa jos suuntaa ei muuteta.

On ihmeellistä kun aletaan nimittämään järkevää talouspolitiikkaa "kuripolitiikaksi"? Olen aina noudattanut sitä elämässäni ja varsin kohtuullisesti menestynyt. Nyt on säästöjä huvituksiin ja ajanvietteeseen sekä eläke elämiseen, muutahan tavis ei tarvitsekaan.

"Olemme opettaneet osan kansaa liian helpoille päiville, jos työ ei miellytä, on liian kaukana tai palkka huonompi.."

Noin A.L.Nieminen funtsii. 300.000 työtöntä olisivat laiskoja vätyksiä ja kaipaavat raippaa.
Johtopäätöksenä tulee työpalkkasääntelyn purkaminen ts. tessien purkaminen. Tämä on Niemisen tärkein johtopäätös ja se heijastaa oikeamman siiven porvariston mielipidettä. Keppihevosena käytetään sosialismin peikkoa ja sen peikon avulla halutaan purkaa suomalainen sosiaalinen kapitalismi ja tuoda tilalle ehdoton kapitalistin määräysvalta.
Toisena tulee sosiaalisten rakenteiden purkaminen ja jokainen maksaa pussistaan kaiken itse. Se johtaa ja käytäntö on sinnepäin, tuloerojen hurjaan kasvuun ja jotain Ukrainan ym. maiden ökykapitalistiluokan syntymiseen.

"Omistusoikeudet lähtevät itsensä omistamisesta, alkuperäisestä haltuunotosta ja sopimusoikeudesta, siksi vapaa yhteiskunta luo hyvinvointia ja harmoniaa, koska siinä voi toteuttaa itseään omaa etuaan tavoittelemalla."
http://annaleena.puheenvuoro.uusisuomi.fi/170448-vapaa-yhteiskunta-vs-sosialismi

Perusvirhe: Vapaata yhteiskuntaa ei ole. Siinä missä 2 ihmistä kohtaa, syntyy välittömästi suhteiden sääntelyä. Kapitalismi kokonaisuudessaan sisältää valtavasti vääntelyä, mm. työturvallisuus, koulut, liikennesäännöt, yhteiskunnalliset ja yksityisyritykselliset organisaatiot, rahalaitos, palkkasääntely tessien avulla tai ilman, tekniset normit, luonnon suojelu yms.

Mitä Nieminen tarkoittaa vapaudella? Hän asettaa sosialismin ja vapauden vastakkaisiksi ja omistusoikeuden vapuden mittariksi.
Omistusoikeudella hän tarkoittaa tuotantovälineiden omistusoikeuden vapautta ja niiden avulla työläisten tuottaman työn vapaata anastamista. Työvoiman arvo määräytyisi markkinoilla ilman sääntelyä siis ilman tessejä ja ammattiliittoja. Työvoima saisi pitää arvonaan välttämättömät elintarvikkeet ja lisätyö menisi vapaasti tuotantovälineiden omistajille. Seurauksena olisi entistä rajumpi tuloerojen kasvu. Samalla Nieminen poistaisi yhteiskunnalliset vakuutukset ja kurjat olisivat kurjia ja rikkaat rikastuisivat.

Lenin: Imperialismi on mätänevää ja kuolevaa kapitalismia mutta se ei tarkoita sitä etteikö kapitalismi voisi vielä kehittää tuotantovoimia.
Valtiomonopolistinen kapitalismi on niin lähellä sosialismia että siitä on pieni askel sosialismiin.
Lenin 1918: Lännessä kapitalismi on paljon kehittyneempi kuin Venäjällä. Lännessä on vallankumous vaikeampi aloittaa mutta huomattavasti helpompi toteuttaa. Venäjällä taas vallankumous oli helpompi aloittaa mutta sosialismin rakentaminen paljon vaikeampaa.

Onko Nieminen lukenut Leniniä, en tiedä. Maalaisjärki vahvistaa Leninin näkemyksen.
Siksi niemiset ja muut alkoivat reaalissosialimin kaatumisen jälkeen purkaa sosiaalista kapitalismia kiireellä. Jos jokin maa ei siihen suostunut, se pakotettiin. EU:n perustaminen edisti sotun purkamista tavattomasti.

Sotun purkaminen on kehittyneen kapitalismin maailmanlaajuinen ohjelma. Toinen siihen liittyvä on vaikeampi mutta hiljalleen menossa. Se on palkkasääntelyn purkaminen, tessien yleissitovuuden ja ylipäänsä tessien purkaminen ja sitten kapitalismi voisi lyödä rintoihinsa: Olemme luoneet vapaiden ihmisten maailman, jossa on vain yksi sääntö yksityinen omistusoikeus.

Käytännölssä niemiset hakevat innoitusta 1800 luvvun kapitalismista, jolloin työläisltä ei kysytty yhtään mitään eikä heitä kuunneltu.

"sosialismi luo pahoinvointia ja jatkuvaa eripuraa, koska on pakotettu tavoittelemaan muiden etua eikä voi toteuttaa itseään sosialismin perustuessa altruistiseen ja kollektiiviseen etiikkaan eli uhrautumiseen toisten hyväksi. Spontaanin järjestyksen synty estyy, tuottavuus alenee ...."

Yksilön ja yhteiskunnan suhde on nurinkurisesti ymmärrettynä. A.L.Nieminen kiistää ihmisten yhteisöllisyyden. Mikäli hän tosissaan tarkoittaa Suomen olevan sosialismissa, hänen tavoitteensa on kieltää eduskuntaa säätämästä lakeja, jotka koskettavat suuria ihmisryhmiä ts. eduskunnassa kiistellään mitä kulloinkin mikin väestöryhmä tarvitsee.
Lait eli sääntely olisivat uhrautumista toisten hyväksi. Eduskunta pihalle ja kapitalistit tuottavat ja työläiset niiden palveluksessa yksilöinä ja kaikilla olisi vapaus takataskussa. Muutama palstalla oleva porvarillinen kirjoittaja hehkuttaa täsmälleen samaa. Yhteiskunnassa tämän jälkeen Niemisen mukaan muodostuu vapaat suhteet ja niiden pohjalta spontaani järjestys.
Niemisen teoria johtaisi diktatuuriseen kapitalismiin, jossa kapitalistit olisivat vapaita suhteessa tesseihin ja ammattiliittoihin ja työväenjärjestöihin (ovat sääntelyä), kilpailisivat kyllä keskenään mutta työläiset seisoisivat tehtaan portilla ja kapitalisti valkkaa mielensä mukaan työläiset päiväksi töihin (kuvaannollisesti sanottuna).

Filosofisesti Niemisen teoria on metafysiikkaa. Yksilöä ei ole ilman yhteisöä. Yksilö voi toteuttaa itseään vain ollessaan yhteisön jäsen. Yksilö ja yhteisö eivät ole toistensa vastakohtia. Ovat sitä muodollisesti mutta laadullisesti siinä vallitsee vastakohtien ykseys.
Yksilöiden yhteisö ilman sääntöjä tai vain omistuksen vapaus sääntönä johtaa kaikkien sotaan kaikkia vastaan.
Moraalin kannalta Niemisen näkemys on puhdasta taantumusta. Hän kieltää yhteisöllisen elämän ja toisen toisensa tukijana. Niemisen moraali heittää heikot katuojaan ja vahvat vallan kahvaan ja väistämättä syntyy pienen osan väestöä suuromistus ja suurten joukkojen pienomistus ja yhteisö muuttuu sairaaksi.

Kaiketinkin omistuksen vapaus ei lakkauta sääntelyä. Kun sotu ja yhteisöllinen huolenpito lakkautetaan, verot alenevat viidennekseen, kukin hankkii mitä voi tuloillaan, jäljelle jää valtion väkivaltakoneisto (negatiivinen yhteisö) suojelemaan pienen omistajajoukon omaisuuksia, ettei "kurjat" nouse niitä vastaan kapinaan.
Yhteisöllisyys säilyy eriarvoisessa muodossa suhteessa omistukseen. Suuromistajat tarvitsevat suuren joukon omistamattomia voidakseen olla olemassa. Tämän suhteen ylläpito väkivaltakoneiston turvin on sääntelyä omistuksen puolesta.
Niemisen näkemykset ovat puhdasta taantumusta. Edustavat sitä tilannetta, johon kapitalismi vapaana työväenjärjestöistä johtaisi ja johtaa reaalisesti mm. EU-politiikan tuella.

Niemisen linjassa kuvastuu hallituksen että palstaporvarien keskeinen politiikan sisältö.
- Valtio ei saisi estää tulo- ja varallisuuserojen kasvua. Valtion tulisi edistää niitä.
- Ammattiliittojen rooli palkkojen ja työehtojen edistäjänä tulisi kieltää.
- Työläisten (tyhminä!) tulisi antautua täydellisesti pääoman omistajien isäntävaltaan.
- Valtiollinen sääntely yritysmaailmassa tulisi kumota. Kilpailu tulisi päästää kaikille aloille rajoittamattomana. Valtiolla ei saisi olla tuotannollista toimintaa koska se häiritsee yrittämisen vapautta.
- Markkinat vapaana valtiosta ja ammattiliitoista sääntelisivät työn ja pääoman suhteen.
- Nykymuotoinen sotu haittaa vapaata kilpailua, on sääntelyä ja poistettava.
- Kaupan rajoitukset kaikkineen poistettava. Rajoittamaton vapaakauppa kaikkialle maailmaan.

Huomattakoon että hallituksen lisäksi Perussuomalainen Puolue ja Keskustapuolue tukevat näitä tunnuksia. Sävyeroja luonnollisesti on mutta ei oleellisessa.
Kun pintaa raaputtaa niin huomataan, että vapaakaupalla tarkoitetaan enimmäkseen lännen kapitalismin vapautta saalistaa rajoituksetta muun maailman raaka-aineita. Läntinen vapausarvo tarkoittaakin vahvojen oikeutta ja heikkojen häviämistä yleensä ja vapaakaupassa vähemmän kehittyneet maat häviävät. vuorenvarmasti.

Niemisen ideologiasta. Hän pitää Suomea sosialistisena valtiona ja epävapaana ja lausuu "Vapaassa yhteiskunnassa voivat kaikki kukat kukkia - sosialismissa vain harvat ja nekin toisten kustannuksella"

Suomi olisi siten sosialistinen ja epävapaiden kansalaisten yhteisö ja että siitä tulisi päästä irti.
Niemisellä on siihen ratkaisukin. Se on omistamisen rajaton vapaus. Kaikenlainen yhteiskunnallinen sääntely sotii omistamisen vapautta vastaan. Omistamisen, teollisuuden ja palveluiden, etuoikeus olisi ainoa sääntelijä.
Niemisen teoria paitsi tukee talouskuripolitiikkaa johtaisi nopeassa tahdissa rikkaan yhden prosentin väestönaosan syntymiseen. Se sanelisi ulko- ja sisäpoltiikan. Vapudeksi jäisi raha. Se kellä on rahaa voisi kustantaa koulutksen, terveydenhoidon ym.
Niemisen teoria johtaisi rikkaiden harvainvallan syntymiseen, vapautta muutamille, alistumista suurelle väestönosalle ja olisi luonteeltaan fasismia. Nykyinen porvarillinen demokratia tulisi kuopatuksi ja tilalle harvainvalta. Valtion perustehtäväksi jäisi verojen radikaalin vähentämisen jälkeen väkivaltakoneiston ylläpito omistamattomien kurissapitämiseksi.

Palstan 3 aktiivia porvaria, jotka osallistuvat talouden ja politiikan keskusteluun, toistavat lähes yksi yhteen Niemisen teorian sisältöä. Nämä eivät ole yksityisajattelijoita. He propagoivat harvainvallan puolesta.
Kataisen/Stubbin hallituksen poliittinen linja on tukenut vahvasti omistamisen vapauden laajentamista ja vienyt yhteiskuntakehitystä näinollen taaksepäin.