Olen ottanut puolison itselleni olematta itse esikoislestadiolainen. Olen saannut vuosia kokea hirvittävää halveksuntaa mieheni suvulta. Mieheni on hyvä sydänminen ja kovasti minua rakastava ihminen mutta hänen sukunsa on joukko aivan hirveitä hirviöitä. Kauniimmin en voi heitä kuvailla. Jumalan nimissä "muka oikeat uskovaiset" voivat olla ilkeitä. Antaako Jumala muka anteeksi jos seuroissa istutaan kaikki saarnat ja omassa elämässä ollaan pahaa puhuvia ilkeyksiä? Esikoislestadiolaisten puolisot tuntuvat olevan toistensa pikkuserkkuja ja se hyväksytään! Minä kun en ole en suvusta enkä esikoislestadiolaisista olen hirveätä myrkkyä suvulle ja se satuttaa.
Pahoja ja ilkeitä
Puolison ajatuksia
3210
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eipä kuvaamasi käytös ole uskovaisen oikeaa käytöstä. Synti pahanpuhuminen ja ilkeät takapuheet ovat. Toki ne Jumala anteeksi antaa---jos ihminen katuu syntiänsä,pyytää anteeksi ja parantaa tapansa
Trollia taas,,,
Olisipa hyvä, jos voisi saarnaajaa pyytää puhumaan tästäkin aiheesta.