Olen 22-vuotias nainen, jonka elämän on pahasti menossa persilleen. Olen ollut koko nuoruuteni syrjäytynyt ja kärsinyt mielenterveysongelmista. Vasta vuosi sitten yritin ryhdistäytyä ja etsin apua, koska olin ymmärtänyt että nimenomaan syrjäytyneitä nuoria halutaan auttaa. Kerroin elämästäni, ihmissuhteiden puutteestani, rahattomuudesta, asunnottomuudesta, mielenterveyden heittelystä, työttömyydestä. Kävin läpi psykologit, sosiaaliporukat sun muut ja mielenterveyteni aleni niin että jouduin vastakkain lopulta poliisin kanssa, kun en kyennyt pitämään yksin päätäni tasassa. Kukaan ei ottanut mitään vastuuta siitä että olin luottanut syrjäytyneille nuorille tarkoitettuun apuun. Kukaan ei ollut läsnä minulle. Kaikkien näiden ihmisten jälkeen olen huonommassa kunnossa kuin apua pyytäessä ja vanhemmat heittää "ymmärrettävästi" kohta pihalle, ja käskivät hankkia kissan seuraksi. Minne voin mennä kun ei ole mitään?
Asunnoton kohta
Ptsd elämää
4135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jollei sukulaisista ole sinulle apua, niin laita deitti-ilmoitus vetämään..
tule mun luo asumaan.
saat nukkua sohvalla.
Haet kaupungilta asuntoa . Voivat kyllä tarjota sitä tuettua asumista kun vapaista vuokraasunnoista on pulaa . Siinä asumismuodossa saat pienen taskurahan koska saamasi toimeentulotuki menee suoraan palvelun tarjoojalle . En muista minkä suuruinen se nyt on olisiko 5 € päivä.
Menet sosiaalitoimistoon, ja kerrot että vanhempasi ovat heittämässä sinut pihalle, eikä ole paikkaa minne mennä.
Uskon että asunto näin järjestyy pian, sekä saat muutakin tukea, johon olet oikeutettu.(mm. tukihenkilö on sinulle tarpeen)