Uspenskin katedraalin kullatut kupolit

MattiKSinisalo

Yle Areenalta tällä hetkellä löytyvän Wenzel Hagelstamin antiikkikoulun jaksossa 9/10 on vieraana kultaajamestari Harri Virtanen. Hän kertoo yrityksensä kullanneen Uspenskin katedraalin neljästätoista kupolista yksitoista. Kullatuksi pinta-alaksi hän ilmoittaa 120 neliömetriä. Kultaa on mennyt kaiken kaikkiaan 450 grammaa. Kultalevyjen paksuuden hän mainitsee olevan yhden millimetrin kymmenestuhannesosan.

Millainen mahtaakaan olla näiden tietojen perusteella käytetyn kullan tiheys?

Mitä voidaan päätellä laskun tuloksesta, kun sitä verrataan taulukoista tai vaikkapa internetistä löytyvään puhtaan kullan tiheyteen?

16

2295

    Vastaukset 16

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 8+13

      Laskusta tulee kaksinkertainen tiheys kullalle, joten siitä voi päätellä, että tuossa annettu kullattu ala onkin kupoleiden pohjien pinta-ala, ja jos karkeasti käyttää, että kupoleiden vaipan pinta-ala on 2*pohjien ala, tulee tiheydeksi noin 19 kg/m^3

      • 8+13

        tuli väärä yksikkö, eli tiheydeksi tulee noin 19 kg/dm^3


      • 2+11
        8+13 kirjoitti:

        tuli väärä yksikkö, eli tiheydeksi tulee noin 19 kg/dm^3

        kattelin kuvia niistä kupoleista, ja suurimman halkaisijan kohdalta laskettu poikkipinta-ala varmaankin kyseessä, eikä pohjan ala


      • Jotain tolkkua!
        2+11 kirjoitti:

        kattelin kuvia niistä kupoleista, ja suurimman halkaisijan kohdalta laskettu poikkipinta-ala varmaankin kyseessä, eikä pohjan ala

        Ei kyllä kultaaja varmastikaan laske urakkasuunnitelmia tehdessään mitään poikkipinta-aloja vaan kullattavan pinnan alaa.


      • 2+11
        Jotain tolkkua! kirjoitti:

        Ei kyllä kultaaja varmastikaan laske urakkasuunnitelmia tehdessään mitään poikkipinta-aloja vaan kullattavan pinnan alaa.

        Tässähän on mennyt kultaa kaksinkertainen määrä, kuin mitä olisi pitänyt mennä.
        Lehtikullan paksuus on tuo annettu, joten pinta-alan on pakko olla kaksinkertainen kuin tuo 120 neliötä.
        Tuollaisen sipulin pinta-alaa on ihan mahdoton laskea, se ei taida olla edes sileä pintainen, mutta piirustuksista on mahdollista laskea poikkipinnan ala joko pohjasta tai suurimman halkaisijan kohdalta. Luultavasti näillä ammattimiehillä on kokemuksiin perustuva nyrkkikaava, joka perustuu suurimpaan poikkipinta-alaan, ja sen perusteella arvioivat urakkatarjouksensa, jos tästä nyt semmmoista edes annettiiin.
        Tämä 120 saattaa olla juuri se yhteenlaskettu poikkipinta-ala niiden isompien halkaisijoiden kohdalta, ja jos ei ole, niin joku syönyt kuormasta.


      • 2+11
        2+11 kirjoitti:

        Tässähän on mennyt kultaa kaksinkertainen määrä, kuin mitä olisi pitänyt mennä.
        Lehtikullan paksuus on tuo annettu, joten pinta-alan on pakko olla kaksinkertainen kuin tuo 120 neliötä.
        Tuollaisen sipulin pinta-alaa on ihan mahdoton laskea, se ei taida olla edes sileä pintainen, mutta piirustuksista on mahdollista laskea poikkipinnan ala joko pohjasta tai suurimman halkaisijan kohdalta. Luultavasti näillä ammattimiehillä on kokemuksiin perustuva nyrkkikaava, joka perustuu suurimpaan poikkipinta-alaan, ja sen perusteella arvioivat urakkatarjouksensa, jos tästä nyt semmmoista edes annettiiin.
        Tämä 120 saattaa olla juuri se yhteenlaskettu poikkipinta-ala niiden isompien halkaisijoiden kohdalta, ja jos ei ole, niin joku syönyt kuormasta.

        Onhan siinä tosin sekin mahdollisuus, että ne pellit on kullattu myös sisäpuolelta...


      • Ventseliksikö?
        2+11 kirjoitti:

        Onhan siinä tosin sekin mahdollisuus, että ne pellit on kullattu myös sisäpuolelta...

        Tuossa Wenzelin antiikkikoulun jaksossa kultaajamestari Virtanen kertoo myös kultalehtiä menneen noin 20000 kappaletta. Netistä mm. sivulta
        http://ikonijamosaiikki.fi/pages/myymaelae/ikonimaalaustarvikkeet.php
        löytyvän tiedon mukaan kultalehden standardikoko on 8x8 senttimetriä. Käytettyjen kultalehtien kokonaispinta-alaksi saadaan siten 20000 x 0,08 x 0,08 m^2 = 128 neliömetriä. Tämähän on melko lähellä ilmoitettua kokonaispinta-alaa.

        Todennäköisesti noiden kultalehtien paksuus on lähempänä kahta kuin yhtä kymmenestuhannesosamillimetriä.


      • 2+11
        Ventseliksikö? kirjoitti:

        Tuossa Wenzelin antiikkikoulun jaksossa kultaajamestari Virtanen kertoo myös kultalehtiä menneen noin 20000 kappaletta. Netistä mm. sivulta
        http://ikonijamosaiikki.fi/pages/myymaelae/ikonimaalaustarvikkeet.php
        löytyvän tiedon mukaan kultalehden standardikoko on 8x8 senttimetriä. Käytettyjen kultalehtien kokonaispinta-alaksi saadaan siten 20000 x 0,08 x 0,08 m^2 = 128 neliömetriä. Tämähän on melko lähellä ilmoitettua kokonaispinta-alaa.

        Todennäköisesti noiden kultalehtien paksuus on lähempänä kahta kuin yhtä kymmenestuhannesosamillimetriä.

        Minä tätä kysyin sieltä firmasta, ja sieltä ystävällisesti vastattiin, että puhutaan painosta /1000 lehteä, ja se on 22 grammaa /1000 lehteä.
        Lehden koko on 8cm*8 cm, ja paksuus on se 1/10 000 mm, joka tosin on valmistajan ilmoitus, jota ei pysty tarkistamaan. Lehtiä siihen meni se 20 000 kpl.
        Tosta nyt vaan tulee tiheydeksi se 34,3 kg*/dm^3, ja käskivät ottaa lehtien tekijään yhteyttä.
        ( Todennäköisesti tuo paino/1000 lehteä on pikemminkin 12g/1000 lehteä, mutta se nyt on vaan mun mielipiteeni.)


      • 2+11
        2+11 kirjoitti:

        Minä tätä kysyin sieltä firmasta, ja sieltä ystävällisesti vastattiin, että puhutaan painosta /1000 lehteä, ja se on 22 grammaa /1000 lehteä.
        Lehden koko on 8cm*8 cm, ja paksuus on se 1/10 000 mm, joka tosin on valmistajan ilmoitus, jota ei pysty tarkistamaan. Lehtiä siihen meni se 20 000 kpl.
        Tosta nyt vaan tulee tiheydeksi se 34,3 kg*/dm^3, ja käskivät ottaa lehtien tekijään yhteyttä.
        ( Todennäköisesti tuo paino/1000 lehteä on pikemminkin 12g/1000 lehteä, mutta se nyt on vaan mun mielipiteeni.)

        Siis tämä kultaaja on täysin tämän lehtien valmistajan antamien tietojen varassa, siitä tulee esim. se 0,450 g = 20000*(22/1000)= noin 0,450 g. Paksuudeksi lehtien valmistaja ilmoittaa (0,8----1)*10^-4 mm.
        Kultaaja ei pysty tarkistamaan paksuutta eikä tuota lehtipainoa.
        Se tekijä on tämmöinen: http://www.noris-blattgold.de/English/index.html


      • 2+11
        2+11 kirjoitti:

        Siis tämä kultaaja on täysin tämän lehtien valmistajan antamien tietojen varassa, siitä tulee esim. se 0,450 g = 20000*(22/1000)= noin 0,450 g. Paksuudeksi lehtien valmistaja ilmoittaa (0,8----1)*10^-4 mm.
        Kultaaja ei pysty tarkistamaan paksuutta eikä tuota lehtipainoa.
        Se tekijä on tämmöinen: http://www.noris-blattgold.de/English/index.html

        Korjataan nyt noi grammat kiloiksi:
        Siis tämä kultaaja on täysin tämän lehtien valmistajan antamien tietojen varassa, siitä tulee esim. se 0,450 kg = 20000*(22g/1000)= noin 0,450 kg. Paksuudeksi lehtien valmistaja ilmoittaa (0,8----1)*10^-4 mm. Se 120 m^2 tulee todellakin 20 000*0,08^2
        Kultaaja ei pysty tarkistamaan paksuutta eikä tuota lehtipainoa.
        Se tekijä on tämmöinen: http://www.noris-blattgold.de/English/index.html


      • Yksi Kötkö?
        2+11 kirjoitti:

        Siis tämä kultaaja on täysin tämän lehtien valmistajan antamien tietojen varassa, siitä tulee esim. se 0,450 g = 20000*(22/1000)= noin 0,450 g. Paksuudeksi lehtien valmistaja ilmoittaa (0,8----1)*10^-4 mm.
        Kultaaja ei pysty tarkistamaan paksuutta eikä tuota lehtipainoa.
        Se tekijä on tämmöinen: http://www.noris-blattgold.de/English/index.html

        Voisikohan kysymys olla jostakin (massan) yksiköiden välisestä sekaannuksesta?


      • 2+11
        Yksi Kötkö? kirjoitti:

        Voisikohan kysymys olla jostakin (massan) yksiköiden välisestä sekaannuksesta?

        Saksalainen firma,en oikein usko yksikkövikaan, mutta jos siinä lehtipainossa on myös sen välipaperinkin paino, eli se välipapru on osa sitä tuotetta..


      • 2+11
        2+11 kirjoitti:

        Saksalainen firma,en oikein usko yksikkövikaan, mutta jos siinä lehtipainossa on myös sen välipaperinkin paino, eli se välipapru on osa sitä tuotetta..

        Sillä välipaperin painon mukaan ottamisella päästäisiin jo aika lähelle oikeata kullan tiheyttä. onhan se monta kymmentä kertaa vahvempaa kuin se kultalehti.


      • Sivunumerointi?
        2+11 kirjoitti:

        Sillä välipaperin painon mukaan ottamisella päästäisiin jo aika lähelle oikeata kullan tiheyttä. onhan se monta kymmentä kertaa vahvempaa kuin se kultalehti.

        Ainoa perustelu, miksi välipaperi voitaisiin ottaa mukaan, on näiden kultalehtien laskeminen punnituksen avulla. Todennäköisempänä kuitenkin pitäisin sitä, että tämä hoidettaisiin välipaperien numeroinnilla ('sivunumerot').


      • 2+11
        Sivunumerointi? kirjoitti:

        Ainoa perustelu, miksi välipaperi voitaisiin ottaa mukaan, on näiden kultalehtien laskeminen punnituksen avulla. Todennäköisempänä kuitenkin pitäisin sitä, että tämä hoidettaisiin välipaperien numeroinnilla ('sivunumerot').

        Joo, ei siinä tietenkään mitään papereita lasketa mukaan. Normina siinä on se 22 grammaa/1000 lehteä, ja jos se lehti oli 8 cm*8 cm, niin folion paksuudeksi tulee se mikä tulee, vajaa 2 kymmenestuhannesosa milliä, 24:n karaatin irtokullalla. Annetaan olla.


      • 2+11
        2+11 kirjoitti:

        Joo, ei siinä tietenkään mitään papereita lasketa mukaan. Normina siinä on se 22 grammaa/1000 lehteä, ja jos se lehti oli 8 cm*8 cm, niin folion paksuudeksi tulee se mikä tulee, vajaa 2 kymmenestuhannesosa milliä, 24:n karaatin irtokullalla. Annetaan olla.

        Pakko tähän on kuitenkin palata, koska annoin väärää tietoa noista ainevahvuuksista.
        Valmistaja on kultaajalle ilmoittanut vahvuudeksi: 1/8000----1/10000 mm, eli
        1----1,25 kymmenestuhannesosa milliä. (tässä söhläsin, pyydän anteeksi))
        Omalla nettisivullaan valmistaja ilmoittaa 1/7000 mm, eli 1,43/10000 mm.

        folioneliön sivukin on ilmeisesti 3⅜ tuumaa, eli 85,725 mm.

        Jos nyt näillä lasketaan sitä tiheyttä, niin tulee: 20,9 kg/dm^3, ja jos nyt sitten vielä vaihtaa d=1,5/10000 mm, niin tulee 19,9 kg/dm^3

        Tähän tiheyden arvoon pitäisi kai sitten arvioida virhettäkin, ja jos tuo oli gramman tarkkuudella tuo 22 g, niin eiköhän case is closed


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olen tumma ja tulinen

      Ja vielä suora - en ollut sinua varten. n to m
      Ikävä
      179
      1269
    2. Tunnustuksia

      Haluatko tunnustaa jotain, mitä on sydämelläsi?
      Ikävä
      75
      1083
    3. Mitä kysyisit

      Mihin haluaisit vastauksen häneltä eli mitä kysyisit?
      Ikävä
      96
      947
    4. Sä et vaan töllö tajua että rakastuin

      Mikä stana siinä on niin vaikea ymmärtää?! Täh
      Ikävä
      48
      793
    5. Mitä luulet

      Mitä luulet kaivattusi ajattelevan sonusta? Onko jotain mitä haluaisit oikaista hänelle?
      Ikävä
      72
      747
    6. Vielä hyvinvointitalosta

      Suurin osa pyhäjärvisistä on sivistynyttä fiksua porukkaa ja on täysin hankkeen kannalla. Nyt vain pieni äänekäs joukko
      Pyhäjärvi
      81
      688
    7. Suhde sinuun on ollut yhtä draamaa

      ilman draamaa ja suhdetta. 😅 Oikeasti ei naurata. Nainen, olet pitänyt minut pihdeissäsi. Tunne on välillä vahva ja su
      Ikävä
      40
      683
    8. 28
      635
    9. IS Viikonloppu 25.-26.7.2026

      Lähes kymmenen vuotta kestänyt putki täysiin 3.0 ristikoihin on Skytän osalta ilmeisesti nyt ohi. Kollegat ovat arvioin
      Sanaristikot
      68
      626
    10. Luule ja ajattele minusta

      mitä tykkäät nainen, olet ajat sitten antanut itsestäsi ihan omanlaisen kuvan.. 😅
      Ikävä
      46
      609
    Aihe