Suomen ja Saksan suhteitten kehityminen 1940-41

Koska tällä palstalla nousee aika ajoin väiteitä, joiden mukaan Suomi olisi voinut pysytellä puolueettomana Saksan ja Neuvostoliiton välisessä sodassa v.1941 ilman Saksan muodostamaa uhkaa, niin esitän tässä yhteenvedon Suomen ja Saksan suhteitten kehityksestä v.1940-41. Toisaalta on jo tuotu esille Saksan muodostama uhka v.1944 jonka vuoksi Suomi ei ollut vapaa solmimaan erillisrauhaa NL:n kanssa, joten oletan nyt oltavan kypsiä vuoden 1941 tilanteen tarkasteluun.

Esittämäni yhteenveto on seuraavan lainen:

1940


Kesäkuu: Hitler tekee periaatteellisen päätöksen hyökätä Neuvostoliittoon kesäkuuhun- 41 mennessä.

17.8. Joseph Vetjens saapuu Suomeen pääministeri Rytin ja Marsalkka Mannerheimin luo seuraavan sisältöisen viestin kanssa:

1) Aseita ostettavissa Vetjensin yhtiön ja Ruotsin kautta.

2) Pyyntö saada lupa kuljettaa saksalaisia vaihtojoukkoja Pohjanlahden satamien kautta Kirkkoniemeen.

3) Saksalle osuus Petsamon nikkelikaivoksesta.

22.9. Sopimus saksalaisten kauttakulusta Vaasasta Kirkkoniemeen alekirjoitettaan ja kauttakulku alkaa.

12.-13.11. Molotovin vierailu Saksassa ja Keskustelu Hitlerin kanssa.

Hitler torjuu Molotovin vaatimukset Suomen suhteen. Suomen riippuvuus Saksasta vahvistuu ja on "kiitollisuusvelassa" Hitlerille.

18.12. Hitler allekirjoittaa käskyn numero 21. (Barbarossa)
Suomi ja Romania mainitaan "todennäköisinä" liittolaisina. Näiden armeija
Piti alistaa Saksan käskyvallan alle.

1941

Tammikuu. Kenraali Henrichin matka Berliiniin. saa ensimmäistä kertaa tiedon lähestyvästä sodasta Saksan ja Venäjän välillä.

25.5. Suomalaisten upseerien vierailu Salzburgissa Saksassa Henrichin johdolla. Perehdytettään Barbarossaa osittain. Kaikkia sodan päämääriä ei paljastetta, mutta on alku neuvotteluille sotilaallisesta yhteistyöstä.

Suomalaiset joutuvat neuvotteluissa alistumaan saksalaisten vaatimuksille.

3.-6.6. Neuvottelut Suomessa. Suomen yleisesikunnan päällikkö Henrich:

Syvän vakava varoitus jokaisesta yrityksestä muodostaa jonkinlainen Quisling-hallitus, mikä heti katkaisi kaiken yhteistyön Suomen ja Saksan välillä. (Saksalainen pöytäkirja päivätyltä ajalta)

Henrich esitti myös toiveen, että sota syttyisi ensin Saksan ja Neuvostoliiton välillä ja että sen jälkeen olisi NL:n provokaatio Suomea vastaan.

8.6. Saksalaisia joukkoja siirtyy Pohjois-Suomeen.

10.6. Suojajoukot ja rajavartiojoukot liikekannalle.

13.6. Lapissa olevat joukot alistetaan saksalaiselle AOK Norwegenille.

17.6. Yleinen liikekannallepano.

22.6. Saksan hyökkäys venäjälle alkaa. Suomen alueella olevat saksalaiset lentokoneet pommittavat Neuvostoliiton alueita.

26.6.NL:n pommikoneet pommittavat Suomen kaupunkeja. Saksan suurlähettiläs von Blücher kiiruhtaa ulkoministeriöön selittämään että tämä riittää sodan julistamiselle. Eduskunta toteaa Suomen olevan sodassa.