-Heikko panssarointi
-Kapeat telat
-Telakoneisto altis vaurioille (mm telapyörien kumit kuluivat nopeasti ja telaketjut lähtivät helposti pois päältä mastossa tai vaunua käännettäessä)
-Sturmissa ei ollut kääntyvää tornia joten kun vaunu perääntyi se ei kyennyt ampumaan taaksepäin kuten oikea panssarivaunu joka pystyy kääntämään tornin ja ampumaan samalla kun vaunu joutuu perääntymään.
-StuG III vaunu on erittäin monuimutkainen tekniikaltaan ja se ei ole hyvä asia sodan aikana kun vaunut korjataan maastossa.
-Stug III vaunun muotoilu on pystylevymäinen ja tälläinen on erityisen epäedullinen asia silloin kun vaunu saa osuman.
Kallistettu panssarilevy kuten T-34:sissa ja IS-2: sissa antaa paljon enemmän suojaa.
-Suomeen ei hankittu paljoakaan varaosia StuG-III vaunujen hankinnan yhteydessä ja jokainen ymmärtää että monimutkaisen saksalaipanssarin monimutkaisia varaosia ei veistetä puusta kenttäolosuhteissa
Monet veteraanit olivat sitä mieltä, että yksinkertainen, vankka ja erittäin T-34 oli
toisen maailman sodan paras panssarivaunu ja nämä muut kuten StuG III hankinta olivat lähinnä pakon sanelama asia kun muutakaan ei ollut saatavilla.
-Kapeat telat
-Telakoneisto altis vaurioille (mm telapyörien kumit kuluivat nopeasti ja telaketjut lähtivät helposti pois päältä mastossa tai vaunua käännettäessä)
-Sturmissa ei ollut kääntyvää tornia joten kun vaunu perääntyi se ei kyennyt ampumaan taaksepäin kuten oikea panssarivaunu joka pystyy kääntämään tornin ja ampumaan samalla kun vaunu joutuu perääntymään.
-StuG III vaunu on erittäin monuimutkainen tekniikaltaan ja se ei ole hyvä asia sodan aikana kun vaunut korjataan maastossa.
-Stug III vaunun muotoilu on pystylevymäinen ja tälläinen on erityisen epäedullinen asia silloin kun vaunu saa osuman.
Kallistettu panssarilevy kuten T-34:sissa ja IS-2: sissa antaa paljon enemmän suojaa.
-Suomeen ei hankittu paljoakaan varaosia StuG-III vaunujen hankinnan yhteydessä ja jokainen ymmärtää että monimutkaisen saksalaipanssarin monimutkaisia varaosia ei veistetä puusta kenttäolosuhteissa
Monet veteraanit olivat sitä mieltä, että yksinkertainen, vankka ja erittäin T-34 oli
toisen maailman sodan paras panssarivaunu ja nämä muut kuten StuG III hankinta olivat lähinnä pakon sanelama asia kun muutakaan ei ollut saatavilla.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Jopas onkin paljon ja keksimällä keksittyjä juttuja?
Sturmin paras puoli sen erinomainen tykki ja optiikka. Sturmin 75 mm:n pitkä kanuuna läpäisi yleensä kaikkien venäläisvaunujen panssarit.
Telaketjut olivat kapeanpuoleiset, mutta niillä tuli mainiosti toimeen Kannaksella
Panssarointi oli max. 80 mm, mikä oli riittävä 24 tonnin vaunulle
Telakoneisto ei ollut altis vaurioille ja vaunun perusrakenne oli vanha ja koeteltu
Olet tehnyt yllättävän ja oikean havainnon: rynnäkkötykissä ei ole kääntyvää torni ja siksi se on matala, ja halpa ja yksinkertainen valmistaa. Peräytyä voi myös peruuttamalla kunnes vaaratilanteesta on päästy pois.
Sturmin rakenne oli yksinkertainen ja toimiva ja vaunut olivat koulutuskäytössä 1960-luvun loppuun saakka!
Teräslevyt eivät olleet pystyjä, mutta ne olisi voineet olla paremmin viistottu. Suomalaiset lisäsivät joihinkin kohtiin sementtiä. Saksalaiset taas telaketjun palasia.
Vaunut saatiin pidettyä koko ajan toiminnassa juuri niiden yksinkertaisen rakenteen takia.
Veteraanit saavat asioista olla montaa mieltä. Suomessa eikä Saksassa valmistettu T-34:ia, joten Sturmi oli aikanaan erinomainen hankinta ja ne tuhosivat kesällä 1944 kymmeniä neukkupanssareita. Onneksi myös Neuvostoliitto havaitsi ahdinkomme ja varusti Suomen armeijan 15:ta T-34-vaunulla, jotka saatiin sotasaaliina!
Taidat keksiä hatusta piirteitä:-D
Suomella oli Sturmeja yhteensä 59 kappaletta käytössä ja ne tuhosivat 87 kappaletta neukkuvaunuja.
Eli aika heikko tulos jos lasketaan että yksi StuG III tuhosi vajaat kaksi vainolaisen vaunua.
Sturmin teräslevyt eivät oleet pystyjä?
Hanki rillit....
https://www.flickr.com/photos/deckarudo/6701804901/
Valtaosa 59 Sturmista ei osallistunut taisteluihin laisinkaan. Ensimmäisen saapumiserän 30:lla vaunulla oli monellakin 8 - 12 vastapuolen ps-vaunua tilillään, mikä oli kohtalainen tulos rynnäkkötykille. Nämä 87 vaunua olivat poissa neukkujen kesähyökkäyksen kärjestä ja melkoinen osa niistä juuri Tali-Ihantalassa. Lisäksi voidaan kysyä, että ilman Sturmeja mikä muu ne olisi tuhonnut? Ei ollut korvaavaa vaihtoehtoa!
Levyistä: rungon etulevy oli paksuin (80 mm) ja melko pysty. Sen sijaan tykin molemmin puolin oli viistot panssarit, joihin Suomessa lisättiin vielä sementtikuorrutus. Sivuja vahvistettiin Suomessa tukeilla.
varsinaisesti mukana vain 22 vaunua. Loput olivat varikolla ja ehtivät ehkä täydennyksenä loppuvaiheeseen. Kesän -44 toimitukset eivät ehtineet varsinaisiin taisteluihin.
Joten siihen nähden ei 87 tuhottua vastustajan vaunua ole huono saavutus!
Stug oli suunniteltu kulkemaan jv:n jäljessä liikkuvana piiskana. Tosioloissa lienee suuri polttoaineen kulutus ollut suurin ongelma kaikilla vaunuilla. Viipurissa Stug olisi toiminut hienosti katujen risteyksissä ja talojen pihoilla väijyessään.
Psykologinen vaikutus on se, että oma jalkaväki ei pelkää tulevansa liiskatuksi vihollistankkien toimesta. Tankkien puutteessa saksal. panssarikrenatööreille riitti vain rynnäkkötykkejä, ja niillä jatkettiin jopa psv. divisioonia samasta syystä. Mansteinin ajatus jv:n tykistöstä oli idealistinen sillä jv-joukkueenjohtajista ei ollut panssaritaisteluun.
http://www.andreaslarka.net/
Taisitpa kirjoittaa toisen henkilön nimissä. Pitänee laittaa Andreakselle postia.
http://www.andreaslarka.net/assaultguns.html
Vieritä seuraavaa linkkiä ihan loppuun saakka niin näet kaikkien taisteluissa olleiden vaunujen kohtalot...
http://www.andreaslarka.net/sturmi.html
Suomessa vaunuja käytettiin mahdollisimman paljon metsäpolkuja pitkin,pystyssä olevat puut suojasi, ja pehmeitä suo maastoja kierrettiin,kun telat oli kapeat. Kääntyvää tykkitornia ei tarvittu,avomaa taisteluja pyrittiin välttämään.
Suomi vaunuja oli kuitenkin vahvistettu betonilla ja tukeilla sekä telaketjun paloilla. Tykki oli riitävän tehokas T-34:ää vastaan ,joka Neukkujen päävaunu. Hinnaltaan Sturmit oli halvempia kuin saksalaisten uudemmat ja vahvemmat vaunut ja siten sopivampia köyhälle Suomelle.
https://youtu.be/ueNDojKOox8?t=160
Itärintamalla Sturmin 75 mm:n pitkällä tykillä varustettu versio oli todellinen ps-vaunujen tuhooja! Se oli yksinkertainen ja luotettava ja tarjosi tornittomana pienen maalin! Siinä oli erinomainen tykki ja optiikka!
Suomeen ensinnä tuotetut 30 vaunua saivat mainion tapposuhteen ja paras Sturmi (Brotell) tuhosi yli kymmenen neukkuvaunua!
"Itärintamalla Sturmin 75 mm:n pitkällä tykillä varustettu versio oli todellinen ps-vaunujen tuhooja!"
Saksalaiset eivät olleet täysin samaa mieltä sikäli, että he alkoivat lisätä P-IV/70 vaunuja vahvistukseksi rynnäkkötykkiprikaateihin talvella 44/45 vastauksena raskaammille vihollisvaunuille.
"Se oli yksinkertainen ja luotettava ja tarjosi tornittomana pienen maalin!"
Tornittomuus ei ollut tietenkään ihan niin yksisuuntainen ratkaisu. Tarkastaja Guderian valitti rynnäkkötykin pääaseen suuntaamisen tuottaneen huomattavia vaikeuksia Normandian pensasaitojen keskellä ja muissa suljetuissa maastoissa.
Normandiaan olisi tarvittu pensasaitojen leikkaajia....
Ehkä välttämättä ei. Parempi taktinen yhteistyö panssarireslojen ja jalkaväen välille yleensä ottaen oli se oikeampi tiketti ;)
Yhdysvaltalaisten panssarivoimat, jotka oikeasti käyttivät paljon aikaa leikkurien rakentamiseen ja asentamiseen, eivät ilmeisesti lopultakaan tarvinneet niitä kovin epätoivoisesti, vaikka ne roikkuivatkin ehjänä säilyneiden vaunujen mukana läpimurrosta aina sodan päättymiseen saakka.
Aiheesta lisää täällä
http://www.andreaslarka.net/phpBB3/
Tuolta löytyy tärkeimmät speksit.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sturmgeschütz_III
Ei nyt mikään kauhea kulutus 12 litran ja 300hv:n moottorin osalta. 310 litraa ja 155 km eli 20 litraa kilometrille.
Huvittaa tuo mysteeri kuulalaakeripulasta rynnäkkötykkien suuren valmistusmäärän syynä. Montako laakeria enemmän meni kääntyvätorniseen vaunuun?
Tietenkin tornin kehälle tarvittiin suurikuulainen laakerointi...
Jotkut tarinat vain kuolevat hitaasti ja esmes Shermanin väitetty erityinen paloherkkyys lienee toinen vastaava.
Saksalaiset tuottivat rynnäkkötykkejä ja pst-vaunuja, koska heillä oli tuotannossa kelvolliset rungot, P-III ja tsekkiläinen P-38, jotka kaipasivat vain isompaa pääasetta.
Itärintamalla Sturmit tuhosivat yli 15.000 neukkupanssaria! Kustannustehokas laite!
-Mutta kuitenkin Sturmien tuhoisuudesta huolimatta Saksa ja Suomi hävisivät
toisen maailmansodan :) Kuinkas PanssarinSurma taitaa selittää tämän ällistyt-
tävän käänteen parhain päin? -No eipä mitenkään ja taisivat ne ylimainiot
Sturmitkin jäädä Venäjän aroille ruostumaan huollon- ja polttoainepulan taut-
ta. Ei ollut yhtään viisasta edes yrittää hyökätä päin suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa,saman sai kokea v. -41 yltiönationalistinen Suomen jääkäri-
kenraalikunta joka hävisi jo toista kertaa venäläisille. Eka oli kun keisari-
Saksan riveissä v.-18 antautuivat piruparat.
-Kyllä se niin on ettei Venäjää voi voittaa.
"Itärintamalla Sturmit tuhosivat yli 15.000 neukkupanssaria!"
Niiden ilmoitukset taisivat olla jopa suunnilleen kaksi kertaa tuon luvun verran sodan päättymiseen mennessä. On toinen juttu kuinka paljon noihin tuhoamisilmoituksiin kannattaa lukea, koska käytännössä aina sellaiset olivat liioiteltuja.
"saman sai kokea v. -41 yltiönationalistinen Suomen jääkäri-
kenraalikunta joka hävisi jo toista kertaa venäläisille. Eka oli kun keisari-
Saksan riveissä v.-18 antautuivat piruparat."
Jääkärikenraalit eivät julistaneet sotaa NL:lle -41. Sen teki hallitus ja eduskunta.
Jääkärit eivät antautuneet 1918, koska olivat Suomen valtion palveluksessa.
Onko Pietarissa hyvä keli tänään?.
Saksan tehokkain vihollisvaunujen tuhoaja. Brittitutkimusten mukaan vuosina 1943-44 heidän omista panssaritappioista StuG III oli 24% syynä kun taas kaikki Saksan panssarivaunut aiheuttivat tappioista vain 12%. Esim miinat tuhosivat enemmän (20%) ja eniten pst tykit (yli 38%). Myös lähitorjunta-aseet tuhosivat suurinpiirtein yhtä paljon kuin panssari (11%). Muut syyt 6% joista lentokoneet vain 1%.
"Brittitutkimusten mukaan vuosina 1943-44 heidän omista panssaritappioista StuG III oli 24% syynä kun taas kaikki Saksan panssarivaunut aiheuttivat tappioista vain 12%."
No, ei ihan. Britit yrittivät toisinaan tehdä erottelun ps-vaunuja, pst-vaunuja ja pst-tykkejä vastaan menetettyjen vaunujen välillä, mutta tuon erottelun tarkkuus oli jo itsessään hyvin kyseenalainen. Toiseksi, liittoutuneet eivät pitäneet Stugeja omana kategorianaan vaan lisäsivät sen mukaan telalavettisten tykkien kategoriaan, joka näyttää käsittäneen melkein kaikki mahdolliset saksalaisten käytössä olleet tornittomat ja kiinteätorniset vaunut, kuten esmes tsekkiläiselle alustalle pystytetyt ns. Marder- ja Hetzer sarjat ja sekalaiset italialaiset SMV-rynnäkkötykit/pst-vaunut.
Jo pelkästään StuG III:n valmistusmäärät ja se että sitä kyettiin pitämään taistelutehtävissä pitemmällä aikajaksolla kuin esim Jagdpanzeria puoltaa brittien arviota että se oli kaikista telaketjuilla liikkuvista paras tankintuhoaja. Pzkw III, IV,V ja VI olivat omien offensiivien kalustoa kun taas StuG III oli puolustuksen lukko. Esim itärintamalla niin kauan kuin StuG III pystyivät olemaan jalkaväen tukena ei saksalaisilla ollut hätäpäivää. Jalkaväki jolta tuo tuki puuttui menetti heti taisteluarvostaan suurimman osan. Esim Bagrationin menestys puna-armeijalle johtui StuG III yksiköiden suhteelisesta vähäisyydestä laajalla rintamalohkolla. StuG III oli idässä se vaunu jolla oli todella kovat T-34:n tuhoamislukemat: reilusti yli 20 000 tuhottua tai korjauskelvottomaksi vaurioitettua venäläisvaunua.
"Jo pelkästään StuG III:n valmistusmäärät..."
Stugin valmistusmäärät olivat suurilta osin menneet itärintamalle, jossa pääosa jalkaväestä oli taistelemassa. Stugien määrän kasvu länsirintamalla tapahtui oikeastaan vasta Normandian taistelun jälkeen.
"...se että sitä kyettiin pitämään taistelutehtävissä pitemmällä aikajaksolla kuin esim Jagdpanzeria..."
Mitä niistä? Saksan asevoimat käyttivät useita eri alustoille rakennettuja pst-vaunuja, jotka palvelivat ihan normaalien kenttädivisioonien pst-osastoissa kaikilla rintamilla ;)
"...puoltaa brittien arviota että se oli kaikista telaketjuilla liikkuvista paras tankintuhoaja."
Ja jälleen kerran olisi hyvä muistaa, että liittoutuneiden telalavettisten tykkien kategoriaan kuuuluivat kaikki vaunut, jotka saksalaiset erottelivat rynnäkkötykkien ja pst-vaunujen luokkiin. Vaikka arvio 24% pitäisikin paikkaansa, olisi mahdotonta antaa siitä kunniaa millekään yhdelle vaunumallille.
"Pzkw III, IV,V ja VI olivat omien offensiivien kalustoa kun taas StuG III oli puolustuksen lukko."
No, tuo ei toimi juuri siitä syystä mikä mainittiin ensiksi. Stugien suuri tuotantomäärä tarkoitti näet myös sitä, että niitä, aivan kuin pst-vaunujakin, alettiin käyttää puuttuvien panssarivaunujen korvikkeena ps- ja pskr-divisioonissa sodan käännyttyä tappiolliseksi. Näin ollen, erottelu "hyökkäyksellisen" tai "puolustuksellisen" kaluston välillä kävi hämäräksi.
Lisäksi voidaan huomauttaa, että myös saksalaisten panssarijoukkojen rooli alkoi käsittää yhä enemmän torjuntatehtäviä kriittisillä rintamakaistoilla. Esmes Normandiassa saksalaiset joutuivat suunnitellun vastahyökkäyksen sijaan miehittämään linjansa ps-divisioonilla pystyäkseen edes auttavasti suitsimaan Montyn aggressiivisia pyrkimyksiä laajentaa sillanpäätä.
"Esim itärintamalla niin kauan kuin StuG III pystyivät olemaan jalkaväen tukena ei saksalaisilla ollut hätäpäivää."
Saksalaisten oma usko rynnäkkötykin voimaan ilmeisesti oli jo hiipumassa, koska he alkoivat viimeisenä sotatalvena lisätä tulivoimaisempia P-IV/70 vaunuja rynnäkkötykkiprikaateihin.
"StuG III oli idässä se vaunu jolla oli todella kovat T-34:n tuhoamislukemat: reilusti yli 20 000 tuhottua tai korjauskelvottomaksi vaurioitettua venäläisvaunua."
Taisin mainita jo jotain kyseisistä tuhoamisluvuista...
"Saksalaisten oma usko rynnäkkötykin voimaan ilmeisesti oli jo hiipumassa, koska he alkoivat viimeisenä sotatalvena lisätä tulivoimaisempia P-IV/70 vaunuja rynnäkkötykkiprikaateihin."
Eiköhän jokainen valtio kehitä kuuden vuoden sodan aikana vaunumallejaan? Venäläisille tuli ensimm,äisen T-34/76,2 jälkeen kymmeniä uusia malleja. Ei se tarkoittanut sitä, että oltaisiin oltu tyytymättömiä.
Malli P-IV/70 oli parempi, kuin Sturmi, mutta ei silti haluttu luopua Sturmin jo valmiista tuotantolinjasta.
Tosin ei näissä vaunuissa niin merkittäviä eroja ollut. Paino ja max. panssarointi (80 mm) oli likipitäen sama kuten oli tykkikin. Mallia P-IV/70 valmistettiin n. 2.000 kpl kun puolestaan Sturmin eri versioita n. 12.000 kpl.
Eiköhän jokainen valtio kehitä kuuden vuoden sodan aikana vaunumallejaan? Venäläisille tuli ensimm,äisen T-34/76,2 jälkeen kymmeniä uusia malleja. Ei se tarkoittanut sitä, että oltaisiin oltu tyytymättömiä."
Ai, pakko sitten ihmetellä, miksi he vaivautuivat asentamaan vaunuun kokonaan uuden tornin, pääaseen ja muita muutoksia, jos he olivat tyytyväisiä ilmankin ;)
"Malli P-IV/70 oli parempi, kuin Sturmi, mutta ei silti haluttu luopua Sturmin jo valmiista tuotantolinjasta."
No, varsinaisesti nuo kaksi eivät olleet kilpailijoita alunperinkään. Molemmat P-IV/70 muunnelmat yrittivät lähinnä puristaa irti vanhasta rungosta vähän lisämehua aseistuksen saralla, samoin kuin rynnäkkötykki jatkoi P-III:n elinkaarta tehokkaammalla pääasella. Sama filosofia ajoi saksalaiset pitämään tuotannossa tsekkiläisen P-38:n rungolle rakennetut pst-vaunut ja italialaiset rynnäkkötykit. Ei niinkään mitään teknisiä neronleimauksia, vaan eniten yritys vastata pahenevaan sotatilanteeseen soveltamalla sitä, mitä oli juuri saatavilla.
"Tosin ei näissä vaunuissa niin merkittäviä eroja ollut. Paino ja max. panssarointi (80 mm) oli likipitäen sama kuten oli tykkikin. Mallia P-IV/70 valmistettiin n. 2.000 kpl kun puolestaan Sturmin eri versioita n. 12.000 kpl."
Tuota noin, molemmat P-IV/70 variaatiot käyttivät Pantterin tehokkaampaa pääasetta, V-mallin edustaessa radikaalimpaa muunnosta ja A-mallin pysyessä lähempänä vanhaa P-IV:n rakennetta, mutta uhraten kääntyvän tornin lisätulivoiman vuoksi. Molemmat oli tarkoitettu kaksoisrooliin toimimaan sekä pst-vaunuina, että normaalin ps-vaunun korvikkeina ja paljolti siitä syystä tuo "jagd-" etuliite pudotettiin vaunuilta pois.
"Tosin ei näissä vaunuissa niin merkittäviä eroja ollut. Paino ja max. panssarointi (80 mm) oli likipitäen sama kuten oli tykkikin."
Paitsi tykki ei. Varsinkin itärintamalla, missä enemmin ja raskaammin panssaroituja vihollisia kohdattiin, pitkäputkinen tykki antoi paljon paremmat mahdollisuudet läpäistä. Toki, III G vaunuillakin varmasti poltettiin paljon raskaitakin, mutta kyllä paljon mielummin olisin istunut 70-mallissa.
Lisätulivoima olikin juuri ensisijainen syy, minkä vuoksi P-IV/70 vaunuja istutettiin myös rynnäkkötykkiprikaateihin, mutta se tapahtui molemmilla rintamilla, mikä on mielenkiintoista. Ilmeisesti jokin oli säikäyttänyt saksalaiset oikein kunnolla...
No parempi se oli kuin T-34, pahimmillaan neuvostoliittolainen laatu takaisi sen että laadunvarmistustesteissä vaunu kesti tehtaalta päästyään n.30km ennen kuin levisi, parhaimmillaan luku oli hieman yli 300km keskimääräinen vakio kaikilta vuosilta taisi olla sen 120-150km. Jopa stalin tivasi ihmemaan insinööreiltä miten voi olla mahdollista että saksalaiset ajelee vaunuillaan pitkin valtakuntaa pitkiäkin siirtymiä taisteluun ja pois sieltä kun taas heidän ylivertaiset vehkeet eivät pääse omin voimin taistelupaikalle tai sitten pois sieltä. Keskimäärin yksi t-34 vaunu muuten kesti sodassa sen 66km matkan ennen kuin hajosi tai tuhottiin, setä Joe joutuikin sodan aikana poistamaan kirjanpidosta rapiat 42 000 kpl näitä yliarvostettuja romuja.
"Jopa stalin tivasi ihmemaan insinööreiltä miten voi olla mahdollista että saksalaiset ajelee vaunuillaan pitkin valtakuntaa pitkiäkin siirtymiä taisteluun ja pois sieltä kun taas heidän ylivertaiset vehkeet eivät pääse omin voimin taistelupaikalle tai sitten pois sieltä."
Jos Panttereista puhutaan niin pitkät siirtomatkat olivat junakyytejä niille, koska vaunujen välityskoneistot eivät kestäneet pitkään omalla voimalla. P-III näyttää sen sijaan saaneen arvostusta jopa vastustajan puolella, koska neukut vaivautuivat muuttamaan vallatut yksilöt rynnäkkötykeiksi.
Stug III oli varsin luotettava ja Suomen armeija käytti vaunuja harjoituksissa niinkin myöhään kuin 1966 eli 22 vuotta toimittamisen jälkeen! Ei tainnut T-34 yltää samaan!
Suomen armeijan touhuista ei kannata tehdä vertailukohdetta, täällä armeija laahaa useimmiten 50 vuotta ajastaan jäljessä.
on yleensä hyvin ajan tasalla. Tänä päivänä on arvostus korkealla idässä ja lännessä.
Materiaaliasioissa on aina rahaongelmat.
Olen kuullut että Suomella on näitä Stuggeja 100.000 kpl piilossa kallioluolissa ja salaisissa kasarmeissa, joten kelpaa niillä vihulaista kurmoottaa.