Haatainen haukkujille: Sote on hyvä pk-yrityksille
Keskiviikko 02.07.2014 klo 11:21 (päivitetty ke 11:24)
Elinkeinoelämän sote-kritiikki on yliampuva. Tehty sote-ratkaisu on parempi pk-yrityksille kuin malli, jossa sote-alueista olisi tehty suuria hankintayksiköitä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.
Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton lakijohtaja Lasse Laatunen roimi lyttyyn tehdyn sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisun Lapin Kansan kolumnissaan. Hänestä poliittisesti sorvattu esitys sementoi julkisen palvelutoiminnan erityisaseman. Hallituksen ja opposition Laatunen nimesi ”sote-tuhruissa” rikoskumppaneiksi. Laatusen mielestä prosessi osoitti osaamattomuutta ja rohkeuden puutetta. Uudistus meni reisille, EK-pomo latasi.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen pitää elinkeinoelämän taholta tulevaa kritiikkiä yliampuvana. Haataisen mukaan yksityisiä toimijoita ei mitenkään sivuutettu. Sen sijaan parlamentaarikot laidasta laitaan hyväksyivät sen, että julkiset päättäjät päättävät, miten ja millä tavalla palvelut tuotetaan.
”Se, mitä ei tehty, tätä ei avattu täysin markkinoille”, Haatainen sanoo.
Haataisen mukaan pienyrittäjät olisivat hävinneet elinkeinoelämän toivomassa mallissa, jossa sote-alueet olisivat olleet isoja palveluita kilpailuttavia hankintayksiöitä.
”Siellä jylläävät helposti suuremman lait, että iso koko ratkaisee”, Haatainen huomauttaa.
Hänestä on pienyrittäjän etu, että sote-alueet ovat palveluiden tuotantoalueita, jotka tuottavat palveluita itse ja hankkivat täydentäviä palveluita yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.
”Sieltä saadaan monituottajamalleja. Siellä on eri kokoisia yrityksiä ja siellä pärjäävät myös pienet yritykset. Meillä on paljon esimerkiksi fysioterapeutteja tai ruokapalvelu- tai kuljetuspalveluyrityksiä”, Haatainen sanoo.
Kuntalain kokonaisuudistuksessa kunnille ja kuntayhtymille annetaan mahdollisuus perustaa osakeyhtiöitä sote-palveluiden tuottamiseen. Haataisen mukaan kyse on kilpailulainsäädännöstä ja säännösten selventämisestä. Hänen mukaansa kunnat ja kuntayhtymät eivät osallistu kilpailutuksiin, vaan kilpailuttavat ulkopuolisia toimijoita. Haatainen puhuu jaetusta järjestämisvastuusta.
Järjestämisvastuun siirtyminen pikkukunnista isoimmille hartijoille tuo Haataisen mukaan kilpailuttamiseen hankintaosaamista ja ammattitaitoa. Se on hänen mukaansa myös yritysten etu ja sillä saadaan pitkäjänteisyyttä toimintaan.
Ei tavarataloille
Haatainen toimi asiantuntijana sote-ryhmässä ja on mukana myös miettimässä sote-palveluiden rahoitusmallin uudistamista, josta päättäminen siirtyy vaalien jälkeiselle hallitukselle.
Parlamentaarisessa rahoitusryhmässä on eri näkemystä siitä, missä laajuudessa raha seuraa asiakasta ja asiakas pääsee valitsemaan palveluntuottajan yksityisen ja julkisen väliltä.
Haatainen muistuttaa, että jo nyt palvelusetelit ovat käytössä ja esimerkiksi Helsingissä yksityinen hammashuolto täydentää julkista. Asiakas voi palvelusetelillä käyttää yksityistä hammaslääkäriä.
Haataisen mielestä järjestelmää pitää muokata selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi, mutta kaikkea hän ei avaisi markkinoille niin, että asiakkaat juoksisivat sote-palveluissa kuin tavaratalossa. Hänestä se eriyttäisi pikkuhiljaa palvelutuottamiset ja siinä menossa heikommat häviäisivät.
Haatainen muistuttaa sosiaali- ja terveysalan isoista kansainvälisä pelureista, joiden pitää saada tuottoa toiminnalleen.
”Sosiaali- ja terveystoimi on verovaroilla rahoitettua. Olisi outoa, jos kovin laajasti verovaroilla osallistuttaisiin yksityisten tuoton kasvattamiseen”, hän sanoo.
Kaija Ahtela
Keskiviikko 02.07.2014 klo 11:21 (päivitetty ke 11:24)
Elinkeinoelämän sote-kritiikki on yliampuva. Tehty sote-ratkaisu on parempi pk-yrityksille kuin malli, jossa sote-alueista olisi tehty suuria hankintayksiköitä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen.
Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton lakijohtaja Lasse Laatunen roimi lyttyyn tehdyn sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisun Lapin Kansan kolumnissaan. Hänestä poliittisesti sorvattu esitys sementoi julkisen palvelutoiminnan erityisaseman. Hallituksen ja opposition Laatunen nimesi ”sote-tuhruissa” rikoskumppaneiksi. Laatusen mielestä prosessi osoitti osaamattomuutta ja rohkeuden puutetta. Uudistus meni reisille, EK-pomo latasi.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen pitää elinkeinoelämän taholta tulevaa kritiikkiä yliampuvana. Haataisen mukaan yksityisiä toimijoita ei mitenkään sivuutettu. Sen sijaan parlamentaarikot laidasta laitaan hyväksyivät sen, että julkiset päättäjät päättävät, miten ja millä tavalla palvelut tuotetaan.
”Se, mitä ei tehty, tätä ei avattu täysin markkinoille”, Haatainen sanoo.
Haataisen mukaan pienyrittäjät olisivat hävinneet elinkeinoelämän toivomassa mallissa, jossa sote-alueet olisivat olleet isoja palveluita kilpailuttavia hankintayksiöitä.
”Siellä jylläävät helposti suuremman lait, että iso koko ratkaisee”, Haatainen huomauttaa.
Hänestä on pienyrittäjän etu, että sote-alueet ovat palveluiden tuotantoalueita, jotka tuottavat palveluita itse ja hankkivat täydentäviä palveluita yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.
”Sieltä saadaan monituottajamalleja. Siellä on eri kokoisia yrityksiä ja siellä pärjäävät myös pienet yritykset. Meillä on paljon esimerkiksi fysioterapeutteja tai ruokapalvelu- tai kuljetuspalveluyrityksiä”, Haatainen sanoo.
Kuntalain kokonaisuudistuksessa kunnille ja kuntayhtymille annetaan mahdollisuus perustaa osakeyhtiöitä sote-palveluiden tuottamiseen. Haataisen mukaan kyse on kilpailulainsäädännöstä ja säännösten selventämisestä. Hänen mukaansa kunnat ja kuntayhtymät eivät osallistu kilpailutuksiin, vaan kilpailuttavat ulkopuolisia toimijoita. Haatainen puhuu jaetusta järjestämisvastuusta.
Järjestämisvastuun siirtyminen pikkukunnista isoimmille hartijoille tuo Haataisen mukaan kilpailuttamiseen hankintaosaamista ja ammattitaitoa. Se on hänen mukaansa myös yritysten etu ja sillä saadaan pitkäjänteisyyttä toimintaan.
Ei tavarataloille
Haatainen toimi asiantuntijana sote-ryhmässä ja on mukana myös miettimässä sote-palveluiden rahoitusmallin uudistamista, josta päättäminen siirtyy vaalien jälkeiselle hallitukselle.
Parlamentaarisessa rahoitusryhmässä on eri näkemystä siitä, missä laajuudessa raha seuraa asiakasta ja asiakas pääsee valitsemaan palveluntuottajan yksityisen ja julkisen väliltä.
Haatainen muistuttaa, että jo nyt palvelusetelit ovat käytössä ja esimerkiksi Helsingissä yksityinen hammashuolto täydentää julkista. Asiakas voi palvelusetelillä käyttää yksityistä hammaslääkäriä.
Haataisen mielestä järjestelmää pitää muokata selkeämmäksi ja yksinkertaisemmaksi, mutta kaikkea hän ei avaisi markkinoille niin, että asiakkaat juoksisivat sote-palveluissa kuin tavaratalossa. Hänestä se eriyttäisi pikkuhiljaa palvelutuottamiset ja siinä menossa heikommat häviäisivät.
Haatainen muistuttaa sosiaali- ja terveysalan isoista kansainvälisä pelureista, joiden pitää saada tuottoa toiminnalleen.
”Sosiaali- ja terveystoimi on verovaroilla rahoitettua. Olisi outoa, jos kovin laajasti verovaroilla osallistuttaisiin yksityisten tuoton kasvattamiseen”, hän sanoo.
Kaija Ahtela
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mitä tää tarkoittaa?
Ai kaupukien ja kuntien työntekijät ulkoistetaan ja niistä tehdään pakkoyrittäjiä?
Sitten sitä kilpailutetaan ja kaupunki valitsee halvimman.
Eikös julkiset hankinnat pitäny laittaa kilpaulutettavaksi koko eu -alueeelle?
Joten polskit ja katuromanit saa kohta siivoushommia täältä.
Virolaiset tekee jo kaikki rakennus ja remppahommat.
virolaiset ja romanialaiset veronmaksajat elättävät suomalaiset virkaloiset, samalla tavalla kuin me nyt elätämme Kreikan virkaloiset. Sitä tarkoittaa EU; paskavirkamiesten määrä lisääntyy ja palkka on helvetillisensuuri.
Nykyiset maakunnalliset sosiaali- ja terveyspiirit ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) täysintegraation PERUSTUSLAILLISIA RAHOITTAJA-JÄRJESTÄJÄ-SATUKSELLA.
Taloudelliset vertailulaskelmat puuttuvat
Mihin tarvitaan viittä - kuntien veroeuroja nielevää - Stubbin-Rinteen kokoomus-sdp-johtoisen hallituksen soten kilpailuttajahallintoa - tilaaja-byrokratiaa?
Kilpailuttajabyrokratia on pelkkä julkisen talouden kustannuksia lisäävä kaikkien himmelien äiti..
Paradoksaalista on, että kokoomus ei ole halunnut sote-himmeleitä, mutta itse on kaikkein taitavin monitasoisten himmelien askartelija!
1) Orpon-Kataisen sote-himmeli.
2) Stubbin sote-himmeli.
NYKYISET PERUSTUSLAILLISET MAAKUNNALLISET SOTE-PIIRIT toimivat jo nyt etuajassa erittäin kustannustehokkaasti soten perustuslaillisina rahoittaja-järjestäjinä, kuten Kuntaliiton Tuula Haatainen sanoo:
"Sen sijaan parlamentaarikot laidasta laitaan hyväksyivät sen, että julkiset päättäjät päättävät, miten ja millä tavalla palvelut tuotetaan."
Maakunnallisissa sosiaali- ja terveyspiireissä lähikuntien perustuslaillinen äänivalta toteutuu sekä soten järjestämisessä että rahoituksessa:
- Maakunnan perustuslaillisesti itsehallinnollisilla kunnilla ja perustuslaillisesti itsehallinnollisilla maakunnan kuntien asukkailla on perustuslaillinen äänivalta maakunnallisen sote-piirin valtuustossa.
YKSIKANAVAISESTI RAHOITETTU SOTE
PERUSTUSLAILLINEN SOTEN TÄYSINTEGRAATION YKSIKANAVAINEN RAHOITTAJA-JÄRJESTÄJÄ-STATUS
Maakunnallisilla sote-piireillä on perustuslaillinen rahoittaja-järjestäjä-status.
Kuntalehti 13.5.2014
Sillanaukee: Sote-uudistus valmistuu lausunnolle kesäkuussa
http://www.kuntalehti.fi/Ajankohtaista/Kuntauutiset/2014/Sivut/Sillanaukee-Sote-uudistus-valmistuu-lausunnolle-.aspx
Lue kokonaan linkistä. Lyhyt lainaus Stubbin-Rinteen hallituksenperustuslakiongelmista:
Perustuslakiasiantuntija, professori Kaarlo Tuori:
"[ Viiden sote-kilpailuttajan soten yksityistämiseen tähtäävään malliin, viiden sote-tilaaja-järjestäjän malliin ] Rahoitusvastuun sekä järjestämisvastuun ja tähän kuuluvan päätösvallan erkaantumiseen liittyy hänen mukaansa ongelmia, samoin kuntien [ pienten ja keskisuurten kaupunkikuntien ] vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseen mammuttikuntayhtymissä.
Soten päälinjausta on rationalisoitava:
1) Maakunnalliset sosiaali- ja terveyspiirit.
Perustuslaillisesti itsehallinnollisten kuntien ja asukkaitten perustuslaillinen äänivalta toteutuu aidosti soten järjestäjä-rahoittaja-statuksella maakunnallisissa sote-valtuustoissa.
2) Suomalaisten perustuslaillisesti yhdenvertaiset sote-palvelut toteutuvat:
2.1) Lainsäädännöllisin keinoin, kuten säädettävällä lähipalvelulailla.
2.2) Kevyellä hallinnollisella ohjauksella YHDESTÄ PISTEESTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön Stm nykyisellä henkilökunnalla. (Ei viiden sote-tilaajan kalliista byrokratiasta).
Soten lähipalvelulaki turvaa eri puolilla Suomea perustuslaillisten maakunnallisten sosiaali- ja terveyspiirien kuntien asukkaitten lakisääteiset sote-täysintegraation systemaattiset, saumattomat hoitoketjut.
Yle 2.7.2014
AVI: Sote-lakiin saatava sitovat määräykset lähipalvelujen etäisyydestä
http://yle.fi/uutiset/avi_sote-lakiin_saatava_sitovat_maaraykset_lahipalvelujen_etaisyydesta/7334151?ref=leiki-uup