Asun pääkaupunkiseudun sektorissa. Maanantaina kävin paikallisessa Kelassa henkilökohtaisesti kun toimitin erään huonojalkaisen eläkeläisen asumistuki paperit Kelaan. Valtakirja. Oli viimeinen jättöpäivä. Siis tiistaina 1.7.
Se aula, johon jouduin, oli kuin olisin joutunut ulkomaille. Liki kaikki penkit varattuja ja uskokaa huviksenne, kävin läpi tuon Kelan osanottajajoukon ja heissä ei ollut yhtään suomalaista! Luit oikein. Ei yhtään suomalaista. Kaksi naista puhui venäjää, kaikki muut olivat ns mamuja.
En meinannut uskoa silmiäni. Onko suomalaisilla asiat niin hyvin, ettei heidän tarvitse toimittaa Kelaan mitään saati asioida?
En jäänyt ottamaan vuoronumeroa. Tiputin kirjeen aulassa olleeseen postilaatikkoon.
Se aula, johon jouduin, oli kuin olisin joutunut ulkomaille. Liki kaikki penkit varattuja ja uskokaa huviksenne, kävin läpi tuon Kelan osanottajajoukon ja heissä ei ollut yhtään suomalaista! Luit oikein. Ei yhtään suomalaista. Kaksi naista puhui venäjää, kaikki muut olivat ns mamuja.
En meinannut uskoa silmiäni. Onko suomalaisilla asiat niin hyvin, ettei heidän tarvitse toimittaa Kelaan mitään saati asioida?
En jäänyt ottamaan vuoronumeroa. Tiputin kirjeen aulassa olleeseen postilaatikkoon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
no jos kelasta ei mitään saa niin ei käydäkkään.
Suomalaiset köyhät hoitavat asiansa suurelta osin puhelimitse.
Suomessa asuvan ulkomaalaisen on usein käytävä asioimassa paikan päällä. Suomenkieli kestää omaksua ja oppia.
En ymmärrä alkuperäisen kirjoittajan tarkoitusperiä, mihin pyrki ihmettelyllään.