Mistä mahtaa johtua, että itäsaamelaiset (kolttasaamelaiset) ovat suomalaistumassa hyvää vauhtia. Kun heidät tapaa - oli kyseessä nuori tai varttuneempi ihminen - he eivät halua puhua saamea. He mieluummin piiloutuvat kuin nousevat barrikadeille. Mistä on kyse?
Vastaukset 4
- Itsekkin koltta
Ensinnäkin koltankieli ja saamenkieli on eri kieliä.
Koltan on hyvin hankala ymmärtää esim. pohjoissaamea
ja toisin päin. Toiseksi "valtasaamelaiset" eli pohjoissaamelaiset ovat aina sortaneet ja hyljeksineet kolttia pitäen heitä huonompina. Esim. 60-luvulla pohjoissaamelaiset kiusasivat koulussa kolttia jotka puhuivat äidinkieltään. Ja kautta aikain koltat ovat tulleet paremmin toimeen muiden kansojen kanssa esim. kaupankäynti venäläisten kanssa, kuin pohjoissaamelaiset.- Giellavealgu
Hyvä sisko tai veli! Eikö teidän kolttasaamelaisten olisi viimeinkin aika nousta barrikadeille, jos haluatte kielenne ja kulttuurinne säilyvän. Ei teidän tarvitse turvautua meidän pohjissaamelaisten apuun, vaan niiden kansojen, joiden kanssa tulette paremmin toimeen. Itsesäälissä kieriskely johtaa vain itsetuhoon.
- Matkamies
Norjan rannikkoa kesällä kulkiessani kävin myös Kirkkoniemen suunnalla. Suomessa käydessäni mm. Inarissa sijaitsevassa museossa minulle kerrottiin vähemmistön vähemmistöstä koltista/kolttasaamelaisista. Kuitenkin Norjassa sain "ojennuksen" kysellessäni Norjassa asuvista kolttasaamelaisista (skolt), että he ovat itäsaamelaisia eivätkä kolttia.
Voitteko te, Itsekin koltta, kertoa minulle kumpi tai mikä on "korrekti" nimitys?
Olen koostamassa kesälomamatkastani nettisivuja, millä aion kertoa myös hieman tietoja tapaamistani vähemmistöistä, kveeneistä ja saamelaisista, enkä haluaisi käyttää sivuilla väärää termiä.
- Sää´mnuõrr
Eli kuten jo aiempi vastaaja sanoi, niin kolttia syrjittiin ja kiusattiin koulussa. Suurin osa kiusaamisesta tuli nimenomaan pohjoissaamelaisten, eikä suomalaisten keskuudesta. Esim. oma setäni on sanonut, että kiusaaminen jättää niin syvät arvet, ettei halua juuri edes puhua asiasta, eikä opettanut kieltä lapsilleen (jotka nykyään jo aikuisia), koska pelkäsi heidän saavan saman kohtalon. Tästä sukupolvesta, joka ei kieltä puhu, käytetäänkin nimitystä "menetetty sukupolvi". Itse olen nuori ja opiskelen koltansaamea äidinkielenä peruskoulun viimeisellä luokalla, ennen sitä olin kielipesässä, joka on siis saamenkielinen päiväkoti. En oikeastaan edes osaa sanoa miksi, mutta kielen käyttämisessä muiden, paitsi äidinkielenopettajan ja muutaman muun kanssa, on jotenkin vaikeaa. Siinä on valtava kynnys. Kysymys ei siis ole siitä, ettei kieltä haluaisi käyttää. Itse ainakin haluaisin - paljonkin. Yksi syy on, ettei se vielä tunnu luontevalta.
Oma isäni käyttää kieltä joka päivä, puhuu sitä minulle ja sisaruksilleni jne. Moni kolttanuori ei myöskään välttämättä osaa kieltä, koska kielenopetusta on ollut vaikea saada muualle kuin saamelaisalueelle, jossa se myös on ollut vähäistä. Nykyisin kielenoppimismahdollisuudet ovat kasvaneet: on ilmestynyt koltansaamen koulukielioppi, verkko-opetusta, etäopetuslaitteiden kautta opetusta, kielipesä Ivalossa jne.
Itse uskon, että tulevaisuudessa kieltä tullaan käyttämään enemmän.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2062042
Ei enää ulkoteltta ruokaa.
Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,491207Jos sussa toisessa on yhtään miestä
Ja kadut tekemisiäsi niin menet poliisin puheille, paljastat kaiken oman osuutesi ja kerrot mitä kaikkea se toinen on te1741092- 81976
En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen
Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää56871- 100782
- 70781
Mitä eroavaisuuksia sinulla on
kaivattusi kanssa? Esim. luonteessa. Haittaavatko erot vai ovatko vain rikkaus?77737Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL
Martina on kasvattanut fiksun tyttären.340678- 26671