Miksi uskovaiset ovat niin julmia? He väittävät olevansa lähimmäisrakkaita ja uskontoaan rakkaususkonnoksi. Kuitenkin he tuomitsevat kaiken ja lisäksi he jättävät usein jotkut läheisistään syrjään, hylätyiksi. Asiallisesti heidän uskontonsa on täynnä vihaa. Uskonsotien takia on tapettu miljoonittain ihmisiä.
Kuka oikeasti tarvitsee tuollaista?
Kuka oikeasti tarvitsee tuollaista?
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Asiallisesti heidän uskontonsa on täynnä vihaa."
Rivikristitty tai rivi-herätysliikkeen kannattaja tuskin poikkeaa muista juuri mitenkään, mutta noissa porukoissa on muutama fanaatikko, joilla on kova halu ja hinku päästä päättämään.
Niinpä uskonnollisissa liikkeissä mukaanlukien kirkkomme, sinne hierarkian yläpäähän kiipeää useammin erittäin konservatiivinen tosikko-uskis kuin liberaali humanisti.
Siksi herätysliikkeet, kirkko ja muut uskovien organisaatiot ovat päällepäin patavanhoillisia, vaikka kannattajakunta olisikin ihan humaania ja normaalia porukkaa. Ja ainahan siellä on muutama ahdasmielinen typeryskin rivijoukoissa.
Kirkko on vastaava surullinen tapaus, missä vanhoilliset äänestää seurakuntavaaleissa vanhoillisia (äänestysaktiivisuus on ollut 20 vuotta keskimäärin alle 15%).
Kun nuo seurakuntien konservatiivit vuorostaan valitsee omasta keskuudestaa ne vanhoillisemmat, niin eipä kumma että kirkolliskokouksessa on patavanhoillisilla melkein värisuora.
Kirkossakin myönnetään se, että konservatiivit ovat ottaneet haltuunsa suuren osan kirkon ylimmät vallankäytön paikoista.
"Vaikka kirkkoon kuuluu yli neljä miljoonaa suomalaista, heistä alle joka viides käyttää äänioikeuttaan kirkon vaaleissa. Vanhoilliset sen sijaan äänestävät aktiivisesti, ja siksi kirkon "eduskuntaa" kirkolliskokousta ja siten myös kirkkoa hallitsevat vanhoilliset."
http://www.hs.fi/kaupunki/Kirkko+%C3%A4l%C3%A4hti++pappi+pel%C3%A4styi+ja+kielsi+siunauksensa+Pridessa/a1404273828629?jako=aa422bbb72d665c7375d38e34885f2f6&ref=mob-traf-is-viihde-5
Summa summarum uskonnot ovat johtajiensa näköisiä ja yleensä kovin konservatiivisia
Sitä kipeimmin tarvitsevat ne, joilta puuttuu rohkeus nähdä todellinen olemisemme, sekä tarkoituksettomuutemme.
Rohkeus itse elämän ymmärtämiseen edellyttää tervettä ajattelua, jota ei kirjoista eikä kansista löydy.
Olemassaoloomme on niin yksinkertainen selitys, että ihmiset eivät sitä halua hyväksyä itsekkyytensä ja ylimielisyytensä takia.
Luulotauti on kaiken pahan alku ja juuri.
Kieltämättä olisi hieno nähdä ilmeet, jos olisi ns. "välipysäkki" josta sitten poistutaan lopulliseen olemattomuuteen, kun totuus valkenee.
Kaikkein eniten tässä maassa uskomista kristinuskon opetuksiin tarvitsee.....kirkko.
Ilman tuota uskoa koko kirkko ajautuu jonkinlaiseksi marginaaliseksi herätysliikkeeksi.
Nyt kirkossa on menneillään jonkinlainen paniikki kun nuoret karkaa, verotulot alkaa tippumaan eikä homofoobisella kirkko ole enää kavereita eduskunnassa.
Ennenpitkää tilanne on se, että sanasta kirkko tulee ihmisille ensimmäiseksi ja viimeiseksi mieleen sana hautausmaat.
Suomen evankelisluterilainen kirkko "toimii juuri kuten kypsällä organisaatiolla on Baumanin mukaan tapana: perimmäisenä tavoitteena ja motiivina on itsesäilytys kaikissa olosuhteissa kaikin käytettävissä olevin keinoin."
Ja siltähän tuon hullunlehmäntautia sairastavan organisaatio tempoileva käytös lähinnä vaikuttaakin. Kun yksi yrittää tehdä siitä Jalovaaran karismaattista leikkikenttää, niin toissa päässä pidetään agnostikkoiltoja.
Kirkko yrittää toki esittää itsensä moniäänisenä, dynaamisena ja modernina yhteiskunnallisena vaikuttajana, mutta kyllä kakofoninen, patavanhoillinen ja riitainen on lähempänä totuutta.
Onhan se kirkolla vaikeata kun nykyään rivikristittyä voi kirkkosaarnan aikana shokeerata jopa kristinuskon oppejen kertomisesta.
Pitäähän jostain ne ökypalkkojen eläkkeetkin maksaa, kyllä kirkon edustajat tietävät että raha asioissakaan on turha luottaa rukouksiin.
Ensisijaisesti uskoa tarvitsee tietysti kirkko eli kaikki ne jotka saavat elantonsa toisten ihmisten uskosta. Mutta pelottavan moni ihminen tarvitsee uskontoa, perinteitä, valtiota ja yhteiskuntaa jne. ihan vaan ajattelemaan puolestaan:
Lähes jokainen ihminen ympärilläni kastettiin kirkkoon vauvaiässä, kävivät rippikoulun, suorittivat oppivelvollisuutensa ja opiskelivat samaan ammattiin kuin vanhempansakin. Hankkivat klo 8-16 joka arkipäivä työn jonkun luotettavan ison työnantajan leivissä ja jäivät kirkkoon kirjoile, kun niin nyt vaan on tapana: joku sukulainen voi pyytää lapselleen kummiksi tms. Menivät naimisiin, jonkun kotinurkilta tavatun "no tällaistahan tämän parisuhteen kuuluu ollakin: ihan tavallista arkea eikä mitän ihmeellistä, joka päivä ihan niikuin kaikilla muillakin"-puolison kanssa. Kirkkohäät tietenkin ihan niinkuin kaikilla muillakin ja hääjuhlat jossain vanhassa kartanossa, kun se nyt vaan on niin kivaa ja perinteikästä. Otetaan asuntolaina, tehdään pari muksua, ostetaan kaksi autoa ja koirakin. Joulupukki tilataan joka aatto vaikka kumpikin ipana pissaa allensa pelosta joka kerta, mutta mitähän ne naapurit meistä ajattelisi, jos pukkiakaan ei ostettaisi. Lauletaan suvivirttä lasten kevätjuhlassa, kun se on niin kaunis perinne, jota ilman alakoulun 1. luokkalainen ei millään voi aloittaa kesäänsä... Lapset tietty kastetaan vanhempien uskoon, sillä mummo voi suuttua, jos näin ei tehdä. Eihän nyt instituutio, josta lapsi ei itse voi erota ennen 18 vuoden ikää, voi hänelle tehdä mitään haittaakaan. Kaikkea erilaista halveksutaan ja valitellaan sukulaisten kanssa kahvipöydässä: "Miten se naapurin Aada-Iidakin lähti jonnekin Intiaan reppuretkelle, nythän sen opinnot viivastyvät 2,5kk ja taas tulee meille veronmaksajille laskua." "Niin se Antti-Petteri taas lähti sen ulkomaalaisen vaimonsa kanssa 10-vuotis hääpäiväänsä viettämään. Todella rietasta mieninkiä ja eihän nyt rakkautta saa juhlistaa vaan julkisesti tulee tylysti nälviä kumppaniaan hampaat irvessä. Varmasti ottivat ihan palkatonta virkavapaata töistänsä, joka on suurin synti ja häpeä koko maailmassa: siinähän menettää rahaa!" "Taloyhtiön hallituskaan ei ole osannut tilata lumien aurausta oikein, kun ei ole auraajaa näkynyt ja jo 23min sitten satoi kaksi hiutaletta".
... No olipa näköjään muutama patoutuma perinteisiin liittyen kertynyt! No olen tässä enemmän tai vähemmän jo 30 vuoden ajan yrittänyt tehdä omat valintani ja vältellä tuollaisia sokeasti seurattavia perinteitä. Helppoahan se ei ole missään nimessä ollut ja veikkaan, että ajat tulevat nyt vain pahenemaan, kun olen tällaisessa "lapsentekoiässä" ja ihmisistä tuntuu oikeutetulta tulla ilmaisemaan mielipiteensä kaltaiselleni naisihmiselle, milloin, miten ja kuinka monta niitä lasta tulisi tähän maahan pyöräyttää sekä tietenkin miten niitä tulee kasvattaa.