Nykyinen yleisen maailmankirkon pyhä isä paavi yrttää kovasti

Saata-nan apostolinen seuranto, ilmenee siinä, että myös pikku lut.kat. kirkolla on keskuudessaan muhivana pedofiiliongelmakin, samoin kuin juopuneella porttoäidillään.

Eipä ihme, että nämä kirkot harjoittavat ekumeenian yhteistä potonhenkeä edistävää kirkkopolitiikka, aina Baabelista asti niille periytyneenä hörppäillen yhdessä maan porttojen ja kauhistusten äidin tarjoilevasta samasta juovuttavasta portonmaljasta, vaikka vielä ei kaikkien porton jäsenten ehtoollisykseys toteudukaan.

"pikku lut.kat. kirkolla on keskuudessaan muhivana pedofiiliongelmakin"

Onkos jotakin näyttöäkin vai puhutko perättömiä?

Kirkko on ollut vuosikymmenestä toiseen kyvytön ratkaisemaan sisäisen eriseuransa lestadiolaisten keskuudessa esiintyviä lasten hyväksikäyttötapauksia.

Kaikille uskonnollisille yhdyskunnille koosta riippumatta on tyypillistä 'damage control', jossa tärkeintä on yhteisön/kirkon maine. Jäsenet eivät uskalla puhua, eikä puuttua ongelmiin, olivat ne mitä tahansa. Tärkeintä on suojella yhteisön julkisuuskuvaa, ei sen sisällä olevia jäseniä. Pelotteena on kukapa muu kuin Jumala, jonka edustajaa, yhteisön johtajaa on toteltava TAI MUUTEN... Seuraa Jumalan mielisuosion menettäminen, eli se että yhteisö hylkää sinut, jos puhut. Pelotteluun liittyy kuolema, sairaus tai mikä tahansa katastrofi, joka sinua voisi kohdata. Jouduttuasi yhteisön ulos potkimaksi tai kun päätät jättää yhteisön, tulkitset myös elämän sattumuksia noiden pelotteiden kautta. Elät pelossa ja nukutkin siinä painajaisineen. Osan ennusteista myös täytät itse, koska olet yksin eikä sinua ole ehkä edes lupa tervehtiä. Kuvaus sopinee pienempiin ja tiiviimpiin yhteisöihin, mutta onhan tuolla miljardi-kirkollakin omansa. Ilmiantajia ja todistajia katoaa ja kuolee aina jossakin vaiheessa yllättäen. Isompi laitos, kovemmat otteet.