Epäilen, että mulla on pakkomielinenhäiriö. Joka kerta, kun joku tulee mun siskon ja minun yhteiseen huoneeseen, joudun luuttuamaan jalallani lattiasta sen kohdan, mistä huoneessa kävijä on kävellyt. En jaksa tällaista rutiinia, ja se vie minulta 1-2 tuntia päivässä. Miten saisin tämän loppumaan. Loppuisiko se, jos saan oman huoneen vai miten? Olenko omistushaluinen? Tätä on kestänyt vähän yli kuukauden. Mistä saisin apua ja miten voisin itse hoitaa tätä oiretta? Jotenkin minua alkaa ahdistamaan, jos en tee sitä, ja se masentaa minua. Kun teen sitä, olen vihainen, että joudun tekemään sitä ja sitten oloni helpottuu, kun olen tehnyt sen.
AUTTAKAA!
APUA!!!!!
41
1078
Vastaukset
- ...
Hei
Sinulla on ocd-tyyppinen häiriö eli pakko-oire. Jos ihmisellä on pakko-oireita niin silloin ympäristön muutos tuo harvoin pysyvää helpotusta eli oma huone tuskin olisi kestävä ratkaisu. Juttele asiasta jonkun luotettavan aikuisen kanssa siitä, että miten voisitte edetä.
Asiaan voi hakea apua vaikka lääkäriltäkin, mutta toisinaan rituaaleista voi vapautua ilman terapiaa tai lääkkeitä, joita voidaan käyttää vaikeissa tapauksissa.
Hyvä kun olet aikaisin liikkeellä niin tilanne ei pääse kasvamaan. Hankkikaa vaikka kirja nimeltä Kerrasta poikki. - aklösfj
Oleellista on lopettaa rituaali ja SIETÄÄ ahdistus, vaikka se TUNTUUKIN ERITTÄIN PAHALTA. Kannattaa tosiaan lukea tuo mainittu kirja ja lisäksi hakeutua psykiatrille. Voi olla että ainakin väliaikaisesti tarvitsee lääkkeitä, jos ahdistus on liian voimakas. OCD:tä hoidetaan myös kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa.
Noissa kirjoissa on se huono puoli, että niistä usein saa sen kuvan mielestäni, että pakko-oireista ja/tai ahdistuksesta pääsisi melko nopeasti tai helposti eroon. Näin ei aina ole, ahdistus voi kestää pitkään. Oleellista on siitä huolimatta SIETÄÄ se ahdistus. Välilä ahdistus katoaa, sitten voi taas tulla takaisin yhtäkkiä. Näin ainakin itselläni. Silti pyrin välttämään kaikkea ritualisointia niin pitkälle kuin vain ikinä pystyn.
Pakko-oireiden taustalla on aina ahdistus, se on se avaintekijä ja se ahdistuksen sietäminen on myös avainasia. Mutta ajatus siitä, että jotenkin täydellisesti vapautuisi nopeasti pakko-oireista ja ahdistuksesta on minun mielestäni usein epärealistinen. Kirjoja lukemalla saa usein sen kuvan, että kun vain noudattaa niiden ohjeita, niin saavuttaa fantastisen onnen ja vapauden Ei se usein kyllä niin vain mene todellisuudessa. Joskus varmasti voi niinkin käydä.- APUA!!!!!
Mulla tämä pakko-oireisuus johtuu varmaan siitä, että perheen muut jäsenet on mennyt koskemaan, siirtämään tai ottamaan mun tavaroita joskus. Olen ehkä saanut traumoja siitä. Saako apteekista masennuslääkkeitä ilman reseptiä? Tänään mulla meni rituaaliin yli kolme tuntia ja välillä pysähdyin istumaan ja harmitti, kun en pystynyt lopettamaan. Oman huoneen saaminen auttaisi paljon, koska silloin siellä ei muut kävisi ja antais olla mun rauhassa ja ovessa vois olla lukko.
- ...
APUA!!!!! kirjoitti:
Mulla tämä pakko-oireisuus johtuu varmaan siitä, että perheen muut jäsenet on mennyt koskemaan, siirtämään tai ottamaan mun tavaroita joskus. Olen ehkä saanut traumoja siitä. Saako apteekista masennuslääkkeitä ilman reseptiä? Tänään mulla meni rituaaliin yli kolme tuntia ja välillä pysähdyin istumaan ja harmitti, kun en pystynyt lopettamaan. Oman huoneen saaminen auttaisi paljon, koska silloin siellä ei muut kävisi ja antais olla mun rauhassa ja ovessa vois olla lukko.
Masennuslääkkeet ovat respetilääkkeitä eikä niitä saa ilman reseptiä eikä missään nimessä edes saisi ottaa ilman lääkärin arviota ja valvontaa, koska ne vaikuttavat eri tavalla.
Masennus- ja psyykenlääkkeillä on myös haittavaikutuksia ja siksi ainakaan osaa niistä ei suositella alaikäisille.
Miksi se ahdistaa sinua, että muut koskevat ja siirtävät tavaroitasi? Tulevatko ne mielestäsi likaisiksi vai ovatko ne sinulla jossain tietyssä järjestyksessä jonka toiset "pilaavat"?
Parasta olisi jos juttelisit asioista toisten kanssa nyt aluksi. - aksjdflkasj
APUA!!!!! kirjoitti:
Mulla tämä pakko-oireisuus johtuu varmaan siitä, että perheen muut jäsenet on mennyt koskemaan, siirtämään tai ottamaan mun tavaroita joskus. Olen ehkä saanut traumoja siitä. Saako apteekista masennuslääkkeitä ilman reseptiä? Tänään mulla meni rituaaliin yli kolme tuntia ja välillä pysähdyin istumaan ja harmitti, kun en pystynyt lopettamaan. Oman huoneen saaminen auttaisi paljon, koska silloin siellä ei muut kävisi ja antais olla mun rauhassa ja ovessa vois olla lukko.
On turha rationalisoida asiaa liikaa tyyliin että oman huoneen saaminen auttaisi, pakko-oireiden taustalla on aina joko tiedostamaton tai tiedostettu ahdistuneisuus, jos ei tämän ahdistuksen ytimeen uskalla katsoa silmästä silmään, niin ongelma ei poistu. Eli vaikka pääsisitkin eroon juuri tästä nykyisestä rituaalista, niin olet altis hankkimaan uuden rituaalin tilalle. Jos uskalllat ROHKEASTI olla vain tekemättä rituaalin ja SIETÄÄ VOIMAKKAAN AHDISTUKSEN joka siitä aluksi tulee, silloin olet päässyt alkuun ITSESI VOITTAMISESSA. Pakko-oireet ovat todella itsepintaisia ja siksi niistä on niin vaikea päästä eroon. Kun ahdistavat ajatukset tulevat mieleesi, totea mielessäsi että nyt minua ahdistaa mutta tämä menee ohi kyllä kohta. MUTTA ÄLÄ TEE MITÄÄN RITUAALIA. Mitä enemmän teet rituaaleja sen syvemmälle vain kaivaudut ongelmien keskelle. Ihmisen psyyke toimii niin, että rituaalin kautta ihminen kanavoi ahdistusta, mutta samalla se rituaali voimistaa pakko-oireista käyttäytmistä koko ajan. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa lähdetään aina siitä, että ruvetaan siedättämään henkilöä koko ajan enemmän ja enemmän ahdistukselle. Jopa niin että henkilö aktiivisesti hankkiutuu itse tilanteisiin, jotka aiheuttavat MAKSIMAALISTA AHDISTUSTA. Tiedät kyllä itse mikä on ns. normaalia käyttäytmistä ja mikä on ns rituaalikäyttäymistä, ajattele jos joutuisit vaikka ihan tuntemattomalle ihmiselle selittämään ja perustelemaan käyttäytymistäsi tai jos joku toinen ihminen kertoisi sinulle vastaavasta käyttäymisestä. Tuntuisiko se sinusta JÄRKEVÄLTÄ? Jos ei tunnu, niin ÄLÄ TEE RITUAALIA VAAN SIEDÄ AHDISTUS. Joo, tiedetään, tuntuu pahalta, kokemusta on. Siksi sanoinkin että hakeudu lääkäriin, jos ahdistus on esim. niin paha, ettet saa nukutuksi. Tällöin on ihan perusteltua käyttää ainakin väliaikaisesti jotain lääkettä ahdistuksen lieventämiseen. Näin itsekin olen tehnyt. Lääkkeiden käyttäminen kontrolloidusti on mielestäni paljon pienempi paha kuin tuntikausien käyttäminen päivässä erilaisten rituaalien suorittamiseen. Varmasti on mahdollista päästä pakko-oireista ja rituualeista eroon myös täysin ilman lääkkeitä, mutta silloin pitää olla valmis sietämään ehkä HYVINKIN VOIMAKASTA AHDISTUSTA. Jonkin mukaansa tempaavan energisen musiikin kuuntelu ja rasittava liikunta voivat olla myös hyvä tapa lieventää ahdistusta, niitä kannattaa käyttää.
- APUA!!!!!
aksjdflkasj kirjoitti:
On turha rationalisoida asiaa liikaa tyyliin että oman huoneen saaminen auttaisi, pakko-oireiden taustalla on aina joko tiedostamaton tai tiedostettu ahdistuneisuus, jos ei tämän ahdistuksen ytimeen uskalla katsoa silmästä silmään, niin ongelma ei poistu. Eli vaikka pääsisitkin eroon juuri tästä nykyisestä rituaalista, niin olet altis hankkimaan uuden rituaalin tilalle. Jos uskalllat ROHKEASTI olla vain tekemättä rituaalin ja SIETÄÄ VOIMAKKAAN AHDISTUKSEN joka siitä aluksi tulee, silloin olet päässyt alkuun ITSESI VOITTAMISESSA. Pakko-oireet ovat todella itsepintaisia ja siksi niistä on niin vaikea päästä eroon. Kun ahdistavat ajatukset tulevat mieleesi, totea mielessäsi että nyt minua ahdistaa mutta tämä menee ohi kyllä kohta. MUTTA ÄLÄ TEE MITÄÄN RITUAALIA. Mitä enemmän teet rituaaleja sen syvemmälle vain kaivaudut ongelmien keskelle. Ihmisen psyyke toimii niin, että rituaalin kautta ihminen kanavoi ahdistusta, mutta samalla se rituaali voimistaa pakko-oireista käyttäytmistä koko ajan. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa lähdetään aina siitä, että ruvetaan siedättämään henkilöä koko ajan enemmän ja enemmän ahdistukselle. Jopa niin että henkilö aktiivisesti hankkiutuu itse tilanteisiin, jotka aiheuttavat MAKSIMAALISTA AHDISTUSTA. Tiedät kyllä itse mikä on ns. normaalia käyttäytmistä ja mikä on ns rituaalikäyttäymistä, ajattele jos joutuisit vaikka ihan tuntemattomalle ihmiselle selittämään ja perustelemaan käyttäytymistäsi tai jos joku toinen ihminen kertoisi sinulle vastaavasta käyttäymisestä. Tuntuisiko se sinusta JÄRKEVÄLTÄ? Jos ei tunnu, niin ÄLÄ TEE RITUAALIA VAAN SIEDÄ AHDISTUS. Joo, tiedetään, tuntuu pahalta, kokemusta on. Siksi sanoinkin että hakeudu lääkäriin, jos ahdistus on esim. niin paha, ettet saa nukutuksi. Tällöin on ihan perusteltua käyttää ainakin väliaikaisesti jotain lääkettä ahdistuksen lieventämiseen. Näin itsekin olen tehnyt. Lääkkeiden käyttäminen kontrolloidusti on mielestäni paljon pienempi paha kuin tuntikausien käyttäminen päivässä erilaisten rituaalien suorittamiseen. Varmasti on mahdollista päästä pakko-oireista ja rituualeista eroon myös täysin ilman lääkkeitä, mutta silloin pitää olla valmis sietämään ehkä HYVINKIN VOIMAKASTA AHDISTUSTA. Jonkin mukaansa tempaavan energisen musiikin kuuntelu ja rasittava liikunta voivat olla myös hyvä tapa lieventää ahdistusta, niitä kannattaa käyttää.
Huoneessa suurin osa tavaroista ovat minun ja osa on lattialla. Tavaroilla on omat paikat. Murrosikään kuuluu, että tavaroihin ei kosketa ja jos ois oma huone, vanhemmat ei tule sinne. Se ahdistaa tosi paljon. Olen yleensä kiukkuinen enkä saa kunnolla nukuttua. Toissa yönä nukuin vain kolme tuntia, koska menin nukkumaan kolmelta. Välillä kun en jaksa tehdä rutiinia illalla, kun sisko menee nukkumaan vaan teen sen yöllä. En voi käsittää miten tällainen rutiini syntyi. Tämä ei saa jatkua kun koulu alkaa. Muuten koulunkäynti ei suju. Onko Kerrasta poikki-kirja kirjastossa vai pitääkö se ostaa?
- ...
APUA!!!!! kirjoitti:
Huoneessa suurin osa tavaroista ovat minun ja osa on lattialla. Tavaroilla on omat paikat. Murrosikään kuuluu, että tavaroihin ei kosketa ja jos ois oma huone, vanhemmat ei tule sinne. Se ahdistaa tosi paljon. Olen yleensä kiukkuinen enkä saa kunnolla nukuttua. Toissa yönä nukuin vain kolme tuntia, koska menin nukkumaan kolmelta. Välillä kun en jaksa tehdä rutiinia illalla, kun sisko menee nukkumaan vaan teen sen yöllä. En voi käsittää miten tällainen rutiini syntyi. Tämä ei saa jatkua kun koulu alkaa. Muuten koulunkäynti ei suju. Onko Kerrasta poikki-kirja kirjastossa vai pitääkö se ostaa?
Luulisin, että se on ainakin isommissa kirjastoissa. Kannattaa käydä kysymässä ja monin paikoinhan tuon pystyy netistäkin katsomaan (googlaa oman kirjastosi nettipalvelu).
Mutta kuten tuossa yllä toinen kirjoitti, niin sinun kannattaa vain katkaista pakko-oireilu ja kestää se ahdistus. Lupaan sinulle, että kun hieman aikaa kuluu etkä suorita rituaalia niin ahdistus alkaa kyllä pienenemään ja loppujen lopuksi tuo asia jättää sinut rauhaan.
Olet ihan oikeassa, että murrosikään liittyy kaikenlaista, mutta ritualistista käyttäytymistä joka vie noinkin paljon aikaa, siihen ei normaalisti kuulu. - APUA!!!!!
... kirjoitti:
Luulisin, että se on ainakin isommissa kirjastoissa. Kannattaa käydä kysymässä ja monin paikoinhan tuon pystyy netistäkin katsomaan (googlaa oman kirjastosi nettipalvelu).
Mutta kuten tuossa yllä toinen kirjoitti, niin sinun kannattaa vain katkaista pakko-oireilu ja kestää se ahdistus. Lupaan sinulle, että kun hieman aikaa kuluu etkä suorita rituaalia niin ahdistus alkaa kyllä pienenemään ja loppujen lopuksi tuo asia jättää sinut rauhaan.
Olet ihan oikeassa, että murrosikään liittyy kaikenlaista, mutta ritualistista käyttäytymistä joka vie noinkin paljon aikaa, siihen ei normaalisti kuulu.Mua ahdistaa myös se, kun joudun iltaisin olemaan huoneen oven edessä vahtimassa, ettei kukaan tule sinne. Mua häiritsee myös, jos joku menee huoneen oven ohi. Kannattaako ekana mennä lääkärille vai psykologille? Haluaisin lääkkeet mahdollisimman pian, koska tätä pakko-oiretta on erittäin hankala lopettaa.
- APUA!!!!!
APUA!!!!! kirjoitti:
Mua ahdistaa myös se, kun joudun iltaisin olemaan huoneen oven edessä vahtimassa, ettei kukaan tule sinne. Mua häiritsee myös, jos joku menee huoneen oven ohi. Kannattaako ekana mennä lääkärille vai psykologille? Haluaisin lääkkeet mahdollisimman pian, koska tätä pakko-oiretta on erittäin hankala lopettaa.
En myöskään pysty syömään, lukemaan kirjaa tai tekemään paljoa muuta ennen kuin olen tehnyt rituaalin. Aamulla rituaaliin menee noin tunti päivällä yli puoli tuntia ja illalla tunti.
- ...
APUA!!!!! kirjoitti:
En myöskään pysty syömään, lukemaan kirjaa tai tekemään paljoa muuta ennen kuin olen tehnyt rituaalin. Aamulla rituaaliin menee noin tunti päivällä yli puoli tuntia ja illalla tunti.
Psykologille mennään yleensä lähetteellä jonka lääkäri laittaa eteenpäin. Koulupsylologille saattaa päästä helpommin mutta mun mielestä sun ei kannata odottaa vaan ota asia puheeksi kotona ja varailkaa lääkäriaikaa pikimmiten.
Ei kannata jäädä asian kanssa yksin kun apua on saatavilla. - aösdfjklf
... kirjoitti:
Psykologille mennään yleensä lähetteellä jonka lääkäri laittaa eteenpäin. Koulupsylologille saattaa päästä helpommin mutta mun mielestä sun ei kannata odottaa vaan ota asia puheeksi kotona ja varailkaa lääkäriaikaa pikimmiten.
Ei kannata jäädä asian kanssa yksin kun apua on saatavilla.Joo, ei missään tapauksessa kannata jäädä yksin tuon asian kanssa, jos jo nyt menee ritualisointiin noin paljon aikaa. Tilanne voi vielä pahentua entisestään.
Lääkäreistä psykiatrit tietävät näistä asioista yleensä ainakin jotain ja vain lääkäri voi tietysti määrätä lääkkeitä, jos niitä tarvitaan. Yleislääkärikin on tietysti ok ainakin ensikäyntiä varten. Psykologeista taas parhaita ovat ne, jotka ovat perehtyneet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Voi vaatia hieman vaivaa selvittää varsinainen OCD-spesialisti, niitäkin kyllä Suomesta löytyy, jotka ovat tähän ongelmaan todella hyvin perehtyneitä. Jos siis haluaa jutella ihmisen kanssa, joka tuntee tämän ongelman todella hyvin.
Ratkaisun avain on oppia käsittelemään ahdistusta siten, ettei sorru lainkaan ritualisointiin, siinä kannattaa pitää ns. ihan "nollatoleranssi". Helpommin sanottu kuin tehty tietysti!!! - APUA!!!!!
aösdfjklf kirjoitti:
Joo, ei missään tapauksessa kannata jäädä yksin tuon asian kanssa, jos jo nyt menee ritualisointiin noin paljon aikaa. Tilanne voi vielä pahentua entisestään.
Lääkäreistä psykiatrit tietävät näistä asioista yleensä ainakin jotain ja vain lääkäri voi tietysti määrätä lääkkeitä, jos niitä tarvitaan. Yleislääkärikin on tietysti ok ainakin ensikäyntiä varten. Psykologeista taas parhaita ovat ne, jotka ovat perehtyneet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Voi vaatia hieman vaivaa selvittää varsinainen OCD-spesialisti, niitäkin kyllä Suomesta löytyy, jotka ovat tähän ongelmaan todella hyvin perehtyneitä. Jos siis haluaa jutella ihmisen kanssa, joka tuntee tämän ongelman todella hyvin.
Ratkaisun avain on oppia käsittelemään ahdistusta siten, ettei sorru lainkaan ritualisointiin, siinä kannattaa pitää ns. ihan "nollatoleranssi". Helpommin sanottu kuin tehty tietysti!!!Mun äiti tuli eilen ja tänään siirtelemään mun tavaroita mun huoneeseen. En ole vieläkään pystynyt lopettamaan pakko-oirettani, koska muut perheen jäsenet vaan kiusaa ja mun pikkusisko uhkaa joskus tulla mun tavaroihin. Niin mun pikkusisko on mua 8 vuotta nuorempi. Eilisen huoneen tulemisen takia pystyin syömään ensimmäisen kerran tänään vain kaksi rinkeliä ja juomaan maitoa klo 18 jälkeen. Mulla oli heikko olo, mutta olin niin masentunut enkä jaksanut kuin istua telkkaria katsomassa, kun muut ihmiset Hurjaremontti-ohjelmassa saa omat huoneet. Voinko mä itse tilata sen lääkärin vai pitääkö äidin tilata se? Tilanne pahentuu koko ajan ja olen itkenyt tosi paljon. Miten se lääkärin vastaanotto tilataan?
- ...
Lääkärin vastaanottoaika tilataan soittamalla kuntasi/kaupunkisi lääkäriaseman ajanvarausnumeroon, jonka löydät helposti vaikka hakukoneella tai vanhanaikaisesti puhelinluettelosta.
Alle 18-vuotiaan ajan voi tilata huoltaja eli äitisi, mutta voit sinä itsekin sinne soittaa ja kertoa tilanteestasi.
Olisi kuitenkin varsin hyödyllistä jos äitisi tietäisi tilanteestasi ja pystyisi auttamaan sinua. Jos sinun on vaikea puhua äidillesi niin voisitko esim. näyttää tämän keskusteluketjun hänelle niin hän ymmärtäisi tilanteesi.- APUA!!!!!
Yritän puhua äidilleni.
- ...
APUA!!!!! kirjoitti:
Yritän puhua äidilleni.
Hyvä juttu. Kyllä kaikki järjestyy :)
- 14+18
Käytkö vielä täällä, miten sinulla menee nyt?
- APUA!!!!!
Olen jutellut äitini kanssa, mutta hän ei ole vielä tilannut mulle lääkäriä. Hän tuli tänään mun huoneeseen ja siirsi mun tavaroita niin etten muista missä ne oli ja jouduin lähtemään ulos. Yritin siirtää niitä takaisin, mutta en jaksanut kaikkia. Mua itketti kauheesti. Toivon että mulla ois oma huone ja sen sais lukkoon. Mua masentaa. En saa pakko oirettani millään loppumaan. Musta tuntuu, että mulla on ollu murrosiän alusta lähtien pakko oireita esim. käsien pesu, käveleminen tietystä kohtaa tietä, jossa on kiviä, pyöriminen vasemmalle, koska jos pyörii oikealle tapahtuu pahaa, alusta aloittaminen esim. jos joku siirtää mun tavaroita laitan ne takaisin vaikka kuinka olisi sotku. Musta tuntuu, että tämä ei ikinä lopu.
- sätkynukke69
Itellä pitää pyöriä oikealle, ja muutenkin kaikki asiat tehä myötäpäivään jos siltä tuntuu. Sairasta paskaa sanon minä, menee hermot ihan justiin :D Aina jonku aikaa pystyy olla mutta sitte alkaa nykimään jotain uusiks ja jossei sitä saa kunnolla suoritettua uusiks niin sitten tehään niin kauan että se menee kunnolla ja jos ei tee kunnolla niin hermot menee ja järki lähtee, en varmaan häviä millekkään pakkotoiminnolle, teen ne niin täydellisesti ku voin
- APUA!!!!!
Mulla on myös niin, että mun pitää mennä portaat ylös niin, että viimeisenä on vasen jalka, kun olen tasanteella.
- enannaperiksi
itsellä oikea jalka rappuset aloittaessa ja kun ollaan tasanteella niin myös oikealla. Äsken piti potkia kolme kolmen sarjaa tuolin alle jalkapöydällä ja sen jälkeen mennä matolle oikea jalka edellä ja odottaa muutama sydämenlyönti ja sitten voi avata suun ja sen jälkeen uudestaan sydämen lyönnit ja sitte voi kävellä ja pitää mennä laattoja pitkin toiseen päähän talon takapihalle ja taas laskea tietty litania sydämenlyöntien aikana ja sitte voi rentouttaa ja sitten on tehty suoritus, ei onnistunu äsken ja nyt ottaa päästä, pakko tehä vielä jossain vaiheessa.
- APUA!!!!!
Musta tuntuu siltä, että mun elämä on ihan pilalla.
- enannaperiksi
Tekis mieli lopettaa tää pakkotoiminnot ja uskon että voisin pystyäkin siihen mutta mulla on yksi este, en saanut suoritettua tuota yhtä pakkotoimintoa niinkuin sen oisi pitänyt joten se jää suorittamattomaksi eli en voi lopettaa jos joku on jäänyt suorittamatta, näihin juttuihin menee jos se 5-6 tuntia valveillaoloajasta että meinaa tulla ihan hulluks. Nyt lopettaisin ku saisin tehtyä tuon yhen jutun, muttaku porukat kotona ni en voi ku ihmettelee mitä teen.
- APUA!!!!!
Kannattaa puhua asiasta porukoille.
- enannaperiksi
Oishan se sinänsä hyvä mutta pidän omana tietona kuitenkin ettei tuu mitään lisäharmeja :) kyllä me selvitään vielä!
- APUA!!!!!
Mun äiti ei ole vieläkään tilannut lääkäriä. Pitää varmaan kysyä iskältä.
- hohhoijaa323
Pääsin onneksi eroon noista, sain kaikki suoritettua kunnolla joten ei enään tarvi tehä mitään koskaan. Paranemisia.
- kipua kohti vaan
OCD:tä vastaan taistellessa pitää kaikki tehdä aina juuri päinvastoin kuin mikä tuntuu "oikealta" eli jos tavarat muka pitää olla tietyssä järjestyksessä tai muuta vastaavaa, niin pitää tahallaan sekoittaa tavarat, jos pitää kävellä portaat tietyllä tavalla, niin pitää tehdä juuri päinvastoin, tästä seuraa sitten se AHDISTUS ja se pitää sitten SIETÄÄ. Jos joskus tuntuu, että nyt sain kaikki rituaalit "oikein" suoritetuiksi, niin todennäköisesti pakko-oireet palaavat jossain muodossa takaisin ennemmin tai myöhemmin kuitenkin. Eli "oikein tekemistä" pitää pyrkiä välttämään. PITÄÄ SIIS ENNEMMIN MENNÄ AINA KIPUA KOHTI, EI PAETA SITÄ. Näin pitää tehdä joka päivä aamusta iltaan. Omalla kohdallani olen huomannut, että aamut ovat ylivoimaisesti vaikeimpia, silloin pitää olla heti kirkkaana mielessä ajatus, että en anna periksi. Periaate on siis yksinkertainen, tietysti ahdistuksen sietäminen voi olla välillä tosi raskasta, mutta määrätietoinen asenne tuottaa kyllä tulosta. On myös palkitsevaa, kun huomaa pystyvänsä taistelemaan OCD:tä vastaan. OCD-psykologista voi olla tässä suurta apua, hän voi toimia erittäin hyvänä sparraajana. Vanhemmat tai ystävät eivät nimittäin välttämättä ymmärrä tämän ongelman perimmäistä luonnetta ollenkaan, mutta ammattialinen tajuaa heti mistä on kysymys. Pitää olla myös vähän "urheilumieltä" asiassa, kyseessä on tietynlainen henkinen urheilu, jossa joutuu taistelemaan vähän itseään vastaan. Itse olen huomannut että aktiivinen käytännön toiminta helpottaa usein ahdistusta (esim. urheilu, kotityöt, siivous jne.), usein paikallaan ollessa esim. telkkarin tai tietokoneen ääressä ahdistus pahenee ja ajatukset rupeavat kiertämään kehää, mutta kun tekee jotain fyysistä, niin ahdistus lievenee. Joillakin on sitten ocd-pohjaista siivoamista ja sitä en nyt sitten todellakaan tarkoittanut fyysisellä tekemisellä eli sekään ei saa olla mitään pakonomaista siivoamista, vaan normaalia, tervettä siivoamista.
- aina ei ole helppoa
kipua kohti vaan, semmonen kysymys että ku mulla on jäänyt nyt yksi ns. ''tehtävä'' mieleen mitä en oo saanu kunnolla suoritettua, niin miten voin lopettaa nuo pakkotoiminnot kokonaan kun se yksi suorittamaton pakkotoiminto vainoaa siellä taustalla ja se on niin vaikea rituaali vai miksi sitä voisikaan sanoa, koska eilenkin yritin sitä suorittaa ja kulutin aikaa varmaan noin 2 tuntia saamatta sitä suoritetuksi.
- kipua kohti vaan
Älä tee yhtään rituaalia, on niin hirveän helppo huijata itseään ajattelemalla, että kun saan tämän yhden rituaalin suoritetuksi, niin sitten en "enää koskaan" tee yhtään rituaalia, mutta ei se niin mene. Koska ratkaisu ongelmaan on nimenomaan se, että USKALTAA KOHDATA AHDISTUKSEN JA SIETÄÄ SITÄ. Rituaalien suorittaminen voimistaa aina OCD-kehää. Hetkellinen helpotus olotilaan voi tulla rituaalin "onnistuneen" suorittamisen jälkeen, mutta ahdistus palaa vuorenvarmasti takaisin ja ocd jatkuu muodossa tai toisessa. Ja ocd on erittäin OVELA VAIVA, se voi palata uudelleen hyvin pienimuotoisesti ja harmittomasti, mutta sitten paheta taas nopeasti ja tulla pahemmaksi kuin koskaan aiemmin. Eli siksi pitää aina tehdä PÄINVASTOIN kuin mitä ocd käskee tehdä, myös ihan pienissä asioissa.
Pitää siis olla suorittamatta kaikki rituaalit ja HYVÄKSYÄ ETTÄ SIITÄ TULEE AHDISTAVIA AJATUKSIA, mutta ne ovat VAIN AJATUKSIA!!!
Kannattaa oikeastaan toimia aktiivisesti juuri niin, että varmasti ahdistuu!!! Kuulostaa vähän hullulta, mutta vain sitä kautta saa ihan kunnollisen niskalenkin OCD:stä. Monet ovat onnistuneet asiassa, useimmilta se on vaatinut ocd-terapeutin avun, mutta on varmasti mahdollista ihan yksinkin, jos on vain tarpeeksi vahva luonne. Tämä on asia, jonka kanssa tarvitaan paljon päättäväisyyttä, vähän jopa kylmäpäisyyttä, voit aina kysyä itseltäsi kumpi päättää sinun asioistasi: sinä itse vai ocd. Et kai halua että ocd komentaa sinua...
Mutta netistä voit hakea esim. psykologeja hakusanoilla kognitiivinen käyttäymisterapia tai cbt terapia, ainakin pääkaupunkiseudulta löytyy paljon alan erikoisasiantuntijoita ja varmasti isommista kaupungeista muualtakin Suomesta. Jos ahdistus on sietämättömän voimakasta, voisi olla hyvä saada lääkäriltä siihen jotain väliaikaista lääkitystä, mutta ongelman varsinainen ratkaisu löytyy parhaiten asiaan perehtyneen psykologin pakeilta.
- hohhoijaa3434
Kiitos paljon vastauksesta :) Oon vaan jotenkin niin periksiantamaton ihan joka asiassa, että joku päässäni sanoo mulle etten muka onnistuisi siinä rituaalissa ja minähän muuten teen sen vaikka henki menisi ja ellen tee niin mieleni muistuttaa siitä vielä viikkoakin myöhemmin, en voi vaan jättää tekemättä. Eilenkin väänsin varmaan 4 tuntia putkeen jotain että onnistuin.
- APUA!!!!!
Olen saanut vähennettyä pakko-oirettani, mutta aion lainata keskiviikkona Kerrasta poikki-kirjan.
- pakko-oirepaholainen
APUA!!!!! kirjoitti:
Olen saanut vähennettyä pakko-oirettani, mutta aion lainata keskiviikkona Kerrasta poikki-kirjan.
Sairastuin pakko-oireiseen häiriöön ale 15-vuotiaana. En osannut hakea apua eikä sitä silloin olisi ollut pahemmin tarjollakaan. Sinä Nimimerkki APUA!!!! lue se kirja ja kerro äidillesi että kysymys on vakavasta asiasta ja sinä tarvitset apua. En ole varma pystytkö yksin pakko-oireita vastaan taistelemaan. Mutta on mahdollista päästä siitä eroon!! Itselläni se onnistui Kerrasta poikki kirjan kanssa!! Tsemppiä!
- OCD89
APUA!!!!! kirjoitti:
Olen saanut vähennettyä pakko-oirettani, mutta aion lainata keskiviikkona Kerrasta poikki-kirjan.
Mene käymään koululääkärilläsi. Voit myös itse varata ajan, ei siihen vanhempia tarvi vaikka olisit alaikäinen.
- APUA!!!!!
OCD89 kirjoitti:
Mene käymään koululääkärilläsi. Voit myös itse varata ajan, ei siihen vanhempia tarvi vaikka olisit alaikäinen.
En oikein uskalla, koska pelkään, että opettajat ja kaverit saa tietää sairaudestani. Sain eilen raivokohtauksen ja lähdin ovesta ulos käytävään ja saunatiloihin. En kestänyt, kun äiti, isä ja pikkusisko meni huoneeseeni laittamaan pikkusiskon nukkumaan ja ne siirti mun sängyn patjan olohuoneeseen, että joutuisin nukkumaan olohuoneessa. No, mun teki mieli huutaa, mutta en uskaltanut. Sitten romahdin ihan täysin ja tuli erittäin ikäviä ajatuksia mieleeni. Olin viime viikonlopun leirillä ja kun palasin kotiin vanhemmat oli penkonut mun tavaroita ja masennuin. Mun vanhemmat koko ajan tyrkyttäytyy mun huoneeseen. Se kirja koko ajan jollakin lainassa ja pitää odottaa syyskuun loppuun asti. Pahimmillaan tämä homma on nyt että jouduin nukkumaan viime yön olohuoneen lattialla patjalla enkä voinut tehdä läksyjä, koska en saanut mennä huoneeseeni, koska sisko nukkui ja vanhemmat ragetti koko ajan. Mä haluaisin asua sijaiskodissa tai lastenkodissa, jossa saisin oman huoneen ja omaa rauhaa. En tiedä, miten teen kouluasiat ja miten luen kokeisiin, kun koko ajan pitää vahtia huoneen oven edessä,ettei kukaan tule mun huoneeseen. Olen pari kertaa lähteny viikon loppuna pariksi tunniksi kotoa pois, koska en ole jaksanut enää tätä p*s***. Pikkusisko iloitsi siitä, että kun olin leirillä, vanhemmat pääsi mun tavaroihin ja toivoi, että mä menisin uudestaan leireille ja ne pääsisi uudestaan mun tavaroihin. Olen hieman pystynyt olemaan niin, etten mä pyyhi jalallani lattioita, mutta siitä seurasi, etten syönyt iltapalaa enkä pessyt hampaita. Ajattelin karata kotoa yhdeksi yöksi, jos tätä vielä jatkuu. Mitä siitä seuraa? Toivoisin, että mulla olisi isosisko tai isoveli, joka lohduttaisi mua ja tekis mun kanssa kaikkea kivaa ja koirakin olisi ihan mukava. Olen monta kertaa purskahtanut itkuun, kun mulla ei ole vanhempia sisaruksia, eikä koiraa ja omaa huonetta. :( Itken joka päivä.
- ...
Onko sulla ketään muuta luotettavaa ja ymmärtäväistä aikuista, esim. tädit/sedät, isovanhemmat, kummit jonka kanssa voisit jutella tilanteestasi?
- ...
Ja vielä, terveydenhoitajan ja koulupsykologin kanssa käydyt keskustelut on täysin luottamuksellisia joten he eivät puhu ongelmistasi opettajille saati toiselle oppilaille.
- OCD89
... kirjoitti:
Ja vielä, terveydenhoitajan ja koulupsykologin kanssa käydyt keskustelut on täysin luottamuksellisia joten he eivät puhu ongelmistasi opettajille saati toiselle oppilaille.
Eivät varmasti puhu eteenpäin. Ja jos kaverit kysyy miksi kävit terveydenhoitajalla, sano vaikka että siitepölyallergian, tai migreenin vuoksi.
- APUA!!!!!
OCD89 kirjoitti:
Eivät varmasti puhu eteenpäin. Ja jos kaverit kysyy miksi kävit terveydenhoitajalla, sano vaikka että siitepölyallergian, tai migreenin vuoksi.
Kun tulin sunnuntaina leiriltä, mun äiti oli tuonut mun huoneeseen tavaroita. Mua ahdistaa tosi paljon ja en tiedä mitä teen, koska olen taas joutunut luuttuamaan jalalla huoneeni lattian ja laittamaan tavarat takaisin.
- mene äkkiä
APUA!!!!! kirjoitti:
Kun tulin sunnuntaina leiriltä, mun äiti oli tuonut mun huoneeseen tavaroita. Mua ahdistaa tosi paljon ja en tiedä mitä teen, koska olen taas joutunut luuttuamaan jalalla huoneeni lattian ja laittamaan tavarat takaisin.
Oikeasti käy siellä terkkarilla ja puhu, ei tuo homma muuten etene. Sun ei tarvitse kestää tuollaista kun apua on saatavilla.
- Pakko-oireinen 25v
mene äkkiä kirjoitti:
Oikeasti käy siellä terkkarilla ja puhu, ei tuo homma muuten etene. Sun ei tarvitse kestää tuollaista kun apua on saatavilla.
Mene heti ensiviikolla koululääkärille. Kerro sille myös siitä pelosta että joku saisi tietää tästä.
Mitä aikaisemmin haet apua sen helpompi.
Zemppiä ja voimia, kyllä me voitetaan tämä sairaus.
- Anonyymi
Hei
Epäilet et mulla on ocd tai jokin muu,mutta en pysty kertomaan kellekkään . Mietin että pitäisiko kertoa terveydenhoitajalle tai jollekkin muullejoka asiasta ymmärtää.
Oireeni ovat sellisia että teen sellaista hyminää ja ravistelen päätäni ja sen takia mun päätä särkee usein
Moni kaverini on valittanut hyminästä ja sanon joka kerta et sori en voi sille mitään en haluaisi puhua mun vanhemmille tästä kun tuntuu et ne ei ymmärrä. Mitä teen??
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1424505- 932149
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152071Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi771918Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1421542Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541532VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1041395- 751326
- 1011307
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201109