Suomessa on eniten maailmassa 1-tyypin diabetesta. Tällä hetkellä näitä potilaita on runsas 50 000.
Suomessa I-tyypin diabetes ei ollut iso ongelma vielä 50- luvulla. 1-tyypin diabetes alkoi kuitenkin kasvaa samaan aikaan kun D-vitamiinisuosituksia alettiin laskea 112 µg/vrk alaspäin.
Jokaista suositusten laskua seurasi diabeteksen nousu ja kun D-vitamiinisuositus laskettiin 10 µg/vrk, diabetes repesi isoksi ongelmaksi.
Suomalainen Lancetissä vuonna 2001 julkaistu syntymäkohorttitutkimus osoitti, että lasten 1960-luvulla saama D-vitamiinilisä (50 µg päivässä) vähensi ykköstyypin diabeteksen riskiä lähes 90 prosentilla, eikä tutkimuksen mukaan vitamiinista ei ollut mitään haittoja.
Yhdysvalloissa asti ihmetellään, miksi suomalaiset eivät osaa hyödyntää edes omia tutkimuksiaan.
Jostain syystä THL ja varsinkin Suvi Virtanen, joka on ollut tätä tutkimusta tekemässä, ovat jättäneet lähes huomiotta tämän merkittävän tutkimustuloksen, ja ykköstyypin diabeteksen syitä ja siihen auttavia keinoja on haluttu väen vängällä etsiä pelkästään jostain muulta.
Suurimmalla osalla suomalaista on merkittävä D-vitamiinin puutos läpi vuoden ja läpi elämän, joka aiheuttaa sairauksia ja merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia.
Tällä hetkellä Suomessa ei tutkita RIITTÄVÄN D3-vitamiinin saannin ja I-tyypin diabeteksen yhteyttä. Miksi? Mikään lääketehdas tai mukaan instanssi ei voi tienata D3-vitamiinilla rahaa, eikä niillä siten ole myöskään mielenkiintoa suorittaa aiheesta tutkimuksia. Kyseessä ei ole mikään salaliittoteoria, vaan liiketoimintaa koskeva perusasia. Sama pätee moniin muihinkin tehokkaisiin hoitoihin, joita ei voi patentoida.
Suomessa ja muissakin maissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että maahanmuuttajien lapsilla tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus muuttuu samankaltaiseksi kuin kohdemaassa, joka antaa vahvaa viitettä ulkoisiin tekijöihin.
Huutavin pula D-vitamiinista Euroopassa on maahanmuuttajaäideillä ja heidän lapsillaan. Tästä syystä Ruotsissa somaliäitien lapsilla tavataan normaalia useammin autismia. Osalla äideistä D-vitamiinitaso on niin alhainen, ettei sitä voitu mitata.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm
THL:n nimi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) on mielestäni harhaanjohtava, kun tuntuu, että siellä mitään terveyttä ja hyvinvointia edes haluta. Tässä on ollut jo 13 vuotta aikaa järjestää uusi kontrolloitu kaksoisokkotutkimus riittävän D-vitamiinin vaikutuksesta I-tyypin diabeteksen puhkeamiseen, mutta sitä ei ole tehty eikä olla edes tekemässä. Miksi?
Voi siis kysyä, miksi Suomessa viranomaiset eivät laadi suosituksia, jotka perustuvat todelliseen tutkittuun tietoon vaan noudattavat kansainvälisiä suosituksia. Nuo suositukset tulevat kaiken lisäksi lääketeollisuudesta. Voi siis täysin aiheellisesti väittää, että virallinen taho on sairastuttanut lähes 40 000 ihmistä loppuiäksi. Ehkä tarkoitus onkin edistää lääkekauppaa.
Suomessa I-tyypin diabetes ei ollut iso ongelma vielä 50- luvulla. 1-tyypin diabetes alkoi kuitenkin kasvaa samaan aikaan kun D-vitamiinisuosituksia alettiin laskea 112 µg/vrk alaspäin.
Jokaista suositusten laskua seurasi diabeteksen nousu ja kun D-vitamiinisuositus laskettiin 10 µg/vrk, diabetes repesi isoksi ongelmaksi.
Suomalainen Lancetissä vuonna 2001 julkaistu syntymäkohorttitutkimus osoitti, että lasten 1960-luvulla saama D-vitamiinilisä (50 µg päivässä) vähensi ykköstyypin diabeteksen riskiä lähes 90 prosentilla, eikä tutkimuksen mukaan vitamiinista ei ollut mitään haittoja.
Yhdysvalloissa asti ihmetellään, miksi suomalaiset eivät osaa hyödyntää edes omia tutkimuksiaan.
Jostain syystä THL ja varsinkin Suvi Virtanen, joka on ollut tätä tutkimusta tekemässä, ovat jättäneet lähes huomiotta tämän merkittävän tutkimustuloksen, ja ykköstyypin diabeteksen syitä ja siihen auttavia keinoja on haluttu väen vängällä etsiä pelkästään jostain muulta.
Suurimmalla osalla suomalaista on merkittävä D-vitamiinin puutos läpi vuoden ja läpi elämän, joka aiheuttaa sairauksia ja merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia.
Tällä hetkellä Suomessa ei tutkita RIITTÄVÄN D3-vitamiinin saannin ja I-tyypin diabeteksen yhteyttä. Miksi? Mikään lääketehdas tai mukaan instanssi ei voi tienata D3-vitamiinilla rahaa, eikä niillä siten ole myöskään mielenkiintoa suorittaa aiheesta tutkimuksia. Kyseessä ei ole mikään salaliittoteoria, vaan liiketoimintaa koskeva perusasia. Sama pätee moniin muihinkin tehokkaisiin hoitoihin, joita ei voi patentoida.
Suomessa ja muissakin maissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että maahanmuuttajien lapsilla tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus muuttuu samankaltaiseksi kuin kohdemaassa, joka antaa vahvaa viitettä ulkoisiin tekijöihin.
Huutavin pula D-vitamiinista Euroopassa on maahanmuuttajaäideillä ja heidän lapsillaan. Tästä syystä Ruotsissa somaliäitien lapsilla tavataan normaalia useammin autismia. Osalla äideistä D-vitamiinitaso on niin alhainen, ettei sitä voitu mitata.
http://personal.inet.fi/koti/remeli/diabetes.htm
THL:n nimi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) on mielestäni harhaanjohtava, kun tuntuu, että siellä mitään terveyttä ja hyvinvointia edes haluta. Tässä on ollut jo 13 vuotta aikaa järjestää uusi kontrolloitu kaksoisokkotutkimus riittävän D-vitamiinin vaikutuksesta I-tyypin diabeteksen puhkeamiseen, mutta sitä ei ole tehty eikä olla edes tekemässä. Miksi?
Voi siis kysyä, miksi Suomessa viranomaiset eivät laadi suosituksia, jotka perustuvat todelliseen tutkittuun tietoon vaan noudattavat kansainvälisiä suosituksia. Nuo suositukset tulevat kaiken lisäksi lääketeollisuudesta. Voi siis täysin aiheellisesti väittää, että virallinen taho on sairastuttanut lähes 40 000 ihmistä loppuiäksi. Ehkä tarkoitus onkin edistää lääkekauppaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.