Roomalaiskirjeen alkupuoli on voimakas kirjoitus Paavalilta. Lainaan tässä kirjeen 1. luvun loppua ja 2. luvun alkua:
"Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi. He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin.
Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin. Tuomitessasi toisen julistat tuomion myös itsellesi, koska sinä, toisen tuomitsija, teet itse samoja tekoja. Me tiedämme, että Jumala on oikeassa tuomitessaan ne, jotka tekevät tällaista. Kuvitteletko sinä välttäväsi Jumalan tuomion, kun teet itse sellaista, mistä tuomitset muita? Halveksitko sinä Jumalan suurta hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä? Etkö ymmärrä, että Jumalan hyvyys johtaa sinut kääntymiseen? Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä. Näin kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan päivänä, jolloin Jumalan oikeudenmukainen tuomio tulee julki. Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan."
(Room. 1:28-2:6)
Balttis hyvä, näen tekstissä paljon yhteyksiä sinun käyttäytymiseesi tällä palstalla. En väitä, ettet tuntisi Jumalaa, mutta käyttäydyt sillä tavoin, että kristityn nimeä sinusta on vaikea tunnistaa. Kylvät palstalla riitaisuutta, epäsopua ja pahasuopuutta kirjoituksissa, ikävä kyllä. Ne eivät saa aikaan rauhaa tai asiallista keskustelua, vaan riitelyä, joka johtaa puolin ja toisin henkilöön menemistä, sinuunkin. Tämä keskustelussa on epätoivottavaa.
Ymmärrätkö, että kirjoituksissasi sinä toimit tuomarin tavoin ja tuomitset ihmisiä, vaikka tuomiovalta kuuluu Jumalalle. Tuomitsemalla riistät Jumalalle kuuluvaa valtaa itsellesi, ja tuomitseminen on joka kerta helvetin ja taivaan välinen asia. Tällainen vastuu ei ihmiselle kuulu.
Näen täysin turhana perusteluna sen, että vedotaan Raamattuun ja sanotaan itse pysyvän vain Raamatussa. Joka tapauksessa ihminen on se, joka Raamattua lukee ja selityksessään hänellä itsellään on vastuu. Varsinkin silloin, kun ryhdytään tuomitsemaan ja vetäydytään Raamatun suojiin. Silloin vastuu omista sanoista ja lukemistaan tuomioista annetaankin Jumalalle. Jumala on sitten se, jota syytetään eikä ihminen, joka varsinaisesti on ollut tekijänä. Se on varsin röyhkeä ja hävytön temppu - toistaa itse asiassa syntiinlankeemuskertomuksen tapahtumat: tehdä synti ja syyttää siitä Jumalaa.
Toivon Balttis hyvä, että siistit kieltäsi ja muistat, mikä on ilosanomamme: Kristus Jeesus on kuollut puolestamme syntiemme tähden ja hänessä meillä on armahduksemme. Jeesus kehottaa armahtamaan eikä tuomitsemaan. Jeesus kehottaa toimimaan Jumalan tavoin, armollisesti. Menneet ovat tapahtuneet ja ne ovat historiaa. Tapahtumat pitää mielessä, ottaa niistä opiksi ja välttää toistamasta niitä. Menneistä eivät kuitenkaan nykysukupolvet ole vastuussa ja syyllisiä, vaikka historiallisesti isiemme taakkaa kannetaan. Turha syyttää enää nyt eläviä ihmisiä, koska peruuttaa niitä emme voi emmekä niitä ole itse tehneet.
"Koska he eivät ole antaneet arvoa Jumalan tuntemiselle, on Jumala jättänyt heidät arvottomien ajatusten valtaan, tekemään sellaista mikä ei sovi. He ovat täynnä kaikenlaista vääryyttä, halpamaisuutta, ahneutta ja pahuutta, täynnä kateutta, murhanhimoa, riitaisuutta, petollisuutta ja pahansuopuutta, he panettelevat ja parjaavat, vihaavat Jumalaa, ovat röyhkeitä ja pöyhkeitä, rehenteleviä ja pahanilkisiä, vanhemmilleen tottelemattomia, ymmärtämättömiä ja epäluotettavia, rakkaudettomia ja säälimättömiä. Vaikka he tietävät Jumalan säätäneen, että ne, jotka käyttäytyvät tällä tavoin, ovat ansainneet kuoleman, he toimivat itse näin, vieläpä osoittavat hyväksymistään, kun muut tekevät samoin.
Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin. Tuomitessasi toisen julistat tuomion myös itsellesi, koska sinä, toisen tuomitsija, teet itse samoja tekoja. Me tiedämme, että Jumala on oikeassa tuomitessaan ne, jotka tekevät tällaista. Kuvitteletko sinä välttäväsi Jumalan tuomion, kun teet itse sellaista, mistä tuomitset muita? Halveksitko sinä Jumalan suurta hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä? Etkö ymmärrä, että Jumalan hyvyys johtaa sinut kääntymiseen? Mutta sinä olet kova etkä sisimmässäsi tahdo kääntyä. Näin kartutat vihaa, ja se kohtaa sinut vihan päivänä, jolloin Jumalan oikeudenmukainen tuomio tulee julki. Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan."
(Room. 1:28-2:6)
Balttis hyvä, näen tekstissä paljon yhteyksiä sinun käyttäytymiseesi tällä palstalla. En väitä, ettet tuntisi Jumalaa, mutta käyttäydyt sillä tavoin, että kristityn nimeä sinusta on vaikea tunnistaa. Kylvät palstalla riitaisuutta, epäsopua ja pahasuopuutta kirjoituksissa, ikävä kyllä. Ne eivät saa aikaan rauhaa tai asiallista keskustelua, vaan riitelyä, joka johtaa puolin ja toisin henkilöön menemistä, sinuunkin. Tämä keskustelussa on epätoivottavaa.
Ymmärrätkö, että kirjoituksissasi sinä toimit tuomarin tavoin ja tuomitset ihmisiä, vaikka tuomiovalta kuuluu Jumalalle. Tuomitsemalla riistät Jumalalle kuuluvaa valtaa itsellesi, ja tuomitseminen on joka kerta helvetin ja taivaan välinen asia. Tällainen vastuu ei ihmiselle kuulu.
Näen täysin turhana perusteluna sen, että vedotaan Raamattuun ja sanotaan itse pysyvän vain Raamatussa. Joka tapauksessa ihminen on se, joka Raamattua lukee ja selityksessään hänellä itsellään on vastuu. Varsinkin silloin, kun ryhdytään tuomitsemaan ja vetäydytään Raamatun suojiin. Silloin vastuu omista sanoista ja lukemistaan tuomioista annetaankin Jumalalle. Jumala on sitten se, jota syytetään eikä ihminen, joka varsinaisesti on ollut tekijänä. Se on varsin röyhkeä ja hävytön temppu - toistaa itse asiassa syntiinlankeemuskertomuksen tapahtumat: tehdä synti ja syyttää siitä Jumalaa.
Toivon Balttis hyvä, että siistit kieltäsi ja muistat, mikä on ilosanomamme: Kristus Jeesus on kuollut puolestamme syntiemme tähden ja hänessä meillä on armahduksemme. Jeesus kehottaa armahtamaan eikä tuomitsemaan. Jeesus kehottaa toimimaan Jumalan tavoin, armollisesti. Menneet ovat tapahtuneet ja ne ovat historiaa. Tapahtumat pitää mielessä, ottaa niistä opiksi ja välttää toistamasta niitä. Menneistä eivät kuitenkaan nykysukupolvet ole vastuussa ja syyllisiä, vaikka historiallisesti isiemme taakkaa kannetaan. Turha syyttää enää nyt eläviä ihmisiä, koska peruuttaa niitä emme voi emmekä niitä ole itse tehneet.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kirkon nykyisetkin uskontunnustukset, siis keskiajalta peräisin olevat uskontunnustuksiksi kutsutut, uskonnollis-poliittisen julkilausumat ja ohjelmajulistukset ovat voimassa olevia kirkon tunnustuksia, ja siis kirkko itse on nimeomaan niihin pappeineen valaehtoisesti sitoutunut, kuten mm. Tuula-pappi todisti asiasta kirkko_kuulolla sivustolla, ja tämä siitäkin huolimatta että: mm. kirkon uskontunnustuksiin on kirjattu edellenkin "anabaptistien ja heidän oppiensa tuomitseminen" siis jopa tunnustuksellisesti siihen sitoutuen, vaikka nämä tuomitsemiset johtivat aikanaan niihin kastajien joukkotuhoamisiin, joita kirkko on näistä voimassa olevista tuomitsemisistaan huolimatta ollut Luterilaisen maailmanlliton kautta anteeksi pyytelevinään joiltakin nykyisiltä kastajaliikkeiltä, näin vain käsiään pesten.
Jos historiallisia liikeitä, oppeineen ja tunnustuksieen ei aseteta vastuuseen nykäänkään, sellaisten opillisten tuomitsemisten käytöstä, jotka ovat johtaneet osallisuuteen joukkotuhontaan, voisimme julistaa myös fasisimin sen ilmetessä nykymuodoissaan hyväksytyksi tavoitteineen ja ohjelmineen, koska nykyiset uusfasitit eivät ole omin käsin murhanneet ketään kuten tämän ideologian kannattaja ovat tehneen vajaa sukupolvi sitten, ja samoin ajateltaessa voitaisiin julistaan siis nykyluterilaiset voimassa olevine tunnustuksellisine "anabaptistien" tuomitsemisineen vapaksi koko liikkeen historiallisesta verisestä taustasta, mutta tämähän tarkoittasi sitä ettei historiasta otettaisi mitään oppia, ja kaikki fasismin muodot, eli myös sen maintsemani "uskontontofasismi" historilallisena liikkeenä olisi vain sallittava ikäänkuin mitään pahaa ei olisi koskaan näiden tahojen toimesta tapahtunutkkaan, - ja siinä tilanteessahan me olemmmekin, ja siitähän minä juuri tiedotankin, - ja vaadin ainakin kristittyinä itseään pitäviä ihmisiä hereille havahtumaankin, enkä suinkaan historillisinen tietoineni asetu mihinkää tuomarin rooliin, vaan valvovan varoittajan tehtävään, tiedottaen ettei kenelläkään murhaajalla, ei edes Lutherilla ole Jumalan Henkeä - sillä ei Jumala asu joukkomurhaajien tykönä, eikä heidän uskontojaan siunaa, - tällaiseen toimintaan oikeuttavaksi, ei sanassaan eikä Hengellään.
Jos joku haluaa nimeomaan kuulua tällaisiin liikeisiin, sille en minä voi mitään, mutta minä varoitan ihmisiä luulemasta että se kristinuskon nimissä harjoitettu pitkä kirkkojen harjoittama väkivaltainen uskontofasismi kansanmurhineen ei ole mitään aitoa kristinuskoa, oli se sitten paavillisissa, patriarkaalisissa tai luterilaisissa käärepapereissa meille markkoitua tai ei.
Miksi vetoat ensimmäiseen antikristukseen Paavaliin, hän opetti päinvastoin kuin vapahtajalle Jeesus Kristus. Paavali oli osa Pimeyden Voimia ja Valheen Isän kätyri.
Paavalin tekstit tulisi poistaa Raamatusta.
Sinulla on mielestäni outo ja Raamatulle varsin omituinen käsitys Paavalista, ja sitä en lähden sen vuoksi edes kommentoimaan.
Toki kaikki ihmiset saavat Suomessa, kastettavia vauvoja lukunottamatta, itse valita uskontonsa uskonnonvapauslain nojalla, mutta se haluaako kuulua sellaisen kirkon yhteyteen jonka voidaan osoittaa joukkotuhonneen ihmsiä päätöksineen ja vaatimuksineen, mm. vauvakasteen aseman historiallseksi puolustmiseksi kirkon jäsenhankinnan perustana, on jokaisen minusta nämä asiat myös tietäen - tehtävä, eikä niitä salaten. Jos haluaa kuulua kirkkoon, joka kantaa antisemitistin ja ihmisten joukkotuhontaan osallisen henkilön nimeä erityistenä tunnuksenaan niiin siitä vaan, ei sitä kukaan nyky-Suomessakaan veilä kiellä tekemästä.
Voiko sitä sitten kuulua yhtään mihinkään. Jokaisen seurakunnan taustalta varmaan löytyy sellaista, mikä ei kestäisi päivän valoa tänä aikana. Mitkään maalliset seurakunnat eivät ole niin pyhiä, etteikö niistä Se pimeä puoli löytyisi. Olet keskittynyt vain luterilaisten sontatunkioiden tonkimiseen, mutta jos vaihteeksi alkaisit tutkimaan jotain muuta, no vaikka noiden uudelleen kastettujen taustoja ja historiaa. Saattaisit yllättyä ja luterilaisuuskin ja sen synnit oikeat mittasuhteet.
Taustani ennen uskoontuloani oli luterilainen, ja tutustuin luterilaisuuteen myös juuri ennen uskoontuloani erityisesti mm. käymällä aikuisena luterilaisen rippikoulun armejassa, ja siksi kun vielä pidin Lutheria uskonpuhdistajana, siihen asti, kun uskoon tuloni jäkeen Pyhä Henki kehoitti tutkimaan minua "Lutherini loppuun asti", jotta tietäsisin todellakin mikä hän oli miehiään, ja tutustuin vasta sen jälkeen Lutjeriin, kun oli uskoon. Tämän jälkeen en enää pidä Lutheria lainkaan uskonpuhdistajana, vaan suurena saksalaisena uskontofasistina, ja Hiterin edeltäjänä, sekä suurena eurooppalaisena samanalan puhdistajana kuin Hitleriäkin, ja vielä tätäkin pahempana, sekä toimenkuvaltaan laaja-alaisempana eurooppalaisena puhdistajana, joka puhdisti Eurooppaa sekä kristityistä, että juulalaisista vaatimuksineen ja ohjelmajulistuksineen.
Tähän perusteltuun mielipiteeseeni katson olevani sekä oikeutettu, että myös velvoitettu totuuden tuntemisessa siis lopulta tässäkin asiassa, jossa muuten minäkin aikanaan avan turhia luulin, ja kuvittelin muiden lailla petettynä, ja yksipuoliselle kuvalla Lutherista sekä luterilaisuudesta jopa ylikyllästettynä, ja tämä siitäkin huolimatta vaikka tulin uskoon vuonna 1973, - vielä vuonna 1991-92 kävin kirkossa ja puhuinkin sielllä. Vielä 1992-94 kävin luterilaisessa raamattupiirissä. Vasta kun tämän jälkeen vetäydyin saamastani huomiosta, ja myönteisesta palautteesta huolimatta pois kaikesta siitä vähästäkin julkisuudesta josta olin osallinen, tutkimaan asioita - minulle alkoi paljastua monet asiat, joita olin suuren sen uskonnollisen sekaannuksen keskellä kohdannut, joiden parissa elin Helsingissä, sekä kirkon, että vapaiden suuntien sekauskonnollisissa piirissä, niissä silloin vielä liikkuvana henkilönä.
Näiden taustojen vaikutuksesta katson olevan erityisesti luterilaisuutta, maassamme vallitsevaa eriyistä monopolilahkoa tuntevana henkilönä kesittymään nimeomaan luterilaisuuden keskeisen ja valekristillisen aseman paljastamiseen ja sen vuoksi suorittamaan niitä vaatimattomia oikaisuyrityksiä ja tiedottamista koskien nimeomaan tätä monopolilahkoa maassamme.
Olen myös yli 40-vuotta jo esittänyt varsin voimakasta arvostelua tämän lisäksi toisen lahkon antikristiilisiä oppeja ja niiden sovellutuksia vastaan ja tunnen nimittäin Jehovan todistajuutta myös jonkinverran, ja sen oppeja olekin kritisoinut myös varsin huomota herätttävästi netissä.
Myös juutalaisuuden käsityksiin olen viimeden kahdeksan vuoden aikana miellestäni jo aika hyvin perehtynyt, ja antanut myös heille palautta, joka on heidän mielestään myös "kirstillisen" kriittistä koskien traditonaalista talmudismia.
Aivan viime vuosina olen myös paneutunut samoissa merkeissä islamilaisuuteen, ja käynyt jopa henkilökohtaisia keskusteluja moskejoissa, itä-Helsingessä heidän oppineidensa kanssa yksityisesti, vaikka he kiristeliväkin minulle hampaitaan saatuaan vastauksia kysymyksiinsä, ja vakuuttivat pysyvänsä Suomessa rauhanomaisella tiellä, vaikka vastaukset eivät ilmeisesti heitä miellyttäneetkää, mm. koskien ismaelin asemaa lupausten perillisen näkökulmasta, ja sitä nimeomaan Haagarista syntyneenä orjattaren poikana, sekä Aabrahamin "lihan tekona", jonka seurauksista Iisakista polveutuvat Jaakobin lapset saavat tänäkin päivänä kärsiä rakettisateena niskaansa, - eli ismaelilaiset kansat ovat yhä vieläkin veljensä niskassa, kuten ainkanan Aabrahamin kodissa, silloin kun orjatarta ei ollut vielä ajettu sieltä pois poikinensa. - ja nykin on siis Ismael pois ajamatta poikinensa "Luvatusta maasta" ja vieläkin siis Iisakin jälkeläsiä russakoi´, kuten saamme uutisista kuulla.
Luterilaisuuteen perehtymiseni on suuri osa elämääni, ja ikäänkuin osa kutsumustani, vaikka ensin kirjoitinkin monia vuosia juutalaisuus palstalle, ennen luterilaisuuteen keskittymistäni.
Lutherilla ei rehellisesti sanottuna ollut ihan koko psyyke kunnossa. Osa hänen teksteistään on sen tason tavaraa, että hyvin rumaksi sitä voi sanoa. Luultavasti elämänvaiheet ovat vaikuttaneet paljon, kaikki se mitä hän joutui kokemaan. Toisella puolella kirjoitettu tavara, katolisen kirkon taholta, on niinikään rumaa. Jokaisena aikakautena omanlaisensa kirjoitustyyli.
Se ei ollenkaan merkitse, etteikö Luther kirjoittanut sellaista, mikä ei kestä päivänvaloa. Balttis, ihmettelen, miksi jätät huomiotta esimerkiksi Lutherin kirjan "Juutalaisista ja heidän valheistaan" historiallisen tilanteen. Lutherin kirja oli jo aikakautenaan sellainen, etteivät reformaattorit siihen suhtautuneet hyväksyvästi. Mikä johti Lutherin kirjoittamaan sen, oli syynsä. Nykyisin luterilaisuus jättää Lutherin ne tekstit kokonaan huomioimatta. Niitä ei unohdeta, muttei niitä käytetä minään hengellisenä kirjallisuutena. Ihmettelen, miten vaikea sinun on ymmärtää tätä asiaa.
Se, miten Lutherin tekstejä on esim. 1800-luvulla tai 1930-40-luvuilla käytetty, ei ole Lutherin vika. Natsismin juutalaisvainojen taustalla on laajempi syy-yhteys kuin mitä annat kirjoituksissa ymmärtää. Lutherin tekstit sopivat natseille, joten he hyödynsivät. Tosiasia on, että iso joukko Saksan luterilaisia lähti natsien toimiin mukaan, ja oli siellä myös joukko, joka niitä vastusti. Natsien juutalaisvainojen tausta kehittyi 1800-luvulla, mm. Nietzchen filosofia, 1800- ja 1900-lukujen yleinen eurooppalainen juutalaisvastaisuus ja kulttuuridarwinismi olivat paljon vaikuttavampia kuin Luther. Lutherin kirjoitukset olivat vain pisara isommassa järvessä.
Lutherin tekstit ovat pääasiassa hengellisiä ja täynnä syviä löytöjä, jotka ruokkivat kristillistä uskoa.
Tätä luterilaisuus Lutherilta ammentaa.
Kyllä kristityt ovat ammentaneet Lutherilta muutakin mm. harras kristitty Hitler. Otaksun että kaikki tuntevat hänet mutta tässä vielä muutama kuva tunnistamista varten (kuva kertoo paremmin kuin sanat). Myös Suomen luterisen kirkon arkkipiispa oli samalla linjalla Lutherin kanssa ja vastusti mm. demokratiaa, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa sekä yhdistymisvapautta.
https://img.4plebs.org/boards/pol/image/1385/87/1385872809810.jpg
http://www.reformation.org/hitler4.jpg
http://www.rense.com/1.imagesH/ht1.jpg
Hitlerin uskonnollisia ajatuksia on tutkailtu eikä niiden perusteella voi sanoa, että hän oli kristitty. Hän oli jotain muuta, uskonnollinen, mutta kallistui johonkin muuhun suuntaan.
Natsit osasivat hyödyntää kristinuskoa oman aatteensa ja politiikkansa ajamiseksi. Näen, että oikeampaa on puhua välineestä. Hitlerin on sanonut ihan toisenlaistakin kristinuskosta kuin mitä tuossa yhdessä kuvassa hänen sanoinaan kirjoitetaan vuodelta 1928.
Tarkoittanet arkkipiispa Johanssonia. Kyllä, asia tiedetään, hän vastusti aikalailla kaikenlaista muutakin, mm. ekumeniaa. Ei käy kieltäminen.
Ensimmäisen kappaleen perusteella mengott, olisit valmis ilmeisesti antamaan Lutherille psyykkeen takia jonkinlaisen "syyntakeettoman ihmisen statuksen" vaikka hänellä on omaa nimeään kantava kirkokin Suomessa, joten tämä "sairaaksi julistaminen" vaikuttaa varsin takoitushakuiselta historiallisten vastuiden pakoilulta. Samalla metodillahan myös Hiter voitaisiiin julista saksalaisten avostamaksi kansanjohtajaksi, koska hänenkään nuoruutensa eikä kavunsa historian hirvittävimmäksi pedoksi, petovallan pääksi ei tapahtunut aina suotuisissa olosuhteissa. Ehkäpä hänen epäonnistumisensa taiteilijana sai aikaan traumaattisen stressireaktion ja kansanmuhat ovatkin siis vain muuten terveen ihmisen erehdyksiä, sairauden seurauksina, - eli tätäkö ehdotat?
Toiseen kappaleeseen kirjoituksessasi totean tämän: Tottakai nykyinen luterilaisuus pyrkii jättämään Lutherin kirjan "Juutalaisista ja heidän" valheistaan huomiotta, koska se paljastaa sen, että Luther - tuo mies jonka nimeä kikko ylpeänä kantaa, oli kansanmurhiin osallinen ja juutalaisten kansanmurhaohjelman luoja, ja Hitleriäkin kiivaampi antisemitisti, joka vaati Saksan kansaa ja sen esivaltaa poistamaan juutalaiset keskuudestaan kuten "uskollinen lääkäri menttelee silloin kuin jalkaan on tullut mätä". Lutherin kirja jäi vähälle huomiolle, kunnes Saksaan tuli sellainen esivalta joka kykeni hänen vaatimuksensa toteuttamaan, saksalaisten näyttäessä juutalaisille kuka on "herra talossa saksanmaalla", silloin kun he tuohosivat alkaen "Kristalliyöstä" juutalaisten kauppoja ja synagogia tarkasti Lutherin luoman juutalaiten hävittämisohjeman ensimmäisen kohdan mukaisesti toimien - saksalaista tehokkuutta ja tunnollisuutta osoittaen. Mikä on se "historiallinen tilanne" joka oiketutti mielstäsi Lutherin luomaan juutalaisten hävittämisohjelman, kirjan kirjoittamishetkellä - voitko täsmentaa jos pidät sitä ymmärrettävänä perusteena kirjan vaatimuksille?
Viimeisessä kappaleessa totuudellista on tämä: "Lutherin tekstit sopivat natseille" ja muuten sopivat edeleenkin ja siksi nimomaan uusnatsit pyrkivät ottamaankin kyseisestä kirjasta uusintapainoksia perustellakseen näin juutalaisvihaa "kristillisenä velvollisuutena", kuten natsit tekivät jakaessaan kirjaa saksalaisille, saaden näin heidän poliittisen tukensa räikeällle antisemitismilleen. Juuri tällaista esivaltaa Luther toivoi Saksaan, eli sellaista "joka näyttäisi juutalaisille kuka on herra talossa Saksanmaalla" - kuten hän kirjassaan itse sanoo "natsitermein" asian jo ennen Hitleriä ilmaisten.
Nietzche vaikutti lähinnä mitä ilmeisemmin Hitlerin omaksumaan yli-ihmisoppiin johon hän myös saksalaisten kansallismessiaana itse uskoi, ja todennäköisesti siksi kuvautti myös yhdessä Nietzhen rintakuvan kanssa, osoittaanseen näin olevansa se luvattu "laittomuuden ihminen" jonka tulemuksen myös Raamattu ennustaa.
Lutherin antisemitistiset tavoitteet, sekä osallisuus ihmisten joukkotuhontaan on niin iso asia - että sen käsittäminen ei tahdo onnistua Suomessa, jossa on keskeisenä toimijana Suomen evankelis-LUTERILAINEN krikko, - eli uskontofasistin nimeä kantava kirkko nimikristillisen kulttuurimme keskeisenä vaikuttajana - ja tämä vaikenamisen ilmapiirin ja valheiden mahdollistamana kirkkohistorian suurena petoksena.
Eivät kaiketi natsi mitään "kristinuskoa" kykene hyödyntämään, vaan uskontofasistisia uskontoja joilla itselläänkin on pitkä yleiseurooppalainen väkivaltatausta, kuten katolisuudella ja luterilaisuudella, jotka ovat pitäneet joukkotuhontaa keinona oman valta-asemansa vahvistamiseksi, aina histotian hämäristä lähtien.
Jos arkkipiispa vastusti aikanaan ekumeeniaa, oikeuttiko se hänet olemaan myös antisemitisti?
Mitä hänen teksteistää tarkoitat?
Oli hän ainakin henkilö joka arvosti kovasti Lutheria, ja nosti hänet kolmen aikamme suurimman uudistajan joukkoon, Wagnerin ja Fredrik Suuren rinnalle, - "Taisteluni" kirjassaan, jossa hän ilmoittaa suuresti ihailevansa epäakateemista uskonnollista kiihkoa ja paloa dynaamisena muutosvoimana.
Älä lue tekstiäni väärin. Ei ole kyse mistään "Lutherin julistamisesta syyntakeettomaksi", vaan toteamus, että vaikuttaa, ettei hänen psyykensä ollut ihan tasapainossa joka hetki. Osa hänen teksteistään on rumaa tavaraa.
Älä ystävällisesti vääristä asiaa ja Lutherin roolia historiassa, sekä hänen yhden kirjansa asemaa. Mitä historiakirjallisuutta olen lukenut, kumma kyllä niissä ei pahemmin Lutherin tiettyä mainittua kirjaa käsitellä. Se viittaa, että väittämäsi Lutherin "vaikutus" natsismin nousuun on ollut varsin mitätöntä. Suuremmat ideologiset syyt ovat muualla.
Joten, ystävä hyvä, älä liioittele.
Pääsääntöisesti aina kun kirja vedetään esille, rientävät esille myös kirjoittajat jotka vähättelevät kirjan historiallista sanomaan ja sen sisällön merkitystä kiistäen myös kirjan historiallisen käytön vaikutukset, vaikka kirjaa jaettiin saksalaisille ainakin yhdeksän lyhennetyn painoksen verran, natsien antisemitististen toimien ja valtaannousun "kristilliseksi" hyväksymiseksi, - jossa tarkoituksessä tämä kirja oli natselle suorastaan korvaamaton historiallinen eepos. Yleensä väitetää Lutherin olleen kirjan kirjoittamishetkellä jo vanha ja sairas, mutta ei mainita sitä että: Luther vaati jo julkisesti tätä ennen 1520-luvulla talonpoikien tuhoamista, sekä 1530-luvulla kastajien tuhoamista ja vasta 1540-luvulla juutalaisten tuhoamista - el kun kysytään mitä sellaista sairautta Luther sairasti, mikä oikeutti hänet tähän kaikkeen - ei vastausta heru.
Minun väittämäni on että: nimeomaan katolinen- ja luterilainen laillistetun ihmisten joukkotuhoamisen oikeutus, on se uskontofasistinen arvopohja Euroopassa, joka mahdollisti nämä edellämainitut kansanmurhat ja saksalainen kansallis-messiaaninen hitleriläinen uskontofasismi on vain yksi tämän vanha fasismin ilmenemismuodoista, variaatiosta mutta kaikissa niissä oleva murhahenki on yksi ja sama.
Paavali katui myöhemmin saatanallisuuden voimakkuuttaan ja rukoili saatanasta eroa, koskaan sitä saamatta ... raamatun mukaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhä_Stefanos
1.Korinttolaiskirje:
15:9 Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen arvoinen, että minua apostoliksi kutsutaan, koska olen vainonnut Jumalan seurakuntaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhä_Stefanos
2 Korinttolaiskirje 12:
7 Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi.
8 Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta.
Lukekaa myös uskontunnustuksenne niin tuntisitte millaisia olette:
http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/uskontunnustus.html
'Meillä ei ole järkeä. Meillä ei ole ymmärrystä. Me emme kykene noudattamaan ihmisille säädettyä lakia. Olemme syntisiä; Järkemme ei voi käsittää Jumalaa.'
Miten em. liittyy aiheeseen?