Ministerit Räsänen ja Henriksson jehovista

Jäseneksi liitymisessä, liittämisestä, eroamisessa, erottamisessa uskonyhteisöstä on isoja eroja eri yhteisöissä.

Esim. Suomen evlutkirko suosii vauvojen pakkoliittämistä itseensä, kouluissa pakkouskontoa, tunnustuksellista aivopesua, 16-v:na äänestysoikeus srk-vaaleissa, mutta erota saa ilman vanhempien lupaavasta 18-v. Ja evlut kirkko ei kaiketi erota ketään koskaan eikä mistään syystä jäsenyydestään. Kirkolliverokertymä on sille jumalista jumalin.

Monet pienemmät lahkot suosivat oikeaa raamatullista uskovaisen kastetta, aikuiskastetta eikä pirunkastetta, vauvakastetta. Potkujakin joskus jaellaan. Ja julistamalla epähenkilöksi toivotaan, että eksynyt, hyljeksitty karitsa palaa lopulta laumaan, kunhan vaan alistuneena yhteisön säätöihin, oli ne sitten kuinka tolkuttomia tahansa.

Katolinen kirkkokin kaiketi saattaa joskus potkujakin jaella jäsenilleen, mutta jos joku katolinen haluaa ihan omasta vapaasta tahdostaan erota katolisesta kirkosta niin sepäs ei käykään päinsä. Kirkko ei tahdo miillään suostuta antamaan eroa jäsenyydestään.

Nämä kansakunnan viralliset kirkasotsat sanovat, että uskonnollisten yhdyskuntien tulee noudattaa lakia. Kuitenkaan he eivät liene huolissaan siitä, että uskonnollisiin yhteisöihin edelleen pakkoliitetään lainvastaisesti suurin osa vastasyntyneistä.

Kirkon JURIDISEN jäsenyyden tulisi alkaa vasta 15-vuotiaana esim. konfirmaation yhteydessä. Tähän saakka hän olisi vain seurakunnan jäsen ilman juridisia velvotteita "hang around jäsen". Miksi tuo ikä, koska sen ikäisenä saa liittyä yhdistyksiin. Vanhemmilla ei voi olla oikeutta sitoa lasta mihinkään juridisesti velvoittaviin yhdistyksiin.

Nyt ryhdytään masinoimaan arvon ministereille kirjeitä, joissa heitä muistutetaan että ympärileikkaustenkin suhteen on noudatettava voimassaolevaa lakia. Minun työpaikaltani lähti juuri kuuden hengen allekirjoittama paperikirje molemmille. Äänin 4 - 2 lisäsimme maininnan että ympärileikkaus on verrattavissa lapsen raiskaamiseen eli immenkalvon väkivaltaiseen puhkaisuun, jonka naisina ehkä ymmärrätte helpommin kuin esinahan leikkaamisen.

Oikeisopin proffa, lapin yo:sta?, Terttu Utriainen pakinoi aiheeesta Radio Suomen Ajantasassa tänään joskus klo 10-11 välillä. Ihan perushyvää pohdintaa.

Mieleen jäi se että hän syystäkin, ihmetteli sitä kuinka uskonnot ovat hajonneet tuhannen p.llun päreiksi. Hän oli kysynyt Israelissa, miksi pitää olla kaksi synagogaa virekkäin. Vastaus kuului: "Jotta toiseen voi mennä ja toiseen olla menemättä!"

Toivottavasti tuo vastaus oli ironinen.

Mitähän Räsänen änkyttäisi jos häneltä kysyttäisiin voiko rekisteröidyssä parisuhteessa oleva olla pappi tai voiko konservatiivinen lähetysjärjestö kieltäytyä palkkaamasta homoja?

No, tuota tämää kysymys... Tuota... Tuota... No ei tämä kannanottoni koske homoja...

Henriksson sanoo kätevästi kätensä pesten, että ei voi ministerinä puutua asiaan sen kummemmin, se on poliisin asia tutkia.Mutta ensin jonkun pitää tehdä poliisille rikosilmoitus tai tutkintapyyntö.

Onkohan tämä asianomistajarikos vai yleisen syyttäjän alainen rikos. Voiko uskonnollisen yhteisön uhri estää jutun päättyinsen oikeuteen? Pitäis olla yleisen syyttäjän alainen rikos niin kuin perhe/parisuhdeväkivalta. Syyte nostetaan vaikka uhri ei haluisikaan. Eikö se näin mee nykyisin?

Muuten vaarana, että puoliso tai uskonyhteisö saa uhrin uhkailemalla luopumaan jutusta.

Räsänen voi huolettomin mielin olla tekemättä yhtään mitään, hänen ministerinpestinsähän on jo henkitoreissaan ja loppumetreillään. Henriksson voi huolettomin mielin olla tekemättä yhtään mitään, hänhän kuuluu puolueeseen jossa pitää suvaita kaikkea ja kaikkia.

Jehovan todistajien uskonto ei noudata eikä kunnioita uskonnonvapautta lainkaan. Heidän kirjallisuus on täynnä tämänkaltaista tekstiä:

Pitäkää itsenne Jumalan rakkaudessa 2008:

”Onko todella tarpeen välttää kaikkea yhteydenpitoa? Kyllä on, monestakin syystä.” (sivu 207)

”Uskolliset kristityt perheenjäsenet eivät etsi tekosyitä voidakseen olla tekemisissä erotetun sukulaisen kanssa, joka ei asu kotona.” (sivu 209)

"Uskolliset kristityt perheenjäsenet eivät etsi tekosyitä voidakseen olla tekemisissä erotetun sukulaisen kanssa, joka ei asu kotona." (Jumalan rakkaus, lv-FI 2008 s. 209)

”On kuitenkin tilanteita, joissa Jehovan palvelija ei voi ilmaista sääliväisyyttä (vrt. 5 Mooseksen kirja 13:6-9). Se, että kristitty ‘lakkaa seurustelemasta’ läheisen ystävän tai sukulaisen kanssa, joka on erotettu, voi olla todellinen koetus. Sellaisessa tapauksessa on tärkeää, ettei anna myöten säälin tunteille.” (Vartiotorni 1.11.1994, s.21)

Jehovan todistajien omia lapsia kastetaan järjestöön teini-ikäisinä. Kastaminen merkitsee sitä että jos vaikka 21 vuotiaana ymmärtää että ei uskokaan järjestöön ja haluaa erota siitä, on seurauksena perheensä ja omaistensa menettäminen. Käytännössä ihminen jää kokonaan yksin koska todistajien kontaktit muodostuu toisista todistajista.

Uskonnonvapaus edellyttää että se ei toteudu vain toiseen suuntaan eli sisällepäin uskontoon, vaan myös ulospäin. Siksi eroamisesta ei pidä langettaa mitään sanktioita. Kuitenkin totuus on että järjestö langettaa epäinhimillisen kovat sanktiot eli perheen menettämisen.

Oikeusministerin viesti siis on että jehovan todistajia eivät koske uskonnonvapaus eli samat oikeudet ja lait kuin muitakin. Saisivat hävetä nämä ministerit!