Rauha
”Rauhaksi” käännetty heprealainen sana ša·lōm′ tarkoittaa
sodatonta tai häiriintymätöntä tilaa
Tu 4:17; 1Sa 7:14; 1Ku 4:24; 2Ai 15:5; Job 21:9; Sr 3:8);
se voi välittää ajatuksen
- terveydestä,
-turvallisuudesta,
-vahingoittumattomuudesta (1Mo 37:14, Rbi8, alav.),
- hyvinvoinnista (1Mo 41:16),
- ystävyydestä (Ps 41:9)
ja
-kokonaisuudesta tai täydellisyydestä (Jer 13:19).
Rauhaa vastaava kreikan sana (ei·rē′nē)
on saanut samanlaisen laajan merkityssisällön
kuin heprean sana ša·lōm′,
ja se voi ilmaista ajatuksen paitsi
selkkauksettomuudesta
myös hyvinvoinnista, pelastuksesta ja sopusoinnusta.
Se esiintyy hyvästelyhuudahduksessa ”mene rauhassa”,
joka vastaa kutakuinkin ilmausta ”käyköön sinulle hyvin”
(Mr 5:34; Lu 7:50; 8:48; Ja 2:16;
vrt. 1Sa 1:17; 20:42; 25:35; 29:7; 2Sa 15:9; 2Ku 5:19).
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1200003409
”Rauhaksi” käännetty heprealainen sana ša·lōm′ tarkoittaa
sodatonta tai häiriintymätöntä tilaa
Tu 4:17; 1Sa 7:14; 1Ku 4:24; 2Ai 15:5; Job 21:9; Sr 3:8);
se voi välittää ajatuksen
- terveydestä,
-turvallisuudesta,
-vahingoittumattomuudesta (1Mo 37:14, Rbi8, alav.),
- hyvinvoinnista (1Mo 41:16),
- ystävyydestä (Ps 41:9)
ja
-kokonaisuudesta tai täydellisyydestä (Jer 13:19).
Rauhaa vastaava kreikan sana (ei·rē′nē)
on saanut samanlaisen laajan merkityssisällön
kuin heprean sana ša·lōm′,
ja se voi ilmaista ajatuksen paitsi
selkkauksettomuudesta
myös hyvinvoinnista, pelastuksesta ja sopusoinnusta.
Se esiintyy hyvästelyhuudahduksessa ”mene rauhassa”,
joka vastaa kutakuinkin ilmausta ”käyköön sinulle hyvin”
(Mr 5:34; Lu 7:50; 8:48; Ja 2:16;
vrt. 1Sa 1:17; 20:42; 25:35; 29:7; 2Sa 15:9; 2Ku 5:19).
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1200003409
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rauhan sanoma, jota Jeesus ja hänen seuraajansa julistivat,
vetosi ’rauhan ystäviin’,
ts. ihmisiin, jotka halusivat tulla sovitetuiksi Jumalan kanssa
(Mt 10:13; Lu 10:5, 6; Ap 10:36).
Samalla tämä sanoma jakoi huonekuntia,
koska jotkut ottivat sen vastaan ja jotkut taas hylkäsivät sen
(Mt 10:34; Lu 12:51).
Suurin osa juutalaisista hylkäsi sanoman
eikä näin ollen erottanut ”sitä, mikä koskee rauhaa” – tähän sisältyi ilmeisesti katumus ja Jeesuksen vastaanottaminen Messiaana
(vrt. Lu 1:79; 3:3–6; Joh 1:29–34).
Heidän laiminlyöntinsä johti siihen,
että Rooman sotajoukot tuhosivat Jerusalemin vuonna 70. (Lu 19:42–44.)
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi/1200003409?q=Rauhan sanoma&p=par
Jakautuneita huonekuntia onpaaaljon.
Etenkin politiikan vuoksi
'Jumalan rauha' tekee ihmisen rauhalliseksi,
eikä hän sodi,
ei edes ilkeile toisille ihmisille.