Usko

Jos olisi...jos olisi! Mutta kun ei ole. Ei kenelläkään. Kuinkahan tätäkin raamatun paikkaa lukevat ne, joiden usko oikeuttaa syyllistämään heikkouskoiset.

Tämä yliluonnollinen usko laittaa uskomaan tähän tosissaan.
Olen uskonut tähän raamatun kohtaan aina,ja jokin tässä puhuttelee syvemmältä ja syvemmältä.
" Mikään ei olisi teille mahdotonta. "
Minulla puuttuu tästä lupauksesta vielä paljon, ainakin jos mittarina on mielikuvitus.

Välillä tuntuu että olisi helpompaa jos ei edes uskoisi tällaisia lupauksia, voisi selittää kaiken Jumalan voiman tyhjäksi ja niin olla itse onnistunut kristitty. Voisi sanoa ettei jumala odota meiltä mitään ja sanoa Jumalaa pelkäksi rakkaudeksi, yms.

Tällaiset raamatunpaikat pakottaa kyselemään mistä uskomisessa oikein on kysymys? Mistä saada se usko? Mikä on oma osuus, mitä pitäisi tehdä?

Sinapinsiemen on vähemmän kuin miljoonasosa ihmisen painosta, ja se riittäisi. Kuinka vähän sitten meissä on uskoa?

Joku on joskus perustellut tätä sillä, onko meidän pyynnöt Jumalan mieleen, ja sen perusteella on kysymys toteutuuko ne.
Jeesus kerran kulkiessaan kiroaa viikunapuun pystyyn ja se kuivettuu heti, koska siinä ei ollut viikunoita. Kuitenkin siinä sanottiin ettei ollut viikunoitten aika. Eikö tämä näytä että Jeesus leiki lahjoillaan, koska teolla ollut mitään järkeä. Vai oliko kysymys juuri tästä,
"Jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, mikään ei olisi teille mahdotonta."
Halusiko Jeesus että otamme Hänen lupaukset tosissaan?

Kerran hengellisen tilaisuuden rukouspalvelussa minun toinen jalka piteni 4 cm rukouksella, siihen käskettiin vielä koko seurakunta katsomaan. Olin täysin liikkumatta enkä tuntenut mitään, ainoastaan jalka lähti kasvamaan ja loppui kun se oli yhtä pitkä kuin toinenkin.
Nämä jalat jäi pysyvästi saman pituisiksi, mutta on toisenlaisiakin kokemuksia.
Useita kymmeniä kertoja minun selästäni on lähtenyt kipu käsien päälläpitämisen ja rukouksen voimalla, kuitenkin kipu palaa aina uudestaan. Tosin saan nähdä tämän ihmeen aina uudestaan ja uudestaan ja nyt odotan koska tämä voitetaan kokonaan.

Elämäni varrella jokainen päivä on Jumalan yliluonnollisuuden varassa, juuri tavallisena harmaana päivänä sen tarve huomata on ollut suurin. Tapahtumia on ollut liian paljon, siksi en voi lakata uskomasta näihin ja moniin muihin lupauksiin. On vain jatkettava ettenpäin ja,
onneksi Jeesus lupaa myös että etsivä löytää.