Saksan vallankumous ja Versaillin rauha

Täällä on kuulutettu, miten saksalaisilla ei ole syytä mukamas valittaa Versaillin rauhan kovuutta ja että Saksa olisi pitänyt miehittää jo v.1918 tai 1919.

Mutta jos asiaa tarkastelee lännen propagandan valossa, niin asia saa toisen muodon.

Länsimaat olivat vuodesta 1914 saakka toitottaneet saksalaisille käyvänsä sotaa Saksan keisaria vastaan, eikä kansaa vastaan. Kuitenkin kun saksalaiset syöksivät keisarin valtaistuimelta vuoden 1918 vallankumouksessa, länsimaat eivät ottaneet tätä huomioon, vaan osoittivat kohtuuttomilla ehdoilla käyneensä sotaa myös Saksan kansaa vastaan.

Mitä tästä opimme?

Ainakin sen, että laillisen hallituksen vallasta syökseminen asein ei vaikuta tulevaan rauhansopimukseen.
Ei ole siis mikään ihme, että II maailman sodan aikana saksalaiset eivät uskoneet samanlaista sotapropagandaa, jossa länsi selitti käyneensä sotaa Hitleriä, eikä Saksan kansaa vastaan. Se selittää myös omalta osaltaan, miksi Hitleriä vastaan ei tehty vallankumousta, sillä olihan v.1918-19 kokemuksesta opittu ettei laillisen johtajan vallasta syökseminen vaikuta rauhanehtoihin. Ei sovi myöskään unohtaa, että saksalaisia vaadittiin myös antautumaan II maailman sodan aikana.