KAPIN MUISTELMAT SAATAVANA

Menehän höppänä jo punkkaan keräämään voimia, että jaksat naida nasautta mötköä Tampereella edes sen yhden kerran, kuten kehaisiit....;)

Hyvää yötä iässäsi pierut ovat märkiä ja unet kuivia. Oikeilla miehillä toisin päin....;)

- Jos olisin kirjoittanut ne vasta sitten, kun minusta tuli täällä kuuluisuus ja olisin kertonut täällä näkemästäni ja kokemastani, arvosteluraati olisi varmaan vielä lisännyt: ”hän on myös antanut elämäntarkoituksen niille, joiden elämässä ei ennen mitään tarkoitusta ollut”.-

Olisi vielä lisännyt, että on tehnyt pankkopojasta JOHTAJAN ja Reservin majurin;D

Niinpä niin kirjoitti:

- Jos olisin kirjoittanut ne vasta sitten, kun minusta tuli täällä kuuluisuus ja olisin kertonut täällä näkemästäni ja kokemastani, arvosteluraati olisi varmaan vielä lisännyt: ”hän on myös antanut elämäntarkoituksen niille, joiden elämässä ei ennen mitään tarkoitusta ollut”.-

Olisi vielä lisännyt, että on tehnyt pankkopojasta JOHTAJAN ja Reservin majurin;D

Heh heh.Kun sain niillä muistelmillani palkinnon Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta, olisinkohan tuossa tapauksessa saanut vielä lisäpalkinnon kepulta? Kepulaisahan ne ovat, joille olen elämäntarkoituksen antanut.

Kekkosenpa elämästä on kirjoitettu vielä isompi kirja kuin Kapin.

volmari kirjoitti:

Kekkosenpa elämästä on kirjoitettu vielä isompi kirja kuin Kapin.

Niin on, kahdeksan osaa ja n. 6000 sivua. Kaikki ne ovat hyllyssäni, ja hankin ja luin ne sitä mukaa kun ne ilmestyivät. On paljon kirjoja, jotka olen lukenut moneen kertaan - mm. Sinuhe, Tuntematon sotilas ja Taru sormusten herrasta, mutta tuo Kekkosen elämäkerta on niin puisevaa luettavaa, että ei ole tarvinnut lukea uudestaan muuten kuin eräin kohdin Kekkostutkielmaa laatiessani.

Totta kai Kekkosen elämäkerta on paksumpi kuin minun. Hän otti elämälleen varaslähdön minuun verrattuna, jo 35 vuotta minua aikaisemmin, ja eli 86 vuotta vanhaksi, kun minä olen vasta 79 vuotta nuori. Ja muistelmani kirjoitin jo 63-vuotiaana, kolmanteen painokseen lisäsin epilogin kaksi vuotta myöhemmin vaimoni sairastuttua syöpään, joka tiedettiin parantumattomaksi.

Ja minä kirjoitin muistelmani itse, Kekkosen elämäkerran kirjoitti Juhani Suomi. Ehkä hän olisi saanut aikaan minunkin elämästäni melkoisen järkäleen;))

On sattunut ja tapahtunut minun elämässäni yhtä ja toista, eli hyvin pitää paikkansa se, minkä Suomalaisen Kirjallisuuden seuran arvosteluraati sanoi muistelmistani: ”Elämä kuljettaa, kuin vaahtopäillä, antaa paljon, mutta ottaakin”. Niin on tapahtunut, ja hyvä niin, vaikka en kai voisi Tapio Rautavaaran lailla laulella, että ”en päivääkään vaihtaisi pois”.

Ymmärrän kyllä, ketä tarkoitat, mutta ei hän ole minulle H.V., vaan minä olen hänelle H.V.;)) Maailman ohuimmaksi kirjaksi sanotaan kirjaa nimeltä ”Saksalainen huumori kautta aikain”. Mutta jos tuo kirjoittaisi muistelmansa, siitä varmaan tulisi vielä ohuempi kirja, ehdoksi asettamallasi edellytyksellä, joka tosin lienee mahdottomuus häntä ajatellen.

Mutta nyt jää kirjat ja muu, varsinkin tämä palsta, sillä lähden tästä kohta ajelemaan Nääsvilleen, nääs!

UPDATE_10586140 kirjoitti:

On sattunut ja tapahtunut minun elämässäni yhtä ja toista, eli hyvin pitää paikkansa se, minkä Suomalaisen Kirjallisuuden seuran arvosteluraati sanoi muistelmistani: ”Elämä kuljettaa, kuin vaahtopäillä, antaa paljon, mutta ottaakin”. Niin on tapahtunut, ja hyvä niin, vaikka en kai voisi Tapio Rautavaaran lailla laulella, että ”en päivääkään vaihtaisi pois”.

Ymmärrän kyllä, ketä tarkoitat, mutta ei hän ole minulle H.V., vaan minä olen hänelle H.V.;)) Maailman ohuimmaksi kirjaksi sanotaan kirjaa nimeltä ”Saksalainen huumori kautta aikain”. Mutta jos tuo kirjoittaisi muistelmansa, siitä varmaan tulisi vielä ohuempi kirja, ehdoksi asettamallasi edellytyksellä, joka tosin lienee mahdottomuus häntä ajatellen.

Mutta nyt jää kirjat ja muu, varsinkin tämä palsta, sillä lähden tästä kohta ajelemaan Nääsvilleen, nääs!

Miten kommentoit tietoa wikipediassa, missä kerroit olevasi muistemakirjailija ja yksi kuuluisimmista Korhosista? Naurun raikuessa ilmeisesti häpeissäsi poistit moisren hulluuden...;)

UPDATE_10586140 kirjoitti:

On sattunut ja tapahtunut minun elämässäni yhtä ja toista, eli hyvin pitää paikkansa se, minkä Suomalaisen Kirjallisuuden seuran arvosteluraati sanoi muistelmistani: ”Elämä kuljettaa, kuin vaahtopäillä, antaa paljon, mutta ottaakin”. Niin on tapahtunut, ja hyvä niin, vaikka en kai voisi Tapio Rautavaaran lailla laulella, että ”en päivääkään vaihtaisi pois”.

Ymmärrän kyllä, ketä tarkoitat, mutta ei hän ole minulle H.V., vaan minä olen hänelle H.V.;)) Maailman ohuimmaksi kirjaksi sanotaan kirjaa nimeltä ”Saksalainen huumori kautta aikain”. Mutta jos tuo kirjoittaisi muistelmansa, siitä varmaan tulisi vielä ohuempi kirja, ehdoksi asettamallasi edellytyksellä, joka tosin lienee mahdottomuus häntä ajatellen.

Mutta nyt jää kirjat ja muu, varsinkin tämä palsta, sillä lähden tästä kohta ajelemaan Nääsvilleen, nääs!

Muistappa kapi ottaa kondomi mukaan. Voi olla piparipurkilla on käynyt joku hiv-ukko...)

Ps viittaukseen aiempaan aikeeseesi nousta pukille...

UPDATE_10586140 kirjoitti:

Niin on, kahdeksan osaa ja n. 6000 sivua. Kaikki ne ovat hyllyssäni, ja hankin ja luin ne sitä mukaa kun ne ilmestyivät. On paljon kirjoja, jotka olen lukenut moneen kertaan - mm. Sinuhe, Tuntematon sotilas ja Taru sormusten herrasta, mutta tuo Kekkosen elämäkerta on niin puisevaa luettavaa, että ei ole tarvinnut lukea uudestaan muuten kuin eräin kohdin Kekkostutkielmaa laatiessani.

Totta kai Kekkosen elämäkerta on paksumpi kuin minun. Hän otti elämälleen varaslähdön minuun verrattuna, jo 35 vuotta minua aikaisemmin, ja eli 86 vuotta vanhaksi, kun minä olen vasta 79 vuotta nuori. Ja muistelmani kirjoitin jo 63-vuotiaana, kolmanteen painokseen lisäsin epilogin kaksi vuotta myöhemmin vaimoni sairastuttua syöpään, joka tiedettiin parantumattomaksi.

Ja minä kirjoitin muistelmani itse, Kekkosen elämäkerran kirjoitti Juhani Suomi. Ehkä hän olisi saanut aikaan minunkin elämästäni melkoisen järkäleen;))

No siinähän on kapilla vessapaperia loppuiäksi....;)