Haluaisitko Taivaaseen, jos sinne heti pääsisit? Nyt juuri, jos haluaisit, pääsisit lopppuiäksesi. Jos et, niin miksi et? Mistä joutuisit luopumaan? Perheestä, ystävistä, omasta itsestäsikin joutuisit luopumaan. Omista piirteistäsi, jotka tekevät sinusta juuri sinut. Olisiko siellä ehkä tylsää, kun ei olisi sinua huonompia, eikä parempia, pelkkää tasaista onnea ja rakkautta vaan. Kaikki tasavertaisia.
Harvapa sinne haluaa, ennenkuin on nähnyt mihin elämä omin ehdoin täällä voi viedä. Millaiseen kärsimykseen pitää kai käydä kantapään kautta ennenkuin sinne haluaa. Oikeasti. Pitää kai ensin mennä ja tietää mitä on suru, pelko, häpeä ja kärsimys, ennenkuin osaa arvostaa "taivaan" rauhaa ja rakkautta ja sinne itse haluaa. Sillä sinne pääsee heti kun sitä haluaa, ei kuolema ole se rajapyykki. Kuolema on kuin luovuttamista ja sen jälkeen taas "puhtaalta" pöydältä aloittamista uudessa elämässä. Kuin vaatteiden vaihto.
Harvapa sinne haluaa, ennenkuin on nähnyt mihin elämä omin ehdoin täällä voi viedä. Millaiseen kärsimykseen pitää kai käydä kantapään kautta ennenkuin sinne haluaa. Oikeasti. Pitää kai ensin mennä ja tietää mitä on suru, pelko, häpeä ja kärsimys, ennenkuin osaa arvostaa "taivaan" rauhaa ja rakkautta ja sinne itse haluaa. Sillä sinne pääsee heti kun sitä haluaa, ei kuolema ole se rajapyykki. Kuolema on kuin luovuttamista ja sen jälkeen taas "puhtaalta" pöydältä aloittamista uudessa elämässä. Kuin vaatteiden vaihto.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Paavalikaan ei halunnut! Oli Jumalan tahdosta Krituksen uskossa. Nyt on porukka omasta tahdosta omassa uskossa!
Entäs sinä Salme?
Minä kokisin iankaikkisen elämän helvetillisenä; Ihan sama joutuisiko taivaaseen vain helvettiin; molemmat tuntuvat ajanmittaan samalta. Miltä tuntuisi kun jokainen ajatuksista olisi käyty läpi tunhansia tuhansia kertoja..olisi järjetön tylsistyminen edessä mistä ei olisi pienintäkään pakotietä. Jos kadotus olisi sitä, etteä ei tapahtuisi yhtään mitään kuolemanjälkeen; tietoisuus vain lakkaisi, niin tuo olisi minulle se 'taivas'
"Jos kadotus olisi sitä, etteä ei tapahtuisi yhtään mitään kuolemanjälkeen; tietoisuus vain lakkaisi, niin tuo olisi minulle se 'taivas'"
- Niinpä, ideahan on vain siinä, että ihminen on luotu ikuiseksi olennoksi. Siispä, ei ole sellaista vaihtoehtoa, että tietoisuutesi vain lakkaisi olemasta. Jumala on kuitekin luvannut, että Taivas on parempi paikka kuin osaamme kuvitellakaan. Siis jos voimme kuvitella paikan jossa käymme samat ajatukset läpi tuhansia kertoja ja alamme tylsistyä, niin tällöinhän taivas ei voi olla ko. kaltainen paikka, vaan jotain paljon parempaa!
Ja muista Kimnice, tilaa taivaassa on aina, mutta älä tee päätöstäsi liian myöhään! =)
"niinpä, ideahan on vain siinä, että ihminen on luotu ikuiseksi olennoksi."
-Jos on luotu. Eikä mikään viittaa siihen, että jos olisimme luotu, niin olisimme luotu iankaikkisiksi. Kuitenkin 'sielu' lakkaa olemasta kun kuolemme, se on vain yksi ruumiintoimintomme eikä missään nimessä ruumiinulkopuolinen asia.
Eli emme voi taivaassa ajatella vapaasti? Kuolemanpelko loi Jumalan
Ikuisuudessa ei olisi lainkaan aikaa, niinpä et voi ajatella "kaikki olisi käyty lävitse monia kertoja", vaan pikemminkin siten että yhtä asiaa käydään lävitse ikuisesti.
Voisit hei vähän perustella. Mäkin voin sanoo, että tuo mökki on punainen, koska et sinä sitä näe. Ja hahah tuo toinen luulee sitä vihreäksi. Siis perustele vähän noita sun mielipiteitäsi, jos osaat hei,
Yritätkö värvätä itsemurhaiskijäksi? Heille on luvassa heti paikka taivaassa ja 77 morsianta tai jotain sinne päin.
Kysymyksen/ajatuksen voi ymmärtää monella tavalla. Sitä en todellakaan yrittänyt ja taidat sen tietääkin...
todellakaan.
..millainen se sinun *Taivaasi* oikein on..?
Korostaisin etten väitä asian olevan näin, vaan jotakuinkin täten oletan itsekseni. Taivas on meidän ulottuvillamme joka hetki, se on mielentila, jossa on vain rakkaus. Se on tietoisuus kaiken yhteydestä toisiinsa. Se on täydellinen irtipäästäminen persoonasta ja muusta "maallisesta". Rakkautta, armoa. Mitä sinä olet ajatellut sen olevan? t.maiqqu
Tietenkin haluan taivaaseen.
Mutta en sinne paikkaan mitä monet uskikset väenväkisin tunkevat mukamas hienona paikkana. Sellainen pakkoihanuus tuntuu lähinnä natsistiselta pakko-huumehoure-pullalta.
Minun taivaassani kuolema ei ole voitettu. Se on vain toistuva välitila joka johtaa loputtomiin elämäkokemuksiin kaikkine variaatioineen.
Tietenkin haluan!
Tai...
haluan, mutta ehkä ei kuitenkaan oo vielä mun aika, joten en...
Nyt on vielä sitä aikaa että voin auttaa ihmisiä ja tehdä lähetystyötä niin että mahdollisimman moni löytäisi Jeesuksen, tien taivaaseen =)