Olen pohtinut pidempään uskonkysymyksiä....kai siis tullut uskoon... Olen etsinyt "totuutta" mutta en ole sitä löytänyt ennenkuin aloin lukemaan ja tutustumaan herännäisiin...kaikki se ahdistus mitä minussa on ollut sai ikäänkun selvän kanavan ja haluni uskoa on luja..vaikka jokseenkin horjuva. toivoisin että körttiläiset , varsinkin aikuisiällä uskoon kääntyneet kertoisitte kokemuksistanne...ehkä saisin rohkeutta....kiitos.
Körttiläiset HELP!!!
eksynyt
2326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
No ensinnäkin körttiläiset ovat aika arkoja käyttämään ilmauksia "uskoa", "olla uskossa", "kääntyä".
Olet körtti, jos sinussa on kaipausta kohti Jumalaa ja armoa. Itse en ainakaan uskalla sanoa uskovani - ehkä joskus, joinakin päivinä, hetkittäin, saattaa tuntua siltä. Mutta ongelmahan piilee juuri siinä, että usko tai epäusko ei riipu siitä, mitä ihminen tuntee tai tahtoo..
Onneksi olkoon, uskossa olet saanut hienon aarteen:
Kristuksen armon ilman mitään ansioitasi, lahjaksi.
Olet Jumalan lapsi, tuntui miltä tuntui.
Jeesus on pessyt sinut puhtaaksi Jumalan edessä.
Hän on ansainnut sinulle taivaan.
Miten niin, mistä tietää, että se koskee sinua?
Raamattu sanoo:
"Armollisen Jumalan tahto näet oli,
että Jeesuksen oli kärsittävä kuolema
jokaisen ihmisen puolesta." Hepr. 2:9
"jokaisen ihmisen puolesta" - siis jos olet
ihminen, sinun syntisi on sovitettu,
ja olet Jumalan edessä puhdas ja pyhä.
Et sen vuoksi mitä olet itsessäsi, vaan sen vuoksi mitä Jeesus on jo tehnyt. Saat uskoa sen heti, rohkeasti, sillä Jumalan Sana on luotettava. Älä epäile Häntä, sillä "Jumala ei ole niin kuin ihminen, että Hän valehtelisi". Sana ristillä tapahtuneesta työstä jokaisen ihmisen puolesta on se kallis evankeliumi, jota Jeesus käski julistaa kaikille luoduille. Joka sen uskoo, pelastuu.
Niin kauan kuin katsot itseesi, näet pelkää mahdottomuutta: "Meistä ei ollut itseämme auttamaan..." (Room. 5:6) Niin, meistä ei ollut, eikä ole vieläkään. Taivaskelpoisia meistä ei tule, vaikka miten yrittäisimme, katua, tehdä parannusta, uskoa, tehdä hyvää tai olla vilpittömiä, niin lopputulos on, että vajoaisimme vain syvemmälle. Mutta kun katsot Jumalan varmoihin lupauksiin, tartut Hänen sanoihinsa ja Kristuksen ristintyöhön, näet sen ainoan mahdollisuuden, mikä meillä syntisillä on: ..."mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti." (Room. 5:6). Silloin sinulla on taivas silmiesi edessä. Herramme Jeesus otti meidän syntimme harteilleen ja kärsi niiden rangaistuksen ristillä. Siksi me olemme vapaat, ja meillä on rauha Jumalan kanssa.
Niin se on: meillä on Jumala, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi, eli taivaaseen kelpaavaksi: "Jos taas jollakulla ei ole ansioita mutta hän uskoo Jumalaan, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi, Jumala lukee hänen uskonsa vanhurskaudeksi." (Room. 4:5) Kristuksen tähden.
No, itse olen tosin evankelinen, en körtti,
mutta mielestäni tämä Herättäjäyhdistyksen
julkaisema kristillinen kirjanen on aivan
huippuhyvä:
http://www.kirjasilta.net/wilcox/hy/hy.html
Se on Thomas Wilcox:n kirjoittama "Kallis hunajan pisara". Tuosta kirjasta kerrotaan täällä
http://www.h-y.fi/esittely.html
seuraavasti: "Paavo (Ruotsalainen) sai seppä Högmanilta pienen lahjan: Thomas Wilcoxin kirjoittaman kirjasen "Kallis hunajan pisara". Tästä tuli Paavo Ruotsalaisen rakkain kirja Raamatun jälkeen. Kun lukee tätä heränneiden myöhemmin paljon käyttämää kirjasta, ymmärtää, miksi siitä tuli Paavolle niin rakas. Siinä käsitellään kahta Paavolle niin tuttua asiaa: ihmisen avuttomuutta ahdistustensa keskellä ja Kristusta juuri ahdistuneen ja kärsivän ihmisen auttajana."