EU-komissio ojentaa Suomea – terveysturismia halutaan helpottaa
Euroopan komissio ei ole tyytyväinen Suomen tapaan tulkita uutta potilasdirektiiviä, joka takaa oikeuden lähteä hoitoon toiseen jäsenmaahan.
Hoito pitäisi myös korvata samaan tapaan kuin kotimaassa. Suomi kuitenkin päätti, että kiireetön hoito toisessa EU-maassa oikeuttaa vain Kela-korvaukseen. Eli "terveysturismi" päätettiin rinnastaa yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyttöön.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikön Päivi Sillanaukeen mukaan potilasdirektiivin ongelmat johtuvat erilaisista järjestelmistä. Suomessa asiakas saa korvauksen kahta eri reittiä.
"Keskieurooppalaisissa vakuutuspohjaisissa järjestelmissä on hyvin selkeää, millä tavalla hoidossa käynti asiakkaalle korvataan. Onhan Ruotsissakin yksikanavainen järjestelmä. Meillä on asiakasmaksulainsäädäntö, joka koskee julkisen puolen käyttämistä ja sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset, jos ihminen haluaa hakea hoitoa yksityiseltä puolelta."
Ruotsissa raha niin sanotusti seuraa asiakasta eli palveluntuottajan saa valita itse. Suomessa Kela-korvaus kattaa yksityisen lääkärikäynnin laskusta pienen osan.
Julkisessa terveydenhuollossa asiakas joutuu Suomessa kuittaamaan vain asiakasmaksun, joka puolestaan on pieni osa hoitokäynnin todellisesta kustannuksesta.
Sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset viittaavat yksityisellä käymisestä maksettaviin Kela-korvauksiin. Vakuutuspohjaisissa järjestelmissä palveluita voi tuottaa vapaammin ennalta määritettyjen kriteerien pohjalta.
Suomessa laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tuli voimaan alkuvuodesta. Sillä Suomi pyrki ottamaan potilasdirektiivin määräykset huomioon kansallisella tasolla tavalla, joka STM:n kansliapäällikön mukaan oli "sopivin".
"Tämä ei ole yksinkertaista. Vaihtoehtona oli, että jos hoidon hakee ulkomailta, korvauksen saisi asiakasmaksulain mukaisesti. Silloin yksityiset palvelut olisi Helsingissä korvattu sairausvakuutuslain mukaisesti, mutta Terveystalon tytäryhtiön Tallinnassa tarjoama hoito olisi ollut asiakasmaksulain piirissä.
"Yritykset ja asiakkaat eivät olleet tasavertaisessa asemassa eri ratkaisuehdotuksissa."
Yksityinen terveydenhoitoala on puolestaan korostanut asiakkaiden valinnanvapauden merkitystä.
Komissio haluaa Suomelta selvityksen. Aikaa on pari kuukautta. Jos komissiolle annettava selitys ei miellytä, Suomea voi uhata asian käsittely Euroopan unionin tuomioistuimessa. Sen määräämä sakko voi olla kymmeniä tuhansia euroja päivässä.
http://www.hs.fi/kotimaa/EU-komissio ojentaa Suomea terveysturismia halutaan helpottaa/a1405653328599
Euroopan komissio ei ole tyytyväinen Suomen tapaan tulkita uutta potilasdirektiiviä, joka takaa oikeuden lähteä hoitoon toiseen jäsenmaahan.
Hoito pitäisi myös korvata samaan tapaan kuin kotimaassa. Suomi kuitenkin päätti, että kiireetön hoito toisessa EU-maassa oikeuttaa vain Kela-korvaukseen. Eli "terveysturismi" päätettiin rinnastaa yksityisen terveydenhuollon palveluiden käyttöön.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikön Päivi Sillanaukeen mukaan potilasdirektiivin ongelmat johtuvat erilaisista järjestelmistä. Suomessa asiakas saa korvauksen kahta eri reittiä.
"Keskieurooppalaisissa vakuutuspohjaisissa järjestelmissä on hyvin selkeää, millä tavalla hoidossa käynti asiakkaalle korvataan. Onhan Ruotsissakin yksikanavainen järjestelmä. Meillä on asiakasmaksulainsäädäntö, joka koskee julkisen puolen käyttämistä ja sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset, jos ihminen haluaa hakea hoitoa yksityiseltä puolelta."
Ruotsissa raha niin sanotusti seuraa asiakasta eli palveluntuottajan saa valita itse. Suomessa Kela-korvaus kattaa yksityisen lääkärikäynnin laskusta pienen osan.
Julkisessa terveydenhuollossa asiakas joutuu Suomessa kuittaamaan vain asiakasmaksun, joka puolestaan on pieni osa hoitokäynnin todellisesta kustannuksesta.
Sairausvakuutuslain mukaiset korvaukset viittaavat yksityisellä käymisestä maksettaviin Kela-korvauksiin. Vakuutuspohjaisissa järjestelmissä palveluita voi tuottaa vapaammin ennalta määritettyjen kriteerien pohjalta.
Suomessa laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tuli voimaan alkuvuodesta. Sillä Suomi pyrki ottamaan potilasdirektiivin määräykset huomioon kansallisella tasolla tavalla, joka STM:n kansliapäällikön mukaan oli "sopivin".
"Tämä ei ole yksinkertaista. Vaihtoehtona oli, että jos hoidon hakee ulkomailta, korvauksen saisi asiakasmaksulain mukaisesti. Silloin yksityiset palvelut olisi Helsingissä korvattu sairausvakuutuslain mukaisesti, mutta Terveystalon tytäryhtiön Tallinnassa tarjoama hoito olisi ollut asiakasmaksulain piirissä.
"Yritykset ja asiakkaat eivät olleet tasavertaisessa asemassa eri ratkaisuehdotuksissa."
Yksityinen terveydenhoitoala on puolestaan korostanut asiakkaiden valinnanvapauden merkitystä.
Komissio haluaa Suomelta selvityksen. Aikaa on pari kuukautta. Jos komissiolle annettava selitys ei miellytä, Suomea voi uhata asian käsittely Euroopan unionin tuomioistuimessa. Sen määräämä sakko voi olla kymmeniä tuhansia euroja päivässä.
http://www.hs.fi/kotimaa/EU-komissio ojentaa Suomea terveysturismia halutaan helpottaa/a1405653328599
Vastaukset 1
Vanhimmat
" Vaihtoehtona oli, että jos hoidon hakee ulkomailta, korvauksen saisi asiakasmaksulain mukaisesti. Silloin yksityiset palvelut olisi Helsingissä korvattu sairausvakuutuslain mukaisesti, mutta Terveystalon tytäryhtiön Tallinnassa tarjoama hoito olisi ollut asiakasmaksulain piirissä.
"Yritykset ja asiakkaat eivät olleet tasavertaisessa asemassa eri ratkaisuehdotuksissa."
Yksityinen terveydenhoitoala on puolestaan korostanut asiakkaiden valinnanvapauden merkitystä."
Jos direktiivin alkuperäinen vaatimus oli, että sekä yksityiseen että julkisen sektorin palveluihin käytetään sairausvakuutuslain ehtoja, alkuperäinen olisi kuulunut säilyttää. Hoidon laatu on yksityisillä huomattavasti parempi kuin julkisella, joten julkisen sektorin kuuluisi sitoutua maksamaan yksityislääkäriasemien vastaanotot ja tutkimukset aivan kuin kunnallisella. Vain toimistomaksu jäisi asiakkaan vastuulle yksityiselläkin.
Vuodenvaihteessa voimaantullut valinnan vapaus hoitopaikan valinnassa korostuisi alkuperäisessä direktiivissä, kun julkinen sektori maksaisi yksityisvastaanottojen asiantuntija- ja tutkimusosuudet.