Olen lukenut palstaa nyt aika ajoin kiinnostuksella. Mietin usein, kuinka laajasti palstalaiset ovat uskontoaan tutkineet. Uskonlahkoissa panostetaan uskon opetukseen lapsuudesta asti. - Tavallinen ev.lut.kirkko ei tähän panosta.
Keskusteluissa vedotaan usein sekä Mormonien kirjaan että Raamattuun ja osataan luvut ja jakeet. Niitä on tutkittu ja analysoitu. Elämänohjeet osataan poimia näistä teksteistä.
Myös englannin kielen taito tuntuu olevan hyvin monilla mormoneilla hyvä.
On mielenkiintoista havaita, kuinka laajat tiedot monilla kirjoittajilla on. Tulkinnat saattavat vaihdella. Yksi uskoo mormonien eläneet inkojen aikaan Amerikassa korkeassa kulttuurissa, joka aikojen kuluessa on murentunut pois, ja toinen epäilee asiaa yhtä suurella varmuudella.
Tulee ajatelleeksi, millainen maailmankuva on ihmisellä, joka on kasvatettu uskon nimissä. Muuttaako se ihmistä? Millaista on elää elämää, jossa usko tule ensimmäisenä ja arki sen jälkeen. Usko ja uskonto leimaa perheen, ystävät, opiskelut, työn... Aina pitää nähdä, mihin oikeaan uskoon liittynyt voi osallistua ja miten. Tietysti on hyvää se, että pidetään kiinni terveellisistä elintavoista, raittiudesta, aviollisesta uskollisuudesta, ja kasvatetaan lapset hyville tavoille, mutta kuinka ahdistavaksi nuoren ihmisen elämä tässä voi tulla.
Ohikulkijaa myös äärettömästi hämmentää mormonien tulkinnat tuonpuoleisesta elämästä. Jää se vaikutelma, että ihminen on maan päällä täysin väliaikaisessa tilassa, niin että tämän ajan asiat eivät itse asiassa pitäisi olla mitenkään tärkeitä. Taivaslapsina on oltu ja tullaan olemaan, ja tämä lyhyt aika on välivaihe.
Miten tällainen ajattelu vaikuttaa psyykeen?
Keskusteluissa vedotaan usein sekä Mormonien kirjaan että Raamattuun ja osataan luvut ja jakeet. Niitä on tutkittu ja analysoitu. Elämänohjeet osataan poimia näistä teksteistä.
Myös englannin kielen taito tuntuu olevan hyvin monilla mormoneilla hyvä.
On mielenkiintoista havaita, kuinka laajat tiedot monilla kirjoittajilla on. Tulkinnat saattavat vaihdella. Yksi uskoo mormonien eläneet inkojen aikaan Amerikassa korkeassa kulttuurissa, joka aikojen kuluessa on murentunut pois, ja toinen epäilee asiaa yhtä suurella varmuudella.
Tulee ajatelleeksi, millainen maailmankuva on ihmisellä, joka on kasvatettu uskon nimissä. Muuttaako se ihmistä? Millaista on elää elämää, jossa usko tule ensimmäisenä ja arki sen jälkeen. Usko ja uskonto leimaa perheen, ystävät, opiskelut, työn... Aina pitää nähdä, mihin oikeaan uskoon liittynyt voi osallistua ja miten. Tietysti on hyvää se, että pidetään kiinni terveellisistä elintavoista, raittiudesta, aviollisesta uskollisuudesta, ja kasvatetaan lapset hyville tavoille, mutta kuinka ahdistavaksi nuoren ihmisen elämä tässä voi tulla.
Ohikulkijaa myös äärettömästi hämmentää mormonien tulkinnat tuonpuoleisesta elämästä. Jää se vaikutelma, että ihminen on maan päällä täysin väliaikaisessa tilassa, niin että tämän ajan asiat eivät itse asiassa pitäisi olla mitenkään tärkeitä. Taivaslapsina on oltu ja tullaan olemaan, ja tämä lyhyt aika on välivaihe.
Miten tällainen ajattelu vaikuttaa psyykeen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Uskonto vääristää ihmisen moraalikäsityksiä kaikissa niissä asioissa, jotka liittyvät hänen uskontoonsa. Asiaa havainnollisti erinomaisesti George Tamarin Tel Avivin yliopistossa tekemässään sosiologian tutkimuksessa Israelilaislasten keskuudessa.
http://www.independent.co.uk/news/obituaries/faith--reason-how-joshua-claimed-a-20thcentury-victim-1288505.html
Samaa moraalin korruptoitumista voidaan havainnoida palstalla kirjoittavien mormonien keskuudessa kun he puolustelevat heidän kirkkoonsa ja uskontoonsa liittyviä kyseenalaisia ilmiöitä, kuten nyt vaikka moniavioisuutta ja rasismia tai pelkästään sitä, että heidän kirkkonsa ei ole avoin edes omasta rahataloudestaan. Mormonien käsityksiä siitä mikä on oikein ja väärin heidän kirkossaan hämärtää heidän uskonsa melkoisesti ja he ovat lähes kykenemättömiä analysoimaan asioita objektiivisesti jos asiasisällössä on kirkoon liittyvä elementti. Syy tähän on nähdäkseni se, että jos he myöntäsivät, että jokin heidän uskonnossaan on väärin, he ajautuisivat henkiseen kriisiin, koska heidät on opetettu uskomaan kuinka kirkko ja sen käytännöt ovat täydellisiä ja suoraan jumalilta saatujen ilmoitusten mukaisia eivätkä täydelliset jumalat voi yksinkertaisesti olla väärässä missään asiassa.
Ihmiselämän väheksyminen, kutsumalla sitä vain väliaikaiseksi tilaksi, joka ei ole edes kovin tärkeä, on jotain mitä lähes kaikki mormonismin kaltaiset "lopunajankultit" harjoittavat. Opettamalla ihmiset uskomaan kuinka kaikki elämän kannalta arvokas seuraa vasta kuoleman jälkeen ihmiset opetetaan käytännössä palvomaan omaa kuolemaansa jota he odottavat kuin kuuta nousevaa. Omaksuessaan tämänkaltaisia oppeja henkilö altistuu helposti myös ajatuksille jota tekevät kuolemisen aatteen puolesta erityisen yleväksi. Tällainen ajatusrakennelma on omalta osaltaan hyvin vaarallinen koska se edesauttaa kaikenkaltaisten itsemurhapommittajaorganisaatioiden ja jihad -taistelijaryhmien syntymistä. Mormoneilla oli aikoinaan myös omat daniittijoukot, jotka eivät juurikaan poikenneet nykymaailman islamistiterrorroristiryhmistä ja mikäli kultti nykyisestään radikalisoituisi, mikä ei ole lainkaan mahdoton ajatus jos kirkon jäsenmäärä pienenee merkittävästi, niin vastaava todennäköisesti toistuisi.
Uskonnollisten käsitysten omaksuminen muokkaa ihmistä siis varsin merkittävillä tavoilla ja valitettavasti ei läheskään aina positiivisesti.