Kestävyysvaje kuntoon, valtion velkaantumiselle stoppi. Keinot tiedetään, miksi niitä ei toteuta?
Valtion verokertymä ei riitä, joten kestävyysvajetta syntyy vuosi vuoden perään ja noin 100 miljardia lienee valtion velka 2014.
Miksi verokertymä ei riitä ja mihin kasvaneet verotulot ovat hurahtaneet?
Verotuet, eli poikkeamat normiverotuksesta ovat vuosittain noin 20 miljardia.. .
Verotuet on syytä tarkistaa, että ovatko veronmaksukyvyn mukaiset ja lisäävätkö suomalaisten ostovoimaa ja siten työllisyyttä.
Yritysten tukia ei kukaan tarkalleen tiedä, kun kuntien innovaatiot eivät ole mukana noin 2 miljardin euron vuotuisissa yritystuissa. Tukiviidakkoa ei ole tarkistettu eikä myöntämisperusteita uudisteta teollisuuden globaalisaation ja Suomen uudistuvan yritystoiminnan mukaan. Samat vanhat tukilistoille päässeet nostavat samat vanhat tuet. Näin pienet, tukea tarvitsevat yritykset kilpaillaan pois, tekevät konkurssin tai pieni- ja keskisuuria ei uskalleta perustaa, koska pienyrittäjien verotus on kovaa ja tuet olemattomat. Nokia on ollut suurin tukien saaja, vaikka ei olisi tukia tarvinnutkaan. Olisiko Nokian saamat tuet pitänyt ohjata työvaltaisille pienyrityksille?
Maataloutukia myönnetään yli 200 eri tukimuodon perusteella ja tuki on keskimäärin yli 50 000 euroa/maatalousyritys. Tuet keskitetään suurille tiloilla ja "eläintehtaille" pinta-alamäärien ja tuotannon mukaan. Näin Suomesta on lopetettu pienviljelys ja maaseutu autioitunut. Maataloustuet lienevät samaa suuruusluokkaa kuin yitystuet ja ne pitäisi perusteellisesti tarkistaa huomioiden maaseudun autioituminen, uudet innovaatiot ja luomutuotanto.
Kestävyysvajetta eli huoltosuhdetta ei korjata laman ja suurtyöttömyyden aikana eläkeikää korottamalla. Eläkeiän korotuksesta seuraa entistä suurempi työttömyys ja tulottomien luokkaan siirtyy lisää suomalaisia työttömiä työntekijöitä ennen eläkeikää erilaistten sanktioiden kasvaessa. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy entisestään, mikäli eläkeikää nostetaan ja se ei ole järkevää. Nuorten on saatava työtä tai opiskelupaikka muuten edessä on sukupolvesta toiseen periytyvä syrjäytyminen.
Kilpailukyky ei huoltosuhdetta korjaa, kun teollisuus siirretään voittojen maksimoimiseksi halpatyövoiman maihin, kun yritystuet on ensin otettu suomalaisilta veronmaksajilta ja saatu yritys "vienti/globaali-kuntoiseksi". Montako uutta työpaikkaa saatiin yhteisöveron alennuksella, mikä maksoi veronmaksajille miljardi euroa ja lisäsi ulkomaan velkaa miljardilla. Montako uutta työpaikkaa luotiin työnantajien kela-maksujen poistolla, kun se maksoi veronmaksajille miljardin?
Montako työpaikkaa saadaan lisää ja perintövero poistetaan ja samalla summalla kasvatetaan Suomen suurta arvonlisveroa?
Kun vienti ei vedä Suomen vanhentuneen teollisuustuotannon vuoksi ja globaalisaation vuoksi, niin pitäisi huolehtia kotimaisesta kysynnästä. Jos suomalaisilla on varaa ostaa suomalaisia tuotteita, niin työllisyys kasvaa ja verotulot kasvat, joten kestävyysvaje supistuu. Nyt hallituksen toimet ovat olleet kotimaista kysyntää heikentäviä. Lapsilisistä on leikattu. Pienituloisille ei tule indeksikorjauksia, vaikka tiedetään, että pieni- ja keskituloiset käyttävät tulonsa kulutukseen - eivät esim. sijoita veroparatiiseihin.
Rakennemuutoksia siis tarvitaan. Aloitetaan yritystukien ja maataloustukien muuttamisesta oikeudenmukaisiksi ja järkeviksi tulevaisuuden kannalta. Yritystuet on perattava siten, että ne eivät vääristä kilpailua eivätkä edistä tuotannon siirtämistä halpatyövoima maihin. Työllisyysvaikutukset on huomioitava kaikessa verokertymästä maksettavissa tuissa, olivatpa ne suoria tukia tai erilaisten järjestöjen ja keskusten myöntämiä .
Verot on kerättävä veronmaksukyvyn mukaan ja harmaa talous on saatava loppumaan.
Suomalaisten ostovoima on avainsana laman aikana, kun kilpailukyvyn parantamisella ei ole ollut toivottavia vaikutuksia.
Valtion verokertymä ei riitä, joten kestävyysvajetta syntyy vuosi vuoden perään ja noin 100 miljardia lienee valtion velka 2014.
Miksi verokertymä ei riitä ja mihin kasvaneet verotulot ovat hurahtaneet?
Verotuet, eli poikkeamat normiverotuksesta ovat vuosittain noin 20 miljardia.. .
Verotuet on syytä tarkistaa, että ovatko veronmaksukyvyn mukaiset ja lisäävätkö suomalaisten ostovoimaa ja siten työllisyyttä.
Yritysten tukia ei kukaan tarkalleen tiedä, kun kuntien innovaatiot eivät ole mukana noin 2 miljardin euron vuotuisissa yritystuissa. Tukiviidakkoa ei ole tarkistettu eikä myöntämisperusteita uudisteta teollisuuden globaalisaation ja Suomen uudistuvan yritystoiminnan mukaan. Samat vanhat tukilistoille päässeet nostavat samat vanhat tuet. Näin pienet, tukea tarvitsevat yritykset kilpaillaan pois, tekevät konkurssin tai pieni- ja keskisuuria ei uskalleta perustaa, koska pienyrittäjien verotus on kovaa ja tuet olemattomat. Nokia on ollut suurin tukien saaja, vaikka ei olisi tukia tarvinnutkaan. Olisiko Nokian saamat tuet pitänyt ohjata työvaltaisille pienyrityksille?
Maataloutukia myönnetään yli 200 eri tukimuodon perusteella ja tuki on keskimäärin yli 50 000 euroa/maatalousyritys. Tuet keskitetään suurille tiloilla ja "eläintehtaille" pinta-alamäärien ja tuotannon mukaan. Näin Suomesta on lopetettu pienviljelys ja maaseutu autioitunut. Maataloustuet lienevät samaa suuruusluokkaa kuin yitystuet ja ne pitäisi perusteellisesti tarkistaa huomioiden maaseudun autioituminen, uudet innovaatiot ja luomutuotanto.
Kestävyysvajetta eli huoltosuhdetta ei korjata laman ja suurtyöttömyyden aikana eläkeikää korottamalla. Eläkeiän korotuksesta seuraa entistä suurempi työttömyys ja tulottomien luokkaan siirtyy lisää suomalaisia työttömiä työntekijöitä ennen eläkeikää erilaistten sanktioiden kasvaessa. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy entisestään, mikäli eläkeikää nostetaan ja se ei ole järkevää. Nuorten on saatava työtä tai opiskelupaikka muuten edessä on sukupolvesta toiseen periytyvä syrjäytyminen.
Kilpailukyky ei huoltosuhdetta korjaa, kun teollisuus siirretään voittojen maksimoimiseksi halpatyövoiman maihin, kun yritystuet on ensin otettu suomalaisilta veronmaksajilta ja saatu yritys "vienti/globaali-kuntoiseksi". Montako uutta työpaikkaa saatiin yhteisöveron alennuksella, mikä maksoi veronmaksajille miljardi euroa ja lisäsi ulkomaan velkaa miljardilla. Montako uutta työpaikkaa luotiin työnantajien kela-maksujen poistolla, kun se maksoi veronmaksajille miljardin?
Montako työpaikkaa saadaan lisää ja perintövero poistetaan ja samalla summalla kasvatetaan Suomen suurta arvonlisveroa?
Kun vienti ei vedä Suomen vanhentuneen teollisuustuotannon vuoksi ja globaalisaation vuoksi, niin pitäisi huolehtia kotimaisesta kysynnästä. Jos suomalaisilla on varaa ostaa suomalaisia tuotteita, niin työllisyys kasvaa ja verotulot kasvat, joten kestävyysvaje supistuu. Nyt hallituksen toimet ovat olleet kotimaista kysyntää heikentäviä. Lapsilisistä on leikattu. Pienituloisille ei tule indeksikorjauksia, vaikka tiedetään, että pieni- ja keskituloiset käyttävät tulonsa kulutukseen - eivät esim. sijoita veroparatiiseihin.
Rakennemuutoksia siis tarvitaan. Aloitetaan yritystukien ja maataloustukien muuttamisesta oikeudenmukaisiksi ja järkeviksi tulevaisuuden kannalta. Yritystuet on perattava siten, että ne eivät vääristä kilpailua eivätkä edistä tuotannon siirtämistä halpatyövoima maihin. Työllisyysvaikutukset on huomioitava kaikessa verokertymästä maksettavissa tuissa, olivatpa ne suoria tukia tai erilaisten järjestöjen ja keskusten myöntämiä .
Verot on kerättävä veronmaksukyvyn mukaan ja harmaa talous on saatava loppumaan.
Suomalaisten ostovoima on avainsana laman aikana, kun kilpailukyvyn parantamisella ei ole ollut toivottavia vaikutuksia.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sama tapahtuu nyt laman jälkeen kuin kovana köyhiä koetelleen laman jälkeen 90-luvun alussa. Köyhiltä ja pienituloisilta leikataan, leikataan, leikataan...
Työntekijöiden eläkeikää nostetaan mutta johtoporras jää ylisuurelle eläkkeelle itse niin päättäessään... pitkän tähtäimen bonukset seuraavat muhkean eläkkeen lisänä.
Tapahtuu uudelainen omaisuuden siirtymä, kun pääomasijoittajia suojellaan lamalta muun muassa yhteisöveroa alentamalla. Kun omaisuutta on kertynyt osinkokarnevaaleissa vähän verotettuna (varallisuusvero on jo poistettu), ahne omistava luokka haluaa myös perintöveron poiston. Silloin ei kestävyysvaje tai ulkomaan velkataakka paina, kun rikkaat vaativat kokoomusta toteuttamaan ahneita tavoitteitaan.