3 vuotinen sähköasentajan perustutkinto takana sekä pari vuotta töitä verkostoasentajana energialaitoksella.
Saako verkostoasentaja kelpoisuustodistusta?
masentaja
121329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Varmaan tuolla kokemuksella saa verkostoasennukseen rajoitetun S3-pätevyyden.
Työkokemuksesta puolet pitää olla kiinteistösähköistä, perustelut setillä on se koska yli 90% pätevyystodistudten haltijoista tekee kiinteistöasennuksia.
no on se vittu että saa mennä verkostoasentajana mennä rassaamaan muuntamoa jossa jännitettä vaikka 20kv tai kaapeloida mittauskeskukselle mutta ei saa kuitenkaan asentaa pistorasiaa!
Käytännössä on ainakin ennen saanut, vaikuttaa tietysti miten työtodistus on kirjoitettu.
Mutta kyllä todellisuudessakin yleensä verkkopuolella tulee niin paljon sisäjohtopuolta sivuavia käytännön työjuttuja että pitäisi hyväksyä -tietysti jos ei muuta ole tehnyt kuin wiskiä vetänyt niin eri juttu.
Itse taas noitunut kun on saanut S1-rajoitetut pätevyydet niin kaikessa muussa melkein saisi olla sähkötöidenjohtajana mutta ei 20kV hommissa joita ison osan työ vuoskymmenistä tehnyt ja osaisi varmasti paremmin kuin suurin osa S1 pätevyyden omaava.
Sähköasentajan työ on niin paljon muutakin kuin pistorasian asennus. Tuo on ihan eri maailma kuin vetää verkostoasentajana muiden mukana suurjännitekaapeleita eli kyllä Setillä on ihan oikea linja. Täytyy olla kokemusta kiinteisasennuksista jotta luvat voidaan myöntää.
Ei tavallinen sähköasentajakaan ymmärrä elektroniikasta hölkäsen pöläystä vaikka mieli ehkä tekisikin.
Vastaavasti kiinteistösähköasentajalla lupineen ei ole mitään asiaa teollisuuden moottori- ja automaatioasennuksiin. On sen verran vaativaa hommaa kun kiinteistösähkäri ei ymmärrä alle 230 voltin hommista mitään.
Niin sinun mielestäsi, SETI on kuitenkin toista mieltä.
Milloin lienet koulusi käynyt, nykyiseen "kiinteistösähköasentajan" koulutukseen sisältyy teollisuussähköasennukset ohjauslogiikkoineen. Mikä siinä on niin erikoista, jos jännite on alle 230 V?
Teollisuuspuolella työskentelevät sähkärit toimivat lähestulkoon sataprosenttisesti isommissa yrityksissä joissa on oma sähkötöiden johtaja lupiin nimettynä. Siellä ei yksittäisiä sähkäreitä omalla toiminimellä asennushommissa juurikaan ole. Sähkötöiden johtaja vastaa sähköasentajien riittävästä koulutuksesta ja kokemuksesta.
Kiinteistöpuolella sähkäreillä on usein oma firmansa ja he tekevät töitä itsenäisesti. Sähkölaitteita kiinteistöissä käyttää jopa täysin maallikot, alaikäiset yms. jotka eivät tiedä sähkön vaaroista. Tuo tilanne on erilainen kuin teollisuudessa jossa työturvallisuuden osatekijänä on aina myös sähköturvallisuus käytävä läpi.
Eli sähköasennuslupien myöntämisen ehtona vaadittava kokemus kiinteistöjen sähkötöistä on täysin perusteltua ja tarpeellista.
Asiaa voi ajatella niin, että kun suurella kerrostalotyömaalla asennusjoukko vetää urakalla kaapelia kilometritolkulla nokkamiehen johdolla, niin ei siinä kytkentätyössä kovin kummoista kokemusta teollisuushommiin tule.
No kouluttaahan aina voi ohjauslogiikkaa, mutta mitä siitä nuorelle sisäistyy on aivan eri juttu. Ammattikoulussa oppimisestahan oli kovasti mielipiteidenvaihtoa toisessa ketjussa.
Moni yhdenmiehen firma olisi valmis menemään tekemään töitä teollisuuslaitoksiin mutta kun ei saa asentaa sitä pistorasiaa ( kun ei ole sitä ässää). Siinä on se pulma. Lähinnä kysymys pienestä ohjelmointipajasta johon liittyy laitteiden kytkeminen.
Eikös noiden laitteiden ja yksittäisten pistorasioiden asentamiseen riitä S3-pätevyydet joiden saamiseen ei kiinteistökokemusta tarvita?
SP1 vaaditaan teknikon tai insinöörin tutkinto. Asentajilla mahdollisuus vain rajoitettuun SP1:een (alle 1000 V järjestelmät).
Sähkötöille vaaditaan aina sähkötöiden johtaja oli niitä tekemässä minkätahansa sähköalan ammattilainen.