HS kirjoittaa isovanhempien huonoista väleistä lapsiinsa. Etenkin tapauksista, joissa välit on katkaistu lasten toimesta.
http://www.hs.fi/elama/Sinä et tule tänne sanottiin lapsenlapsesta erotetulle mummolle/a1406087421096#kommentit
Kirkko ehdottaa isovanhemmille lisää oikeuksia. Sekö on hyvä ratkaisu riitaan? Pakotetaan lapset sietämään huonosti käyttäytyviä isovanhempia. Ja näin voidaan kai jutun tapauksessa sanoa, kun isovanhemmalle oli tuomittu lähestymiskielto vuodeksi.
Miksei kirkko puhu lasten oikeuksista hyvin käyttäytyviin isovanhempiin? Tai isovanhempien velvollisuudesta kunnioittaa lastennitsemääräämisoikeutta?
Moni ongelma poistuisi kun isovanhemmat kysyisivät lapsiltaan, mikä on heille sopivaa. Saanko tiskata tiskit? Voinko olla avuksi vaikka siivoamalla? Miten haluat että siivoan sinun kotonasi? Vai haluatko, että leikin lastesi kanssa? Vai haluatko olla rauhassa minun hössötyksiltäni?
Vanhat ihmiset kuuntelevat paljon kirkkoa. Voisiko kirkko ajaa kerrankin lasten etua ja oikeuksia? Nyt tuntuu, että kirkko hakee vanhuksille lisää oikeuksia, vaikka jyräämällä heidän omien lastensa päätösvallan yli. Onko tuo nyt lähimmäisen rakkautta tai heikompien tukemista? Ehkä en vaan ymmärrä mutta kurjalta tuntuu tämä kirkon "ammattilaisten" ulostulo tässä asiassa.
http://www.hs.fi/elama/Sinä et tule tänne sanottiin lapsenlapsesta erotetulle mummolle/a1406087421096#kommentit
Kirkko ehdottaa isovanhemmille lisää oikeuksia. Sekö on hyvä ratkaisu riitaan? Pakotetaan lapset sietämään huonosti käyttäytyviä isovanhempia. Ja näin voidaan kai jutun tapauksessa sanoa, kun isovanhemmalle oli tuomittu lähestymiskielto vuodeksi.
Miksei kirkko puhu lasten oikeuksista hyvin käyttäytyviin isovanhempiin? Tai isovanhempien velvollisuudesta kunnioittaa lastennitsemääräämisoikeutta?
Moni ongelma poistuisi kun isovanhemmat kysyisivät lapsiltaan, mikä on heille sopivaa. Saanko tiskata tiskit? Voinko olla avuksi vaikka siivoamalla? Miten haluat että siivoan sinun kotonasi? Vai haluatko, että leikin lastesi kanssa? Vai haluatko olla rauhassa minun hössötyksiltäni?
Vanhat ihmiset kuuntelevat paljon kirkkoa. Voisiko kirkko ajaa kerrankin lasten etua ja oikeuksia? Nyt tuntuu, että kirkko hakee vanhuksille lisää oikeuksia, vaikka jyräämällä heidän omien lastensa päätösvallan yli. Onko tuo nyt lähimmäisen rakkautta tai heikompien tukemista? Ehkä en vaan ymmärrä mutta kurjalta tuntuu tämä kirkon "ammattilaisten" ulostulo tässä asiassa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minusta isovanhemmat osallistuu lastensa elämään paljon enemmän kuin esim. silloin kun itse olin siinä iässä kun lapsemme olivat pieniä. Joskus sitä toivoikin, että olisi voinut jättää lapsensa isovanhemman huomaan, että itse olisi saanut hiukan levähtää.
Nykyisin isovanhemmat osallistuu usein lastenlastensa hoitamiseen silloin kun vanhemmat käyvät työssä. Joskus jopa tuntuu niin, että päävastuu lastenhoidosta silloin on isovanhemmilla. Päiväkotiin lapset viedään vasta sitten kun he ovat hieman isompia. Minusta asioista voidaan sopia lasten kanssa puolin ja toisin. Laten täytyy muistaa, että isovanhemmatkin väsyvät ja tarvitsevat aikaa omaa aikaa ja lepoa.
Ikävää tosin on sekin jos lapset eivät anna ollenkaan isovanhempien olla lastenlastensa kanssa. Minusta se on lapsille rikastuttavaa ja samoin vanhemmat saavat omaa aikaa elämäänsä. Vanhoilla ihmisillä on myös arvokasta tietoa, mitä voi jakaa lapsenlapsilleen. Sillä tavoin tieto siirtyy sukupolvelta toiselle, ja säilyy ihan luonnostaan, eikä kallisarvoinen perimätietö mene hukkaan. Esim. vanhat seuraleikit tahtoo unohtua, kun lapsilla on nykyään toisenlaiset harrastukset.
Ihmiset tosin ovat erillaisia isovanhempanakin, ja jos on ollut huonot välit jo aikaisemmin lastensa kanssa tuskin se velvollisuudentunnossa paremmaksi muuttuu. Minusta kuinka paljon haluaa isovanhempien elämäänsä sisältyvän on kuitenkin vanhemmilla. Heillä on nyt oma perheessä, ja kuinka he haluavat perheensä elämän sisältöä määrätä on yksin heillä. Uskon kuitenkin, että hienotunteisesti sopimalla tässäkin asiassa pääsee pitemmälle, kuin porttikielloilla ja riitelemällä.
Tulipa huonoa tekstiä kiireessä kirjoitettua, toivottavasti ymmärrätte ajatukseni. T. Itsekin mummo.
Ikävä kyllä tuo artikkeli on sellainen että lukemaan pääsee vain maksua vastaan.
”Kirkko ehdottaa isovanhemmille lisää oikeuksia.”
Antaisitko tähän täsmennyksiä? Olen jossain lukaissut tuosta artikkelista ja siitä jäi mieleen, että kyse oli ihan muusta kuin luterilaisen kirkon näkemyksistä.
"Olisi hyvä, jos isovanhemmilla olisi jonkinlainen tapaamisoikeus lapsenlapsiinsa. Monet perhetilanteet ovat monimutkaisia ja tilanteet yksilöllisiä. Perheitä pitäisi kuitenkin tukea siten, että lapsen etu toteutuu. Mielestäni joskus myös adoptiolasten ja varsinkin huostaan otettujen lasten etu olisi se, että suhde biologisiin isovanhempiin säilyy", Minna Tuominen sanoo, Kirkkohallituksen perhe- ja parisuhdetyön asiantuntija.
Ikävää on kun välit katkeavat. Se kai on kaikille itsestään selvää. Mutta onko ratkaisu kirkon mielestä todellakin se että lisätään isovanhempien oikeuksia? Sillä ajetaan isovanhempien oikeuksia ja etua.
Miksei kirkko aja lasten etua ja lasten oikeuksia? Esimerkiksi lasten oikeuksia asialliseen isovanhemmuuteen, joka pitää sisällään isovanhempien asiallisen käytöksen pikkulapsen vanhempia kohtaan.
Ongelma on varsin ikävä ja tunteellinen. Kirkon ratkaisuehdotus on minulle yhteisönsä näköinen. Kirkossa aktiivisia ovat vanhat ihmiset, ja he ajavat lopulta omia etujaan. Niin tässäkin asiassa. Se tekee minut surulliseksi.
Ja kun he kertovat tekevänsä hyvää ja auttavansa, niin tilanne tekee minut vihaiseksi noille vanhoille kirkon ihmisille. Kuinka he julkeavat.
Monestihan on niin että,lasten vanhemmat suorastaan velvoittavat mummot ja ukit pitämään huolta heidän lapsistaan. Isovanhemmat siten uuvutetaan asialla. Kyllä minusta isät ja äidit ovat ensisijaisia lastensa huoltajia.
En minä laittaisi isovanhemmille, tai lastensa vanhemmille mitään pakollisia velvoitteita asiassa. Yhteydenpito ja huolenpito sen mukaan, mikä on yhdessä sovittu, ja mikä on vapaaehtoista ja luontevaa. Sellaista mikä säilyttää hyvät välit sukupolvien välillä.
Tuota, eikö tuossa ollut juuri niin? Perheitä pitäisi tukea niin, että lapsen etu toteutuu.
Joten, voi tuon ymmärtää niin että lapset kyllä olisivat halukkaita tapaamaan isovanhempiaan mutta vanhemmat estävät sen. Jos isovanhemmatkin otettaisiin huomioon, niin lapsilla olisi oikeus tavata heitä.
Teidän että huostaanotoissa käy joskus niin, että kun lapset otetaan huostaan, isovanhemmat ohitetaan tykkänään., vaikka lapsella olisi hyvät suhteet isovanhempiin, ja lapset olisivat jo eläneet heidän kanssaan, niin huostaanoton jälkeen ei isovanhemmat saa tavata lasta.
Samoin suhteet voivat olla hyvin tulehtuneet isovanhempien ja lasten välillä, mutta lapsenlapset ja isovanhempien suhde toimii, voidaan heiltä kieltää tapaamasta toisiaan. Tällöin vanhempien oikeus määritellä asiaa on suurempi.
Ajattelit siis että jos isovanhempien ja vanhempien välillä on skismaa niin lapset eivät saisi tavata isonvanhempia? Syystä riippumatta?
Asia on hyvin tunnepainotteinen, kaikin tavoin.
Tuo on eri tilanne jota esiintyy paljon sitäkin. Mutta tuosta tilanteesta ei nyt ole kyse.
Lapsen etu toteutuu parhaiten kun lapselle lisätään oikeuksia ja isovanhemmille velvollisuuksia, ei toisinpäin.
Ymmärrän tekstin olevan rankkaa luettavaa isovanhemmille ja vanhoille ihmisille. Asia helpottuu kun yrittää asettua lapsen ja lapsenlapsen asemaan.
Kirkko tuntuu asettaneen isovanhemman hyvän mielen tärkeämmäksi kuin hänen lapsensa hyvinvoinnin.
Miksei kirkko kehoita suoraan isovanhempia kunnioittamaan lastensa oikeuksia?
Sen sijaan kirkko on valmis antamaan lisää oikeuksia ja valtaa sellaisillekin isovanhemmille, joille on jo tuomittu lähestymiskieltoa.
Kristillinen oppi kertoo armosta ja anteeksiannosta. Voisiko kirkko kehottaa näitä ikävästi tehneitä isovanhempia huomaamaan ikävät tekonsa ja pyytämään vaikka anteeksi. Moni solmu aukeaisi jo sillä, uskoisin?
Jokainen lapsi haluaa olla vanhempiensa kanssa väleissä, jos se suinkin on mahdollista. Siitä olen melko varma.