perämoottori puoltaa

...tohatsun ohjekirjan mukaan evää käännetään siihen suuntaan mihin vene kaartuu. lienee avaajan tapuksessa hyödytöntä jos vapaalla ollessaankin kone vääntää venettä. En ole moista ennen kuullut että vapaalla.....

vapaallaminäkin kirjoitti:

...tohatsun ohjekirjan mukaan evää käännetään siihen suuntaan mihin vene kaartuu. lienee avaajan tapuksessa hyödytöntä jos vapaalla ollessaankin kone vääntää venettä. En ole moista ennen kuullut että vapaalla.....

Lue lisää

Jäähdytysreiät ummessa toiseltapuolen - vesi virtaa toiselle puolelle ja kääntää venettä.

herlokkisolminen kirjoitti:

Jäähdytysreiät ummessa toiseltapuolen - vesi virtaa toiselle puolelle ja kääntää venettä.

jäähdytysreiät? kerro tarkemmin, en ole koskaan aiemmin kuullut "jäähdytysreiístä"????

Jäähdytysvettä jos tarkoitat, se tulee yleensä pääosin potkurin keskiön läpi.

oudoksuja kirjoitti:

jäähdytysreiät? kerro tarkemmin, en ole koskaan aiemmin kuullut "jäähdytysreiístä"????

Jäähdytysvettä jos tarkoitat, se tulee yleensä pääosin potkurin keskiön läpi.

Lue lisää

Viisastelua. Eikä muuten vanhoissa pikkukoneissa välttämättä tule potkurin läpi.

viisastelua kirjoitti:

Viisastelua. Eikä muuten vanhoissa pikkukoneissa välttämättä tule potkurin läpi.

viisastelua, pikkukoneet eivät väännä venettä mihinkään, tuli vesi mistä reiästä hyvänsä.

Kaikkea sitä kuuleekin, Evareissa ei oo ees "hainevää", kun ne ei kampea ollenkaa. Ainakin alle 40hp:ssa ei oo ollenkaan.

Mulla on ollut evinrudeja vaikka minkäkokoisia, eikä niissä ole edes sitä säädettävää evää, eikä ne kampea mihinkään ajaessa, joten sulla kampeaa järki.

katoppa moottoria takaapäin. Kun potkuri pyörii yläpuoli oikealle, ja alapuoli vasemmalle, niin potkurin kampeaminen johtuu siitä, että potkurin ala ja yläosassa on erilainen veden paine, jolloin alhaalla oleva lapa kääntää moottoria enemmän, kuin ylhäällä oleva lapa.
kavitaatio levyssä on niin pieni vedenvastus, varsinkin pintaliuussa, ettei se vaikuta juuri nimeksikään.Se hainevä pystyy vinossa ollessaan pitämään voimat tasapainossa, vaikka siihen kyllä lapasuihkut osuvat aikalailla, kun se on vielä potkurin takapuolella.

Tuotapa tuotanoin kirjoitti:

katoppa moottoria takaapäin. Kun potkuri pyörii yläpuoli oikealle, ja alapuoli vasemmalle, niin potkurin kampeaminen johtuu siitä, että potkurin ala ja yläosassa on erilainen veden paine, jolloin alhaalla oleva lapa kääntää moottoria enemmän, kuin ylhäällä oleva lapa.
kavitaatio levyssä on niin pieni vedenvastus, varsinkin pintaliuussa, ettei se vaikuta juuri nimeksikään.Se hainevä pystyy vinossa ollessaan pitämään voimat tasapainossa, vaikka siihen kyllä lapasuihkut osuvat aikalailla, kun se on vielä potkurin takapuolella.

Lue lisää

Täsmennetään lisää

Tämä paine-ero - teoria oli aikanaan kai muuan Vene-lehden toimittajan käsitys ja runsaasti esiin tuoma asia, jolla perusteltiin jopa uppoumarunkoisen taipumusta kääntyä peruutettaessa vain toiseen suuntaan.

Veden, tai muun väliaineen vastus riippuu aineen tiheydestä, ei sen paineesta, ja vesi ei niin paljon sentään puristu paineessa että sen tiheys muuttuisi merkittävästi potkurin halkaisijan matkalla.
Häiriöttömässä virtauksessa potkuri synnyttää akselinsuuntaisen työntövoiman ja pyörintää vastaavan vääntömomentin, kaikki muut potkurin veneeseen vaikuttavat ilmiöt johtuvat potkurivirtauksen osumisesta runkoon, peräsimeen, tukiin ym esteisiin.
Asia on helposti itsekin todettavissa, jos sivuttaisveto johtuisi potkurista, sen pitäisi olla saman suuruinen sekä eteen että taaksepäin !

Myöskään potkurin momentin vaikutusta on vaikea liittää tuohon kampeamiseen, esimerkiksi 40 hv perämoottorin momentti kallistaa venettä vastakkaiseen suuntaan saman verran koin jos 80 kiloinen kuski siirtyisi 15 cm sivusuunnassa !

Tämä potkurin ns. sivuttaisveto on tälläkin palstalla todettu useampaan kertaan vain huhuksi, jonka todenperäisyyttä ei ole vaivauduttu miettimään, ts. kaikki kirjoitettukaan teksti ei aina ole täysin validia.

e.d.k kirjoitti:

Täsmennetään lisää

Tämä paine-ero - teoria oli aikanaan kai muuan Vene-lehden toimittajan käsitys ja runsaasti esiin tuoma asia, jolla perusteltiin jopa uppoumarunkoisen taipumusta kääntyä peruutettaessa vain toiseen suuntaan.

Veden, tai muun väliaineen vastus riippuu aineen tiheydestä, ei sen paineesta, ja vesi ei niin paljon sentään puristu paineessa että sen tiheys muuttuisi merkittävästi potkurin halkaisijan matkalla.
Häiriöttömässä virtauksessa potkuri synnyttää akselinsuuntaisen työntövoiman ja pyörintää vastaavan vääntömomentin, kaikki muut potkurin veneeseen vaikuttavat ilmiöt johtuvat potkurivirtauksen osumisesta runkoon, peräsimeen, tukiin ym esteisiin.
Asia on helposti itsekin todettavissa, jos sivuttaisveto johtuisi potkurista, sen pitäisi olla saman suuruinen sekä eteen että taaksepäin !

Myöskään potkurin momentin vaikutusta on vaikea liittää tuohon kampeamiseen, esimerkiksi 40 hv perämoottorin momentti kallistaa venettä vastakkaiseen suuntaan saman verran koin jos 80 kiloinen kuski siirtyisi 15 cm sivusuunnassa !

Tämä potkurin ns. sivuttaisveto on tälläkin palstalla todettu useampaan kertaan vain huhuksi, jonka todenperäisyyttä ei ole vaivauduttu miettimään, ts. kaikki kirjoitettukaan teksti ei aina ole täysin validia.

Lue lisää

Yllättävää miten hassuja vastauksia....

e.d.k kirjoitti:

Täsmennetään lisää

Tämä paine-ero - teoria oli aikanaan kai muuan Vene-lehden toimittajan käsitys ja runsaasti esiin tuoma asia, jolla perusteltiin jopa uppoumarunkoisen taipumusta kääntyä peruutettaessa vain toiseen suuntaan.

Veden, tai muun väliaineen vastus riippuu aineen tiheydestä, ei sen paineesta, ja vesi ei niin paljon sentään puristu paineessa että sen tiheys muuttuisi merkittävästi potkurin halkaisijan matkalla.
Häiriöttömässä virtauksessa potkuri synnyttää akselinsuuntaisen työntövoiman ja pyörintää vastaavan vääntömomentin, kaikki muut potkurin veneeseen vaikuttavat ilmiöt johtuvat potkurivirtauksen osumisesta runkoon, peräsimeen, tukiin ym esteisiin.
Asia on helposti itsekin todettavissa, jos sivuttaisveto johtuisi potkurista, sen pitäisi olla saman suuruinen sekä eteen että taaksepäin !

Myöskään potkurin momentin vaikutusta on vaikea liittää tuohon kampeamiseen, esimerkiksi 40 hv perämoottorin momentti kallistaa venettä vastakkaiseen suuntaan saman verran koin jos 80 kiloinen kuski siirtyisi 15 cm sivusuunnassa !

Tämä potkurin ns. sivuttaisveto on tälläkin palstalla todettu useampaan kertaan vain huhuksi, jonka todenperäisyyttä ei ole vaivauduttu miettimään, ts. kaikki kirjoitettukaan teksti ei aina ole täysin validia.

Lue lisää

Tuo oli aika hyvä korjaus.

Sattui muuten taannoin vanhan perämoottorini kanssa rassaillessa että poistin tuon ohjainevän ajatuksena että se oli pelkkä suojasinkki ja vain haitta sisävesillä ja kun vene ei edes seissyt vedessä.

Kampeaminen oli kaameeta, sai oikein pidellä että vene ei kääntynyt oikealle, kahvasta irrottamista ei voinut edes ajatella.
Asia jäi silloin, mutta nyt kun tämä tuli esille, se alkoi selvitä.

Potkuri pyörii takaa katsoen myötäpäivään ja jos potkuri vetäisi sivulle, veneen pitäisi kammeta vasemmalle, jos taas potkurivirta kääntää kavitaatiolevyä, kääntyy vene oikealle.

Oma veneeni ainakin kampesi oikealle, moottorina Honda 10 hv, selitykset ilmiölle tuntuvat siten johdonmukaisilta.

e.d.k kirjoitti:

Täsmennetään lisää

Tämä paine-ero - teoria oli aikanaan kai muuan Vene-lehden toimittajan käsitys ja runsaasti esiin tuoma asia, jolla perusteltiin jopa uppoumarunkoisen taipumusta kääntyä peruutettaessa vain toiseen suuntaan.

Veden, tai muun väliaineen vastus riippuu aineen tiheydestä, ei sen paineesta, ja vesi ei niin paljon sentään puristu paineessa että sen tiheys muuttuisi merkittävästi potkurin halkaisijan matkalla.
Häiriöttömässä virtauksessa potkuri synnyttää akselinsuuntaisen työntövoiman ja pyörintää vastaavan vääntömomentin, kaikki muut potkurin veneeseen vaikuttavat ilmiöt johtuvat potkurivirtauksen osumisesta runkoon, peräsimeen, tukiin ym esteisiin.
Asia on helposti itsekin todettavissa, jos sivuttaisveto johtuisi potkurista, sen pitäisi olla saman suuruinen sekä eteen että taaksepäin !

Myöskään potkurin momentin vaikutusta on vaikea liittää tuohon kampeamiseen, esimerkiksi 40 hv perämoottorin momentti kallistaa venettä vastakkaiseen suuntaan saman verran koin jos 80 kiloinen kuski siirtyisi 15 cm sivusuunnassa !

Tämä potkurin ns. sivuttaisveto on tälläkin palstalla todettu useampaan kertaan vain huhuksi, jonka todenperäisyyttä ei ole vaivauduttu miettimään, ts. kaikki kirjoitettukaan teksti ei aina ole täysin validia.

Lue lisää

Hyvin vastasit, mutta tiedättehän (kaikki muutkin), että nokkapotkuristen -siis yhellä potkurilla olevien- lentokoneittenkin potkurit vetävät sivulle,muistaakseni n. 3 %, jolloin potkurin akselin on oltava sen verran vinossa, että koneen ei tartteisi kulkea vinossa. Ja hyvin näemme, ei lentokoneissa ole vinoon vetäviä muita tekijöitä, kuin että kuskista katsoen potkurin pyöriessä oikealle, osuu potkurivirtauksen kierre oikean siiven yläpuolelle, ja taas vasemman siiven alapuolelle, joka vain koettaa kallistaa konetta oikealle-aksiaalisesti.
Mutta se ei taas pitäisi vaikuttaa ollenkaan sivulle kampeamiseen sitä 3%.

Perämoottoria kiihdytettäessä luonnollisesti kampiakselin, ja vauhtipyörän paino vääntää moottoria toiseen suuntaan, johtuen mäntien nojautuessa aina sylinterien seinämiin samalle puolen, kiertokankien joutuessa vinoon asentoon. ja varsinkin täristävissä yksipyttyisissä pikkumoottoreissa moottoreissa se näkyy.
Tuplapotkureissa on kaikki vääntävät voimat veteen keskenään aikalailla tasapainossa, jolloin ei tarvita vinossa olevia ohjauseviä asiaa korjaamaan.Ja NE EVÄT kyllä korjaavat moottorin kääntymisvoimia, mutta eivät poista sivulle vetävää voimaa kokonaan.

Mutta nokkapotkureilla olevien lentokoneitten kampeamaa ei selitä mikään muu, kuin että ilmassakin on parin metrin korkeuserolla-lapojen kärkien välillä jo merkittävä ilmantiheyden, tai paine-eron takia sivulle vetävä vaikutus, kun potkurin pyörimisnopeus on riittävän suuri.-Potkurin nopeus kasvattaa sitä olemattoman pientä paine-eroa silmin havaittavaksi,
ja koska ilman ja veden välillä on aikamoinen tiheysero, niin veneen potkuri halkaisijansa -pienuudestaan huolimatta luonnollisesti kehittää suuremman sivulle vetävän voiman.

Myös mainitsemallasi kavitaalevyyn sivuttain osuvalla lapojen virtaus sykäyksillä on varmasti vaikutusta,-sitä ei monikaan taida ees huomata,- minä mukaan lukien:))

Ja aivan sama sivulle vetävä voima esiintyy myös niissä lentokoneissa, joissa on potkurit siivissä, mutta niistä puuttuu se konetta kallistava vaikutus melkein kokonaan, muttei 100 prosenttisesti. Jos potkurit pyörivät samaan suuntaan.

Ainut, millä se saadaan lentokoneistakin poistettua, 100 prosenttisesti-on se, että potkurit pyörivät erisuuntiin.

Oli ihan mielenkiintoista pureutua pyörivien vipuvoimien maailmaan, kun kaikki pyörivät vehkeet saavat toljotuksen hämmästyksen naamalle-aina uudestaan :))

Tuotapa tuotanoin :) kirjoitti:

Hyvin vastasit, mutta tiedättehän (kaikki muutkin), että nokkapotkuristen -siis yhellä potkurilla olevien- lentokoneittenkin potkurit vetävät sivulle,muistaakseni n. 3 %, jolloin potkurin akselin on oltava sen verran vinossa, että koneen ei tartteisi kulkea vinossa. Ja hyvin näemme, ei lentokoneissa ole vinoon vetäviä muita tekijöitä, kuin että kuskista katsoen potkurin pyöriessä oikealle, osuu potkurivirtauksen kierre oikean siiven yläpuolelle, ja taas vasemman siiven alapuolelle, joka vain koettaa kallistaa konetta oikealle-aksiaalisesti.
Mutta se ei taas pitäisi vaikuttaa ollenkaan sivulle kampeamiseen sitä 3%.

Perämoottoria kiihdytettäessä luonnollisesti kampiakselin, ja vauhtipyörän paino vääntää moottoria toiseen suuntaan, johtuen mäntien nojautuessa aina sylinterien seinämiin samalle puolen, kiertokankien joutuessa vinoon asentoon. ja varsinkin täristävissä yksipyttyisissä pikkumoottoreissa moottoreissa se näkyy.
Tuplapotkureissa on kaikki vääntävät voimat veteen keskenään aikalailla tasapainossa, jolloin ei tarvita vinossa olevia ohjauseviä asiaa korjaamaan.Ja NE EVÄT kyllä korjaavat moottorin kääntymisvoimia, mutta eivät poista sivulle vetävää voimaa kokonaan.

Mutta nokkapotkureilla olevien lentokoneitten kampeamaa ei selitä mikään muu, kuin että ilmassakin on parin metrin korkeuserolla-lapojen kärkien välillä jo merkittävä ilmantiheyden, tai paine-eron takia sivulle vetävä vaikutus, kun potkurin pyörimisnopeus on riittävän suuri.-Potkurin nopeus kasvattaa sitä olemattoman pientä paine-eroa silmin havaittavaksi,
ja koska ilman ja veden välillä on aikamoinen tiheysero, niin veneen potkuri halkaisijansa -pienuudestaan huolimatta luonnollisesti kehittää suuremman sivulle vetävän voiman.

Myös mainitsemallasi kavitaalevyyn sivuttain osuvalla lapojen virtaus sykäyksillä on varmasti vaikutusta,-sitä ei monikaan taida ees huomata,- minä mukaan lukien:))

Ja aivan sama sivulle vetävä voima esiintyy myös niissä lentokoneissa, joissa on potkurit siivissä, mutta niistä puuttuu se konetta kallistava vaikutus melkein kokonaan, muttei 100 prosenttisesti. Jos potkurit pyörivät samaan suuntaan.

Ainut, millä se saadaan lentokoneistakin poistettua, 100 prosenttisesti-on se, että potkurit pyörivät erisuuntiin.

Oli ihan mielenkiintoista pureutua pyörivien vipuvoimien maailmaan, kun kaikki pyörivät vehkeet saavat toljotuksen hämmästyksen naamalle-aina uudestaan :))

Lue lisää

Lienetkö tarkoittanut provoksi tai vedätykseksi, mitta niin kaulana asiasta kuitenkin olet.

Yksimoottorinen lentokoneen potkuri ei aiheuta mitään sivuttaisia voimia.
Siipiin osuvat ilmavirrat vähentävät kääntymistaipumusta ja koneen yläpuolella virtauksen suunta on eri kuin alapuolella ja kun sivuvakaaja on yläpuolella, niin siksi tarvitaan "oikeaa jalkaa".

Muutenkin voisit aivan omatoimisestikin perehtyä asiaan sen sijaan että esität omia mielikuviasi kuin jonkinlaisina totuuksina.

Tuotapa tuotanoin :) kirjoitti:

Hyvin vastasit, mutta tiedättehän (kaikki muutkin), että nokkapotkuristen -siis yhellä potkurilla olevien- lentokoneittenkin potkurit vetävät sivulle,muistaakseni n. 3 %, jolloin potkurin akselin on oltava sen verran vinossa, että koneen ei tartteisi kulkea vinossa. Ja hyvin näemme, ei lentokoneissa ole vinoon vetäviä muita tekijöitä, kuin että kuskista katsoen potkurin pyöriessä oikealle, osuu potkurivirtauksen kierre oikean siiven yläpuolelle, ja taas vasemman siiven alapuolelle, joka vain koettaa kallistaa konetta oikealle-aksiaalisesti.
Mutta se ei taas pitäisi vaikuttaa ollenkaan sivulle kampeamiseen sitä 3%.

Perämoottoria kiihdytettäessä luonnollisesti kampiakselin, ja vauhtipyörän paino vääntää moottoria toiseen suuntaan, johtuen mäntien nojautuessa aina sylinterien seinämiin samalle puolen, kiertokankien joutuessa vinoon asentoon. ja varsinkin täristävissä yksipyttyisissä pikkumoottoreissa moottoreissa se näkyy.
Tuplapotkureissa on kaikki vääntävät voimat veteen keskenään aikalailla tasapainossa, jolloin ei tarvita vinossa olevia ohjauseviä asiaa korjaamaan.Ja NE EVÄT kyllä korjaavat moottorin kääntymisvoimia, mutta eivät poista sivulle vetävää voimaa kokonaan.

Mutta nokkapotkureilla olevien lentokoneitten kampeamaa ei selitä mikään muu, kuin että ilmassakin on parin metrin korkeuserolla-lapojen kärkien välillä jo merkittävä ilmantiheyden, tai paine-eron takia sivulle vetävä vaikutus, kun potkurin pyörimisnopeus on riittävän suuri.-Potkurin nopeus kasvattaa sitä olemattoman pientä paine-eroa silmin havaittavaksi,
ja koska ilman ja veden välillä on aikamoinen tiheysero, niin veneen potkuri halkaisijansa -pienuudestaan huolimatta luonnollisesti kehittää suuremman sivulle vetävän voiman.

Myös mainitsemallasi kavitaalevyyn sivuttain osuvalla lapojen virtaus sykäyksillä on varmasti vaikutusta,-sitä ei monikaan taida ees huomata,- minä mukaan lukien:))

Ja aivan sama sivulle vetävä voima esiintyy myös niissä lentokoneissa, joissa on potkurit siivissä, mutta niistä puuttuu se konetta kallistava vaikutus melkein kokonaan, muttei 100 prosenttisesti. Jos potkurit pyörivät samaan suuntaan.

Ainut, millä se saadaan lentokoneistakin poistettua, 100 prosenttisesti-on se, että potkurit pyörivät erisuuntiin.

Oli ihan mielenkiintoista pureutua pyörivien vipuvoimien maailmaan, kun kaikki pyörivät vehkeet saavat toljotuksen hämmästyksen naamalle-aina uudestaan :))

Lue lisää

Menikö vähän sekaisin ?

Potkuri itse ei aiheuta mitään sivuttaisia voimia.
Potkurivirran osuminen johonkin aiheuttaa ne voimat.

fyysikko 2 kirjoitti:

Menikö vähän sekaisin ?

Potkuri itse ei aiheuta mitään sivuttaisia voimia.
Potkurivirran osuminen johonkin aiheuttaa ne voimat.

Ei sattumalta ole kenellekkään juolahtanut mieleen sellaista mahdollisuutta, että vene on kiero ( jos kone on veneessä kiinni ? )
Paikalla ollessaan kone kone vääntelehtii vain menohalustaan.

Huh huh ! kirjoitti:

Lienetkö tarkoittanut provoksi tai vedätykseksi, mitta niin kaulana asiasta kuitenkin olet.

Yksimoottorinen lentokoneen potkuri ei aiheuta mitään sivuttaisia voimia.
Siipiin osuvat ilmavirrat vähentävät kääntymistaipumusta ja koneen yläpuolella virtauksen suunta on eri kuin alapuolella ja kun sivuvakaaja on yläpuolella, niin siksi tarvitaan "oikeaa jalkaa".

Muutenkin voisit aivan omatoimisestikin perehtyä asiaan sen sijaan että esität omia mielikuviasi kuin jonkinlaisina totuuksina.

Lue lisää

Sanojani, Että sanoin lentokoneen potkurin vetävän vinoon n.3%, kun pitäisi olla- ASTETTA-.


Ja sivulle vetävää voimaa esiintyy myös rihlatusta piipusta ammutun luodin lentoradassa, vaikka on vain muutama milli korkeuseroa ylä-ja alapinnan välillä,- eikä siinä ole sivuperäsintä, vaan ainoastaan ilmanvastus ero.

Rihlaamattomasta piipusta ammutussa luodissa sitä kampeamista ei tapahdu ollenkaan, kun luoti ei pyöri pituusakselinsa ympäri.

Kerroppa sinä, mistä SE johtuu-jos minä mielestäsi puhun vain mielikuvia :)

fyysikko 2 kirjoitti:

Menikö vähän sekaisin ?

Potkuri itse ei aiheuta mitään sivuttaisia voimia.
Potkurivirran osuminen johonkin aiheuttaa ne voimat.

Ilmanvastus eroa voi sanoa potkurivirran "osumiseksi johonkin". eihän se tyhjiössä pyöriessään kampea mihinkään , mutta sitäpä ei fyysikko 2 tullut ajatelleeksikaan :)

e.d.k kirjoitti:

Täsmennetään lisää

Tämä paine-ero - teoria oli aikanaan kai muuan Vene-lehden toimittajan käsitys ja runsaasti esiin tuoma asia, jolla perusteltiin jopa uppoumarunkoisen taipumusta kääntyä peruutettaessa vain toiseen suuntaan.

Veden, tai muun väliaineen vastus riippuu aineen tiheydestä, ei sen paineesta, ja vesi ei niin paljon sentään puristu paineessa että sen tiheys muuttuisi merkittävästi potkurin halkaisijan matkalla.
Häiriöttömässä virtauksessa potkuri synnyttää akselinsuuntaisen työntövoiman ja pyörintää vastaavan vääntömomentin, kaikki muut potkurin veneeseen vaikuttavat ilmiöt johtuvat potkurivirtauksen osumisesta runkoon, peräsimeen, tukiin ym esteisiin.
Asia on helposti itsekin todettavissa, jos sivuttaisveto johtuisi potkurista, sen pitäisi olla saman suuruinen sekä eteen että taaksepäin !

Myöskään potkurin momentin vaikutusta on vaikea liittää tuohon kampeamiseen, esimerkiksi 40 hv perämoottorin momentti kallistaa venettä vastakkaiseen suuntaan saman verran koin jos 80 kiloinen kuski siirtyisi 15 cm sivusuunnassa !

Tämä potkurin ns. sivuttaisveto on tälläkin palstalla todettu useampaan kertaan vain huhuksi, jonka todenperäisyyttä ei ole vaivauduttu miettimään, ts. kaikki kirjoitettukaan teksti ei aina ole täysin validia.

Lue lisää

Oletko ikinä ajanut esim. isoa kalastustroolaria tai hinaajaa?
Jos kyseessä on yksipotkurinen alus, ei ole vaikea huomata onko potkuri ns. oikea- vaiko vasenkätinen, niin voimakas on tuo sivulle vääntävä voima. Sitä voimaa jopa osaavat hyödyntävät esim. laituriin tullessaan ym. tilanteissa.

Hydrostaattisella paineella ei ole mitään vaikutusta potkurin toimintaan niin kauan kun se ei kavitoi. Paine ei vaikuta veden tiheyteen, joten paine-erosta ei tule tiheyseroa.

Niin kauan kun potkuri on kokonaan vedessä ja se ei kavitoi, sivuttaisveto johtuu ainoastaan potkurille tulevan virtauksen epäsymmetriasta tai potkurivirran osumisesta runkoon tai vetolaitteen osaan.

Vaikka ilmassa paine-ero vaikuttaakin tiheyteen, on se korkeudesta johtuva ero olematon lentokoneen potkurin mitalla. Kyllä se yksimoottorisen sivuttaisvetokin johtuu siitä, että potkurin vanavedessä runko ja siivet ovat epäsymmetriset.

Ammuksen tai vaikkapa jalkapallon pyörimisen vaikutus taas on aivan eri juttu. Sehän johtuu pintakitkasta ja sen aiheuttamasta virtauskentästä. Noissahan on myös varsin suuria paine-eroja ilmanvastuksen ja nostovoiman kautta. Pallossa nostovoima myös riippuu voimakkaasti kierteestä eli alakierteellä pallo kantaa pidemmälle ja yläkierteellä painuu alas.

Anonyymi kirjoitti:

Hydrostaattisella paineella ei ole mitään vaikutusta potkurin toimintaan niin kauan kun se ei kavitoi. Paine ei vaikuta veden tiheyteen, joten paine-erosta ei tule tiheyseroa.

Niin kauan kun potkuri on kokonaan vedessä ja se ei kavitoi, sivuttaisveto johtuu ainoastaan potkurille tulevan virtauksen epäsymmetriasta tai potkurivirran osumisesta runkoon tai vetolaitteen osaan.

Vaikka ilmassa paine-ero vaikuttaakin tiheyteen, on se korkeudesta johtuva ero olematon lentokoneen potkurin mitalla. Kyllä se yksimoottorisen sivuttaisvetokin johtuu siitä, että potkurin vanavedessä runko ja siivet ovat epäsymmetriset.

Ammuksen tai vaikkapa jalkapallon pyörimisen vaikutus taas on aivan eri juttu. Sehän johtuu pintakitkasta ja sen aiheuttamasta virtauskentästä. Noissahan on myös varsin suuria paine-eroja ilmanvastuksen ja nostovoiman kautta. Pallossa nostovoima myös riippuu voimakkaasti kierteestä eli alakierteellä pallo kantaa pidemmälle ja yläkierteellä painuu alas.

Lue lisää

Mutta kummallisesti se epäsymmetrian vaikutus on aina riippuvainen vain potkurin pyörimissuunnasta. Kun potkurivirta ei voi osua kuin peräsimeen kun mitään vetolaitetta ei ole ja potkuri on kokonaan rungon peräpuolella ja kun veneen tai aluksen rungossakaan ei epäsymmetrisyyttä ole niin mikä sen potkuriin tulevan virtauksen epäsymmetrian aiheuttaa?
Otetaanpa esimerkiksi hinaaja jonka potkurin halkaisija on 1,6 metriä. Jos potkurin lavan yläasento on metrin syvyydessä, hydrostaattinen paine on sillä kohtaa 0,1 bar, potkurin lavan ala- asento on tällöin 2,6 metrin syvyydessä jossa hydrostaattinen paine on 0,26 bar.
Mutta jos tuo paine- ero ei mitään vaikuta eikä selitä, selitäpä sitten miten se epäsymmetrinen virtaus syntyy, mikä sen aiheuttaa ja miten se vaikuttaa?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kummallisesti se epäsymmetrian vaikutus on aina riippuvainen vain potkurin pyörimissuunnasta. Kun potkurivirta ei voi osua kuin peräsimeen kun mitään vetolaitetta ei ole ja potkuri on kokonaan rungon peräpuolella ja kun veneen tai aluksen rungossakaan ei epäsymmetrisyyttä ole niin mikä sen potkuriin tulevan virtauksen epäsymmetrian aiheuttaa?
Otetaanpa esimerkiksi hinaaja jonka potkurin halkaisija on 1,6 metriä. Jos potkurin lavan yläasento on metrin syvyydessä, hydrostaattinen paine on sillä kohtaa 0,1 bar, potkurin lavan ala- asento on tällöin 2,6 metrin syvyydessä jossa hydrostaattinen paine on 0,26 bar.
Mutta jos tuo paine- ero ei mitään vaikuta eikä selitä, selitäpä sitten miten se epäsymmetrinen virtaus syntyy, mikä sen aiheuttaa ja miten se vaikuttaa?

Lue lisää

Vetääkö se hinaajan potkuri johonkin suuntaan eteenpäin ajettaessa? Peruutettaessa potkurivirta kohtaa kovin epäsymmetrisesti rungon. Potkurivirta on pyörivä. Alhaalla on vapaata vettä ja ylhäällä runko, skegi, köli, akselituki tms. Noihin se pyörivä virtaus aiheuttaa sivuttaisvoiman.

Sama voi olla myös eteenpäin ajettaessa eli vaikkapa potkurivirran alaosa menee ohi peräsimestä.

Uppoamarunkoisissa ja erityisesti laivoissa potkurille tuleva virtaus on hyvinkin epäsymmetrinen. Runko vetää vettä mukanaan eli potkurille tulee hitaampi virtaus rungon lähellä kuin syvemmällä.

Anonyymi kirjoitti:

Vetääkö se hinaajan potkuri johonkin suuntaan eteenpäin ajettaessa? Peruutettaessa potkurivirta kohtaa kovin epäsymmetrisesti rungon. Potkurivirta on pyörivä. Alhaalla on vapaata vettä ja ylhäällä runko, skegi, köli, akselituki tms. Noihin se pyörivä virtaus aiheuttaa sivuttaisvoiman.

Sama voi olla myös eteenpäin ajettaessa eli vaikkapa potkurivirran alaosa menee ohi peräsimestä.

Uppoamarunkoisissa ja erityisesti laivoissa potkurille tuleva virtaus on hyvinkin epäsymmetrinen. Runko vetää vettä mukanaan eli potkurille tulee hitaampi virtaus rungon lähellä kuin syvemmällä.

Lue lisää

Uppoumarunkoisilla esiintyy prop-walk:ia myös eteenpäin ajaessa ja jopa vauhdin ollessa lähellä nollaa. Käsittääkseni tämä johtuu siitä, että potkurin yläpuolella on vähemmän tilaa = runko jarruttaa virtausta. Alapuolella ei jarruta. Sen takia myötäpäivään pyörivä potkuri "kävelee" oikealle ja vene kääntyy eteenpäin ajettaessa paremmin vasemmalle.

Anonyymi kirjoitti:

Uppoumarunkoisilla esiintyy prop-walk:ia myös eteenpäin ajaessa ja jopa vauhdin ollessa lähellä nollaa. Käsittääkseni tämä johtuu siitä, että potkurin yläpuolella on vähemmän tilaa = runko jarruttaa virtausta. Alapuolella ei jarruta. Sen takia myötäpäivään pyörivä potkuri "kävelee" oikealle ja vene kääntyy eteenpäin ajettaessa paremmin vasemmalle.

Lue lisää

Purjevene puolella oli vuosia sitten kovat keskustelut prop walkista.
Minä menin esittämään SPV:n oppikirjassa mainitun syyn tuolle ilmiölle, joka erityisesti peruuttaessa on monessa veneessä erityisen voimakas.

SPV:n opetukset eivät kelvanneet lainkaan niille palstan tietäjille.
Soitin Aalto yliopiston laivanrakennus osastolle ja kysyin mistä tuo prop walk johtuu.

Vastauksen antoi eräs tohtoritason opettaja.
Prop walk johtuu siitä, että syvemmällä käyvä lapa poikkeuttaa vettä tehokkaammin kuin pinnan lähellä käyvä lapa. Lähellä pintaa käyvä lapa menettää tehoaan aaltoilun aiheuttamiseen.

Pyysin ainakin kaksi kertaa tuon selityksen, jotta sain sen päähäni.
Mainittakoon, ettei tuokaan selitys riitänyt noille purjehduspalstan tietäjille.

Anonyymi kirjoitti:

Purjevene puolella oli vuosia sitten kovat keskustelut prop walkista.
Minä menin esittämään SPV:n oppikirjassa mainitun syyn tuolle ilmiölle, joka erityisesti peruuttaessa on monessa veneessä erityisen voimakas.

SPV:n opetukset eivät kelvanneet lainkaan niille palstan tietäjille.
Soitin Aalto yliopiston laivanrakennus osastolle ja kysyin mistä tuo prop walk johtuu.

Vastauksen antoi eräs tohtoritason opettaja.
Prop walk johtuu siitä, että syvemmällä käyvä lapa poikkeuttaa vettä tehokkaammin kuin pinnan lähellä käyvä lapa. Lähellä pintaa käyvä lapa menettää tehoaan aaltoilun aiheuttamiseen.

Pyysin ainakin kaksi kertaa tuon selityksen, jotta sain sen päähäni.
Mainittakoon, ettei tuokaan selitys riitänyt noille purjehduspalstan tietäjille.

Lue lisää

Monet pitävät näitä proffia miltei jumalina. Veden poikkeuttaminenkin käsitteenä taitaa olla yliopistossa keksitty...

Anonyymi kirjoitti:

Purjevene puolella oli vuosia sitten kovat keskustelut prop walkista.
Minä menin esittämään SPV:n oppikirjassa mainitun syyn tuolle ilmiölle, joka erityisesti peruuttaessa on monessa veneessä erityisen voimakas.

SPV:n opetukset eivät kelvanneet lainkaan niille palstan tietäjille.
Soitin Aalto yliopiston laivanrakennus osastolle ja kysyin mistä tuo prop walk johtuu.

Vastauksen antoi eräs tohtoritason opettaja.
Prop walk johtuu siitä, että syvemmällä käyvä lapa poikkeuttaa vettä tehokkaammin kuin pinnan lähellä käyvä lapa. Lähellä pintaa käyvä lapa menettää tehoaan aaltoilun aiheuttamiseen.

Pyysin ainakin kaksi kertaa tuon selityksen, jotta sain sen päähäni.
Mainittakoon, ettei tuokaan selitys riitänyt noille purjehduspalstan tietäjille.

Lue lisää

Eipä tuo proffan selitys mitenkään voi päteäkään purjeveneen potkurille, joka

1. Potkuri ei ole lähelläkään pintaan vaan keskellä venettä kaukana vapaasta pinnasta, joka voisi potkurin vaikutuksesta aaltoilla

2. Todella suuri ero peruutuksen (melko voimakas sivuttaisveto) ja eteenpäinajon (ei lainkaan sivuttaisvetoa) välillä.

3. Hyvin merkittävä ero purjevenevetolaitteen ja akselivedon välillä. Jälkimmäisessä huomattavasti suurempi sivuttaisveto. Ero selittyy potkurivirtauksen suuntauksella, joka on voimakkaammin runkoa kohti akselilla, joka on kulmassa pohjaan nähden.

Sama pätee myös suurimpaan osaan venekokoluokan uppoamarunkoisista.

Anonyymi kirjoitti:

Purjevene puolella oli vuosia sitten kovat keskustelut prop walkista.
Minä menin esittämään SPV:n oppikirjassa mainitun syyn tuolle ilmiölle, joka erityisesti peruuttaessa on monessa veneessä erityisen voimakas.

SPV:n opetukset eivät kelvanneet lainkaan niille palstan tietäjille.
Soitin Aalto yliopiston laivanrakennus osastolle ja kysyin mistä tuo prop walk johtuu.

Vastauksen antoi eräs tohtoritason opettaja.
Prop walk johtuu siitä, että syvemmällä käyvä lapa poikkeuttaa vettä tehokkaammin kuin pinnan lähellä käyvä lapa. Lähellä pintaa käyvä lapa menettää tehoaan aaltoilun aiheuttamiseen.

Pyysin ainakin kaksi kertaa tuon selityksen, jotta sain sen päähäni.
Mainittakoon, ettei tuokaan selitys riitänyt noille purjehduspalstan tietäjille.

Lue lisää

Jos professorisi teoria pitäisi paikkaansa, silloin ko. ilmiön tulisi heiketä tai kokonaan poistua kun vedessä hieman syvemmälle mennään. Tiedän kuitenkin että sama ilmiö voidaan havaita esim. 80 metrin syvyydessä ajavalla sukellusveneellä.
Nyt tarvittaisiin uusia professoritason lausuntoja...

Anonyymi kirjoitti:

Jos professorisi teoria pitäisi paikkaansa, silloin ko. ilmiön tulisi heiketä tai kokonaan poistua kun vedessä hieman syvemmälle mennään. Tiedän kuitenkin että sama ilmiö voidaan havaita esim. 80 metrin syvyydessä ajavalla sukellusveneellä.
Nyt tarvittaisiin uusia professoritason lausuntoja...

Lue lisää

Saattaa se proffan teoria päteä, jos potkuri on halkaisijaansa nähden lähellä vapaata pintaa. Eli tuollainenkin ilmiö voi olla, mutta ei se todellakaan ole ainoa tai varsinkaan pääsyy sivuttaisvetoon.

Anonyymi kirjoitti:

Saattaa se proffan teoria päteä, jos potkuri on halkaisijaansa nähden lähellä vapaata pintaa. Eli tuollainenkin ilmiö voi olla, mutta ei se todellakaan ole ainoa tai varsinkaan pääsyy sivuttaisvetoon.

Lue lisää

Kysyin tuolta tohtorilta täsmälleen tuon kysymyksen, että jos potkuri on syvemmällä, niin miten se ”aaltoilu” voi tulla kyseeseen.
Tohtori sanoi, ettei sillä ole normaalien alusten kanssa mitään eroa - se aaltoilu on aina siellä, sillä ylempänä käyvä lapa menettää tehonsa aaltoilun muodostamiseen.
Noin yksinkertainen oli tohtorin viesti.

Juuri tuollaisten edellä olevien kommenttien takia päätin ottaa yhteyttä Aalto yliopistoon.
Jos tuo laitos ei pysty antamaan oikeata vastausta tähän kysymykseen, niin en varmasti ota mitään oppia sitä tasoa alempaa.

Luin eräästä merkittävästä amerikkalaisesta veneilylehdestä kun eräs kokenut veneitä testaava toimittaja selitti kuinka veneessä ollut pitkälle taakse ulottuva potkuri aiheutti ko veneeseen voimakkaan prop walkin.
Kun näitä prop walk juttuja lukee myös rapakon takaa, niin useimmiten prop walkin aiheuttaa heidän mukaansa syvällä käyvän lavan ympärillä oleva suurempi veden paine.

Purjehdus Suomi24 sivuilla kirjoittavien ”asiantuntijoiden” mukaan suurin prop walkin aiheuttaja on veneen pohja.

SPV.n oppikirjassa sanotaan ” koska veden paine kasvaa syvyyden kasvaessa, on lähellä pintaa ja syvemmällä olevien potkurin lapojen välillä paine-ero. Paine-ero aiheuttaa SIVUTTAISVOIMAN, joka pyrkii poikkeuttamaan veneen suunnastaan.”

Norjalaisten tekemästä Veneilytaito kirjasta löytyy ”potkurin sivuttaisvoimalle” seuraava selitys. ”Ilmiö aiheutuu siitä, että potkurin lavat vaikuttavat kiertonsa alakohdassa suurempaan staattiseen paineeseen, kuin akselin yläpuolella lähempänä veden pintaa olevat lavat.”

Kuten tuossa jo mainitsin, niin minä en ainakaan suhtaudu näihin prop walk juttuihin enää muuta kuin jonkun asteisella mielenkiinnolla aiheeseen.
Noista voi jokainen valita itselleen sopivan selityksen D.

Anonyymi kirjoitti:

Kysyin tuolta tohtorilta täsmälleen tuon kysymyksen, että jos potkuri on syvemmällä, niin miten se ”aaltoilu” voi tulla kyseeseen.
Tohtori sanoi, ettei sillä ole normaalien alusten kanssa mitään eroa - se aaltoilu on aina siellä, sillä ylempänä käyvä lapa menettää tehonsa aaltoilun muodostamiseen.
Noin yksinkertainen oli tohtorin viesti.

Juuri tuollaisten edellä olevien kommenttien takia päätin ottaa yhteyttä Aalto yliopistoon.
Jos tuo laitos ei pysty antamaan oikeata vastausta tähän kysymykseen, niin en varmasti ota mitään oppia sitä tasoa alempaa.

Luin eräästä merkittävästä amerikkalaisesta veneilylehdestä kun eräs kokenut veneitä testaava toimittaja selitti kuinka veneessä ollut pitkälle taakse ulottuva potkuri aiheutti ko veneeseen voimakkaan prop walkin.
Kun näitä prop walk juttuja lukee myös rapakon takaa, niin useimmiten prop walkin aiheuttaa heidän mukaansa syvällä käyvän lavan ympärillä oleva suurempi veden paine.

Purjehdus Suomi24 sivuilla kirjoittavien ”asiantuntijoiden” mukaan suurin prop walkin aiheuttaja on veneen pohja.

SPV.n oppikirjassa sanotaan ” koska veden paine kasvaa syvyyden kasvaessa, on lähellä pintaa ja syvemmällä olevien potkurin lapojen välillä paine-ero. Paine-ero aiheuttaa SIVUTTAISVOIMAN, joka pyrkii poikkeuttamaan veneen suunnastaan.”

Norjalaisten tekemästä Veneilytaito kirjasta löytyy ”potkurin sivuttaisvoimalle” seuraava selitys. ”Ilmiö aiheutuu siitä, että potkurin lavat vaikuttavat kiertonsa alakohdassa suurempaan staattiseen paineeseen, kuin akselin yläpuolella lähempänä veden pintaa olevat lavat.”

Kuten tuossa jo mainitsin, niin minä en ainakaan suhtaudu näihin prop walk juttuihin enää muuta kuin jonkun asteisella mielenkiinnolla aiheeseen.
Noista voi jokainen valita itselleen sopivan selityksen D.

Lue lisää

Tuo SPV:n juttu on ihan puutaheinää. Itse olen TKK:lla eli nykyisessä Aallossa jatko-opiskellut laivahydrodynamiikkaa ja töissä yrityksessä, jossa suunnitellaan laivapotkureita sekä tehdään mallikokeita.

Missäs muuten on tuo SPV:n juttu? Itsekin SPV:n toimikunnissa olleena pitää ottaa yhteyttä ja korjata virhe.

Anonyymi kirjoitti:

Kysyin tuolta tohtorilta täsmälleen tuon kysymyksen, että jos potkuri on syvemmällä, niin miten se ”aaltoilu” voi tulla kyseeseen.
Tohtori sanoi, ettei sillä ole normaalien alusten kanssa mitään eroa - se aaltoilu on aina siellä, sillä ylempänä käyvä lapa menettää tehonsa aaltoilun muodostamiseen.
Noin yksinkertainen oli tohtorin viesti.

Juuri tuollaisten edellä olevien kommenttien takia päätin ottaa yhteyttä Aalto yliopistoon.
Jos tuo laitos ei pysty antamaan oikeata vastausta tähän kysymykseen, niin en varmasti ota mitään oppia sitä tasoa alempaa.

Luin eräästä merkittävästä amerikkalaisesta veneilylehdestä kun eräs kokenut veneitä testaava toimittaja selitti kuinka veneessä ollut pitkälle taakse ulottuva potkuri aiheutti ko veneeseen voimakkaan prop walkin.
Kun näitä prop walk juttuja lukee myös rapakon takaa, niin useimmiten prop walkin aiheuttaa heidän mukaansa syvällä käyvän lavan ympärillä oleva suurempi veden paine.

Purjehdus Suomi24 sivuilla kirjoittavien ”asiantuntijoiden” mukaan suurin prop walkin aiheuttaja on veneen pohja.

SPV.n oppikirjassa sanotaan ” koska veden paine kasvaa syvyyden kasvaessa, on lähellä pintaa ja syvemmällä olevien potkurin lapojen välillä paine-ero. Paine-ero aiheuttaa SIVUTTAISVOIMAN, joka pyrkii poikkeuttamaan veneen suunnastaan.”

Norjalaisten tekemästä Veneilytaito kirjasta löytyy ”potkurin sivuttaisvoimalle” seuraava selitys. ”Ilmiö aiheutuu siitä, että potkurin lavat vaikuttavat kiertonsa alakohdassa suurempaan staattiseen paineeseen, kuin akselin yläpuolella lähempänä veden pintaa olevat lavat.”

Kuten tuossa jo mainitsin, niin minä en ainakaan suhtaudu näihin prop walk juttuihin enää muuta kuin jonkun asteisella mielenkiinnolla aiheeseen.
Noista voi jokainen valita itselleen sopivan selityksen D.

Lue lisää

Hyvä tohtorit, käytännön tietotaito ja tohtoritieto ovat kaksi ihan eri asiaa...
Vedessä vallitseva paine- ero on se selitys kunhan ensin ymmärretään että potkurin kaikki voima ei suuntaudu optimaalisesti suoraan taaksepäin vaan siihen sisältyy myös enemmän tai vähemmän haitallinen osa sivuttaisvoimaa. Koska ko. sivuttaisvoima on vaikuttavin syvemmällä kuin matalammalla vedessä, syntyy tämä potkurin pyörimissuunnasta riippuvainen potkuria ja koko venettä sivulle kampeava voima.
Jos tehtäisiin koe jossa riittävän vahvaan telineeseen kiinnitettäisiin esim. 20 metrin syvyydessä vedessä olevalle pystysuoralle akselille asennettu potkuri ja sitä moottorilla pyöritettäisiin, sama sivusuuntaan kampeava voima voitaisiin mittaamalla myös tällöin havaita. Aaltoiluteoriat on syytä viskata sinne tohtorin luokkahuoneen nurkassa lojuvaan roskikseen...

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä tohtorit, käytännön tietotaito ja tohtoritieto ovat kaksi ihan eri asiaa...
Vedessä vallitseva paine- ero on se selitys kunhan ensin ymmärretään että potkurin kaikki voima ei suuntaudu optimaalisesti suoraan taaksepäin vaan siihen sisältyy myös enemmän tai vähemmän haitallinen osa sivuttaisvoimaa. Koska ko. sivuttaisvoima on vaikuttavin syvemmällä kuin matalammalla vedessä, syntyy tämä potkurin pyörimissuunnasta riippuvainen potkuria ja koko venettä sivulle kampeava voima.
Jos tehtäisiin koe jossa riittävän vahvaan telineeseen kiinnitettäisiin esim. 20 metrin syvyydessä vedessä olevalle pystysuoralle akselille asennettu potkuri ja sitä moottorilla pyöritettäisiin, sama sivusuuntaan kampeava voima voitaisiin mittaamalla myös tällöin havaita. Aaltoiluteoriat on syytä viskata sinne tohtorin luokkahuoneen nurkassa lojuvaan roskikseen...

Lue lisää

Potkurin työntövoima tulee paine-erosta lavan imu- ja painepuolen välillä. Se ei muutu tippaakaan siitä onko lapa kilometrin syvyydessä 100 barin paineessa vai lähempänä pintaa n. ilmanpaineessa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo SPV:n juttu on ihan puutaheinää. Itse olen TKK:lla eli nykyisessä Aallossa jatko-opiskellut laivahydrodynamiikkaa ja töissä yrityksessä, jossa suunnitellaan laivapotkureita sekä tehdään mallikokeita.

Missäs muuten on tuo SPV:n juttu? Itsekin SPV:n toimikunnissa olleena pitää ottaa yhteyttä ja korjata virhe.

Lue lisää

Kyseessä on SPV:n oppikirja nimeltään VENEENKULJETTAJA.
Minulla on siitä 8. painos. Painettu vuonna 2011.

Koska olet ollut noinkin lähellä tuota laivanrakennus porukkaa, niin mikä on mielipiteesi tuosta tohtorin aaltoilu selityksestä?

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä on SPV:n oppikirja nimeltään VENEENKULJETTAJA.
Minulla on siitä 8. painos. Painettu vuonna 2011.

Koska olet ollut noinkin lähellä tuota laivanrakennus porukkaa, niin mikä on mielipiteesi tuosta tohtorin aaltoilu selityksestä?

Lue lisää

Minä kirjoitin 2024-07-17 19:26:49 käsitykseni tuosta aaltoteoriasta.

Anonyymi kirjoitti:

Minä kirjoitin 2024-07-17 19:26:49 käsitykseni tuosta aaltoteoriasta.

Mullabon sellsonen käsitys että nelarit puoltaa enemmän taivähemmän kaikki. 2T-komeossa ei puoltamista ole havaittu. Niitä ei tarvitse olla koko ajan ohjailemassa. Ne menee sinne minne halutaan mennä.

Anonyymi kirjoitti:

Potkurin työntövoima tulee paine-erosta lavan imu- ja painepuolen välillä. Se ei muutu tippaakaan siitä onko lapa kilometrin syvyydessä 100 barin paineessa vai lähempänä pintaa n. ilmanpaineessa.

Lue lisää

Entä se aaltoilu siellä kilometrin syvyydessä?

Anonyymi kirjoitti:

Minä kirjoitin 2024-07-17 19:26:49 käsitykseni tuosta aaltoteoriasta.

Kyllä sinun pitäisi käydä siellä pääkallon paikalla keskustelemassa lisää tuosta aiheesta.
Se aaltoilu ei ole vedenpinnalla nähtävissä - siitä voisi vaikka aloittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mullabon sellsonen käsitys että nelarit puoltaa enemmän taivähemmän kaikki. 2T-komeossa ei puoltamista ole havaittu. Niitä ei tarvitse olla koko ajan ohjailemassa. Ne menee sinne minne halutaan mennä.

Lue lisää

Miten se on mahdollista sillä jos tarkastellaan samantehoisia moottoreita niin onhan nelarissa pienempi keskimääräinen männännopeus ja keskipaine?

Suoranmallisella vaan ei synny työntötehoa...

Mutta entä akselivetoisella?

Ehkä vasenpaan...

Voi olla muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin potkurin kätisyys. Jos uskotaan että vene ei ole muotopuoli, moottori voi olla hitusen keskilinjasta sivussa ja vaikka asennus olisikin keskilinjalla, moottori voi silti olla pikkuisen vinossa jolloin potkuri ei olekaan aivan keskellä.
Kuormitus voi myös vaikuttaa, eli tässä tapauksessa veneen oikealla puolella olisi hieman enemmän kuormaa, ajaja kenties tai muuta painoa.
No joo, todennäköisesti se kampeaminen johtuu kuitenkin potkurista jolloin vasemmalle vaikuttavaa "jarrua" on lisättävä kääntämällä evää vasemmalle, siis siten että evän peräosa siirtyy kulkusuunnassa vasemmalle.