Kuinka on mielestänne oikein sanoa: rahkeet kestävät vai rahkeet riittävät?
Itse olen sillä kannalla että tuo ensin mainittu on ainoa oikea sanonta. Mielestäni rahkeet riittävät aina jos ne vain on olemassa, eri asia on kestävätkö ne?
Itse olen sillä kannalla että tuo ensin mainittu on ainoa oikea sanonta. Mielestäni rahkeet riittävät aina jos ne vain on olemassa, eri asia on kestävätkö ne?
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Itä-Suomessa käytettiin vuoden ympäri ja Länsi-Suomessakin talvella luokkivaljaita. Valjaiden pääosat olivat sitkeästä lehtipuusta (pihlajasta, lehmuksesta tai koivusta) taivutettu kaarimainen luokki (luokka, vemmel), jolla kytketään länget joustavasti nahkarahkeiden eli ruomien avulla aisoihin. Mäkivyöt eli potuukset estävät länkien luisumisen hevosen kaulaan."
http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/maanjaot/vetoelaimet.htm
Kyllä ne rahkeet (IMHO) voivat olla lyhyet (eli riittämättömät) siinä kuin lahkeetkin. Lyhytlahkeisissa housuissa palelee vilpakammassa kelissä, lyhytrahkeiset valjaat saattavat jäädä vallan sitomatta!
Minä kun olen tuhmuuttani luullut, että ne mäkivyöt on sama kuin henkselit - itellänikin on. Pottuuseiksi niitä olen kuullut myös nimitetttävän...
Pohjois-Helsingin Suutarilasta löytyy kadunnimiä semmoisia kuin
Päitsipolku - Betselstigen
Riimukuja - Grimgränden
Ränkipolku - Bogträstigen
Ränkitie - Bogträvägen
Setolkkapolku - Seltygstigen
Silatie - Seldonsvägen
http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/sukadut2.html
Ränki tarkoittaa samaa kuin länki, länget.
Valjaat on ruotsiksi sele (tai seldon). Samaa sele-sanaa käytetään myös tietyntyyppisten ammattiryhmien käyttämästä päällepuettavasta varusteesta, johon voidaan kiinnittää työvälineitä ja joka on suomeksi liivi. Sotilassanaston tst-liivi eli taisteluliivikin voisi hyvin olla "sele"; en ole perehtynyt alan ruotsinkieliseen terminologiaan (minun militäärimenneisyydessäni siitä käytettiin nimeä "vitutusliivi").
Muut liivit voivat olla ruotsiksi sitten vaikka gördel, väst tai liv, käyttötarkoituksesta riippuen. Olikos sitten vielä jokin behå? Liivinkieliset liivin nimitykset eivät ole tiedossani.
Suomessa on käytetty (hevosen tms. vetojuhdan) valjaista myös nimeä "silat". Se vaikuttaisi olevan samaa alkuperää kuin tuo sele (seldon).
”Matkantekoa varten itäsuomalainen hevonen valjastettiin luokkivaljaisiin, joiden tärkeimmät osat ovat länget, luokki ja rahkeet. Vetäminen tapahtui hevosen lapoihin tukeutuvien puisten länkien avulla. Luokki oli koivusta tai pihlajasta painettu kaari, jolla länget nahkaisten rahkeiden välityksellä yhdistettiin aisoihin. Luokin painaminen suoritettiin seinään kiinnitetyssä luokinpaininpuussa. Valjaitten nuorimpia osia ovat monihihnaiset mäkivyöt ja mahavyöllä selkään kiinnitettävä setolkka, jotka omaksuttiin venäläisiltä 1700- ja 1800-luvulla.”
http://www.jns.fi/joensuunmuseot/museokoulu/pielinen/teksti.html#3_5_1
Setolkka näkyy olevan ruotsiksi seltyg (sele tyg). Setolkka kuulostaa kovin venäläiseltä sanalta ja tuon valjaiden osan kerrotaan olevan sieltä päin peräisinkin, mutta sana voisi sittenkin olla väännös tuosta ruotsin seltyg-sanasta. Käytössäni ei valitettavasti ole sellaista venäjän sanakirjaa, josta hevosen valjaiden osat ilmenisivät.
Hevosen valjaista ja valjastamisesta juttua nettisivuilla, joilta löytyy myös seikkaperäinen kuvasarja valjastamisesta:
http://koti.mbnet.fi/p-pyry/valjastus.html
http://koti.mbnet.fi/p-pyry/valjastaminen1.html