Minulle on jo todella pitkään yritetty löytää lääkkeitä jotka pitäisivät kohtaukset poissa, mutta edelleen saan poissaolokohtauksia parin kuukauden välein. Ja nyt on käytössä kolme eri lääkettä. Ikää alkaa olemaan jo sen verran (ja odotusta), ettei tässä vuosia enää haluaisi lääkkeitä testailla ja odottaa kun on pitkään halunnut jo perhettä perustaa.
Kohtaukset ovat kuulemma haitallisempia sikiölle kuin lääkkeet, mutta miten paljon olette joutuneet kuitenkin vähentämään lääkkeitä, ja onko raskaana ollessa kohtaukset vähentyneet kenelläkään? Alan olemaan todella poikki tämän asian miettimisestä, kun en tiedä mihin suuntaan lähtisi ja tuntuu että neurologit haluavat vain siirtää asiaa eteenpäin ja aina kuulen saman "katsotaan seuraavalla käynnillä mikä on tilanne". Käytössä olevat lääkkeet on nyt neurotol slow, frisium (jäämässä ehkä pian pois) ja zonegran. Kenelläkään ollut ne käytössä raskauden aikana?
lääkitys raskauden aikana
6
210
Vastaukset
- ansku3
Joskun mietein samoja asioita kuin sinä. Minulla on vaikeahoitoinen epilepsia ja saan poissaolokohtauksia noin 2 viikon välein joskun myös sarjoina.
Tiedostettu on jo että kohtaukset eivät lopu muuta kuin kirurgin veitsellä ja tästäkin on kieltävä päätös.
Asiaa tarkasti harkittiin ja päädyimme lopulta siihen että olemme kuitenkin valmiita perheenlisäykseen. Myös siihen että raskaus ei mene suunnitellusti tai lapsella ei ole kaikki hyvin tai kuten pitäisi. Asiasta keskusteltiin neurologin kanssa ja antoin tähän "luvan" ja aloitin foolihapon syönnin ja muistaakseni lääkeainepitoisuuksia laskettiin hieman.
Raskausaika meni ihan oppikirjan mukaan. Ylimääräisiä ultria oli lapsivesinäyte otetiin kaikki muu normaali. Loppuajasta raskautta lääkeaine pitoisuuksia nostettiin. Synnytys meni ok, tosin sairaalassa oltiin varauduttu kohtauksen sattuessa tekemään tämä leikkuulla. Lapsella oli syntyessää liikaa karbamatsepiinia veressä josta aiheutuin hänelle ajoittaisia hengityskatkoksia ja jäimme pariksi viikoksi sairaalan hoitamaan hänet kuntoon. Kun tämä asia saatiin kuntoon sylissämme oli ihana pieni tyttö lapsi. Lähtiessämme sairaalasta käytimme vielä hänet lastenlinnassa lastenneurologin luona ja eeg:ssä ja aivojen ultrassa sillä olimme sopineet että lapsi tutkivan neurologin kanssa että lasta saadaan kuvata juuri niin paljon kuin he haluavat! Mitään ei löytynyt onneksi ja eeg ultra on otettu jo toiseenkin kertaan. Lapsi on nyt pari vuotias.
Asiaa ei ollut helppo kantaa läpi raskausajan kun ei tiennyt onko lapsia terve vai ei ja jos ei niin voimme sanoa että olemme sen tarkoituksen mukaisesti tuottaneen.
Ihmiset suhtautuu aika tylysti/uteliaasti asiaan päiväkoti, terveyskeskuslääkäri, neuvola.
Ovat tietysti huolissaan ja ymmärrän sen, mutta kun lapsella on kaikki hyvin mistä heidän tarvii huolehtia.Kehittyy normaalisti. Siitäkö että perhe ei ole neuvolan käsikirjan mukainen.- Degu
Minulla on vaikeahoitoinen juveniili myoclonus epilepsia ja saan siis tajuttomuus-kouristuskohtauksia. Kohtaustasapaino oli ihan ok ennen raskautta (noin 2 kohtausta vuodessa), mutta lähti aivan käsistä toisella raskauskolmanneksella. Sain kahdeksan kouristuskohtausta, päivittäisiä myoklonioita ja "kummallisia tuntemuksia". Lääkitystä nostettiin koko koko raskauden ajan "yliannokseen" asti (levetirasetaami ja lamotrigiini) ilman vastetta. Lopuksi lisättiin vielä rauhottavat -> ei edelleenkään vastetta. Minulle neurologi sanoi, että parinkaan minuutin hapenpuute ei aiheuta sikiölle vielä haittaa, koska istukka vie viimeisetkin hapet verestä vauvalle, kun olen itse hengittämättä kohtauksen aikana.
Synnytys päätettiin käynnistää oman kuntoni heikentymisen takia h38 ja vauva syntyi kaksi päivää myöhemmin. Synnytys sujui alateitse aivan ylihelposti ja vauva sai 9 apgar-pistettä. Vauva on muutenkin ollut erittäin pirteä ja hyväkuntoinen, mutta pienikokoinen. Rakenneultrasta asti ollut kasvuseurannassa ja kasvanut -3 käyrää. Vauvan vointia ja kasvua seurataan edelleen lastenklinikalla parin kuukauden välein. Nyt siis kolmikuinen. Vaikka raskaus oli kammottava, niin synnytys silti helppo ja vauva terve. Oppimis- ja keskittymishäiriöistä ei tietenkään vielä voi tietää. Ne ovat ilmeisesti yleisimmät ongelmat epilepsialääkityiden ja kohtauksia saaneiden äitien lasten kohdalla.
Mutta kaikki raskauteen päätyvät epileptikkoäidit: osallistukaa ihmeessä käynnissä olevaan tutkimukseen meidän vauvojen kehityksestä. Siinä saa kasan tutkimuksia vauvalle ja seurannan kouluikään asti. Tulevien epileptikkoäitien lisäksi auttaa myös oman mielenterveyden säilyttämisessä, kun saa tutkimusperäistä vahvistusta vauvan aivojen normaalista kehityksestä eikä se perustu vaan omaan kokemukseen. Minulle tutkimukseen osallistumista ehdotettiin neuropolilta ja annettiin kaikki tarvittavat lirpakkeet.
Ja muistakaa syödä foolihappoa ehkäisyn lopettamisesta alkaen! Teidän molempien tarinat tuttuja. Ei saatu lääkkeillä kuriin, parin viikon välein olin hetken aina poissa. Lääkäri sitten antoi suostuvan kommentin raskaudelle. Silloinen mieheni sitten kuitenkin luovutti, eikä halunnutkaan raskautta yrittää sen enempiä. Jostain silti vielä keksittiin ehdottaa leikkausta minulle. Sinne menin erottuani tuosta miehestä (joka ei enää jaksanut sairauttani), ja nyt olo on mitä mainioin. Syytä ja houkutusta ei enää ole hankkiutua raskaaksi, mutta elämäni sai jotain uutta tuulta... En tiedä, miksi ei kovin ajoissa kukaan keksinyt harkita kirurgiaa minulle...
- Ninnero
Jatkanpas vielä tätä alkuperäistä keskusteluani. Kävi tuuri ja tulin raskaaksi joulukuussa (olin aloittanut foolihapon jo elokuussa). Mitään lääkkeitä ei vaihdettu vai vähennetty, sillä sain edelleen kohtauksia. Sen sijaan raskauden aikana kohtaukset ovat vähentyneet yli 50%, eli saan tajunnanhämästymiskohtauksia kerran parissa kuussa. Jossain välissä on mennyt kolmekin kuukautta kohtauksetta (kouristuskohtauksia ei ole koskaan tullutkaan). Sen sijaan pariin kertaan tehtyjen testien mukaan lääkeainepitoisuus on vähentynyt puoleen veressä, mutta annoksia ei nostettu, kun ei kerran kohtauksetkaan ole lisääntyneet. Ultran ja muiden testien mukaan lapsi voi hyvin ja on mitoissaan, ja 1,5kk päästä olisi laskettu aika.
Ainut mistä en ole vielä löytänyt netistä vastausta on imettäminen Zonegranin aikaan. Muutamasta kohdasta on löytynyt "ei käy", ja neurologin kanssa en ole vielä keskustellut, mutta onkohan täällä kenelläkään ollut Zonegrania käytössä imetyksen aikana? - pallokorva888iui
Mulla oli raskausaikana kohtauksia (poissaolo, myoklonia) ja vauvalla lievä sydänvika sekä epämuodostumaa ja velttoutta. Ihan normaali lapsi on varmasti tulossa juu mutta uskallan epäillä että sairaudella oma osuutensa asiaan....
- suurisuru
Toivottavasti teillä menee kaikki hyvin. Meillä ei mennyt. Lapseni sai sikiöaikana epilepsialääkkeistä (kolme eri lääkäriä kehotti ehdottomasti syömään niitä koko raskausajan) monia eri sairauksia eikä pysty koskaan elämään normaalia elämää. Lapsen isä syyllisti minua, koska suostuin ottamaan lääkkeet läpi raskausajan ja jättikin minut/meidät lapsen ollessa puolivuotias, koska ei kestänyt lapsen kärsimyksiä. Itse syyllistän itseäni joka ikinen päivä. Jos saisin aikaa takaisin, en tekisi lasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jäätävä epävarmuus
Mistä tää hirveä epävarmuus molemminpuolin johtuu? Pohjimmiltaan uskon, että molemmat tietää, että tunteita on. Vai onko841726- 431369
En malta odottaa mies että tulet minuun
Sykkivänä ja intohimon palossa ujutat hitaasti upean rakkauden miekkasi minuun, ja antaudutaan kiihkeään rakasteluun. Hu1191160Vanhemmalle naiselle
Ihastuin sinuun kauan sitten. Luonteeseen, ulkonäköön ja iloisuuteen. Olen haaveillut sinusta sen jälkeen monet kerrat.831068Siltojen varjoissa
Siltojen varjoissa Yksinäinen susi kulkee, hiljaisuudessa sanoja punnitsee. Sydän auki, paljas liekki rinnassa, siltoja2431052- 54910
- 62904
Pitsaa selliiä
Onko uudet pitsat hyviä, kannatteooko käyvä vai suosiollako pittää hilipasta sotkamoon20890- 34834
Persut romahti Haapaveellä, kiitos Ilkka!
Persut saivat historiallisen tappion haapaveellä! Kiitos Ilkka!35814