Olen viime aikoina taas pohtinut rukoilua ja virsien laulua kirkossa. Olen uskonnoton (en ateisti) ja erosin kirkosta viisi vuotta sitten täyttäessäni 18 vuotta. Olisin eronnut aiemmin mutta vanhemmat suhtautuivat ajatukseen erittäin nihkeästi, vaikka tiesivätkin etten kristitty ole.
Silloin tällöin tulee tilanteita jolloin en voi välttyä kirkossa käymiseltä (onneksi kotiseudun kirkko on Suomen kauneimpia), kuten vaikkapa häät tai hautajaiset. Olen jo kieltäytynyt teeskentelemästä rukoilevani, näen sen yksin omaan valehteluna ja loukkaavana oikeasti uskovia kohtaan.
En myöskään halua laulaa virsiä (saati muita uskonnollisia lauluja), koska rinnastan ne vahvasti rukoiluun, ja näin ollen näen laulamisen myös teeskentelynä ja loukkaavana.
Vältän ylimääräisen huomion kiinnittämistä, istun kun muut istuvat, seison kun muut näin tekevät, en räplää kännykkää, pukeudun tilanteen vaativalla tavalla enkä tee muutakaan kirkkoon kuulumatonta. Ehtoollisella jään penkkiin istumaan tekemättä asiasta numeroa.
Vanhempien kanssa on keskusteltu aiheesta monesti, ja tullaan vielä keskustelemaan vastedeskin, koska kantani ei tunnu menevän perille (mikähän siinä edes on, eivät ole _niin_uskonnollisia). Perheen kanssa kuitenkin tulee lähes aina noissa tilausuuksissa käytyä, tuppaavan kun olemaan suvun tilaisuuksia.
Mites te muut toimitte kirkossa? Menettekö porukan mukana, vai seisotteko/istutteko hiljaa paikoillanne?
Silloin tällöin tulee tilanteita jolloin en voi välttyä kirkossa käymiseltä (onneksi kotiseudun kirkko on Suomen kauneimpia), kuten vaikkapa häät tai hautajaiset. Olen jo kieltäytynyt teeskentelemästä rukoilevani, näen sen yksin omaan valehteluna ja loukkaavana oikeasti uskovia kohtaan.
En myöskään halua laulaa virsiä (saati muita uskonnollisia lauluja), koska rinnastan ne vahvasti rukoiluun, ja näin ollen näen laulamisen myös teeskentelynä ja loukkaavana.
Vältän ylimääräisen huomion kiinnittämistä, istun kun muut istuvat, seison kun muut näin tekevät, en räplää kännykkää, pukeudun tilanteen vaativalla tavalla enkä tee muutakaan kirkkoon kuulumatonta. Ehtoollisella jään penkkiin istumaan tekemättä asiasta numeroa.
Vanhempien kanssa on keskusteltu aiheesta monesti, ja tullaan vielä keskustelemaan vastedeskin, koska kantani ei tunnu menevän perille (mikähän siinä edes on, eivät ole _niin_uskonnollisia). Perheen kanssa kuitenkin tulee lähes aina noissa tilausuuksissa käytyä, tuppaavan kun olemaan suvun tilaisuuksia.
Mites te muut toimitte kirkossa? Menettekö porukan mukana, vai seisotteko/istutteko hiljaa paikoillanne?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Toimin juuri kuten sinäkin. Istun hiljaa, en osallistu ja tarvittaessa pompin ylös/alas massan mukana.
Vaikka kirkosta ei pitäisikään ja sen touhuja pitäisi jopa mielenvikaisina, on silti asiallista käyttäytyä hyvin ihan kunnioituksesta muita ihmisiä kohtaan. Ei se ole mielenosoitusten paikka eikä siellä öykkäröimällä saavuteta mitään.
Käyttäydyn kirkossa ja muissa vastaavanlaisissa tiloissa ja tilaisuuksissa niiden mukaisesti olivatpa sitten kyseessä häät, hautajaiset tai firman juhlat. Kirkollisissa tilaisuuksissa en kuitenkaan laula virsiä tai laita käsiäni ristiin.
Aivan, jos osallistuu tilaisuuteen kirkossa, on käyttäydyttävä etiketin mukaan.
Lakki pois sisään mennessä, nousen kun noustaan, istun kun istutaan.
En lue rukouksia enkä uskontunnustuksia, en risti käsiäni.
Virret ovat kaksipiippuinen juttu, niillä voi olla rukouksenomainen luonne, mutta
ne voi ottaa pelkkinä lauluinakin ja laulaa jos siltä tuntuu.
Jos kirkkoon menee niin tulee toimia asianmukaisesti. Kuitenkin kirkossa voi myös kommentoida jos pappi sekoilee täysin omiaan kuten vaikkapa häätilaisuudessa kutsuu morsianta lutkaksi tai vastaavaa. Papeilla on paljon mielenterveysongelmia ja joskus ne ongelmat näkyvät myös työpaikalla ja sama koskee muitakin kirkon työntekijöitä, uskonto aiheuttaa mielenterveysongelmia.
"Olen uskonnoton (en ateisti)"
Miten tämä käytännössä onnistuu? Jos olet täysin uskonnoton, olet ateisti. Jos taas olet omaksunut jonkin muun uskonnon kuin kristinuskon, et ole uskonnoton.
Jos uskoo johonkin uskontoon, on teisti. Jos ei usko mihinkään uskontoon, on ei-teisti eli ateisti.
Jos harrastaa postimerkkeilyä, on filatelisti. Jos ei harrasta postimerkkeilyä, on ei-filatelisti eli afilatelisti.
Beats me!
Ei aivan noin. Teismi on jumaluskoa. Jos on teisti, uskoo johonkin jumalaan. Monoteisti uskoo vain yhteen, polyteisti useampaan. Ateisti ei usko jumalaan tai jumaliin. Jotkin uskonnot voivat olla ateistisia, kuten jotkin buddhalaisuuden haarat. Ne kosiskelevat jo filosofiaa.
Asantisti ei usko joulupukin olemassaoloon. Santismi ei ole suosiossa aikuisten keskuudessa, toisin kuin teismi.
Ateistikin voi kertoa lapsilleen Jeesuksesta. Minä kerroin, että Jeesus munittiin jouluna ja pääsiäisenä hän kuoriutui ja siksi lapsille annetaan suklaamunia. Jeesus oli viimeinen dinosaurus. Kun sataa vettä, Jeesus pissii taivaasta. Ukonilmalla välähdykset tulevat siitä, että Jeesus ottaa valokuvia. Jyrinä on Jeesuksen koiran murinaa. Se ei tykkää valokuvatuksi tulemisesta.
Pitkälti noin toimin itsekin. Lapsille ehkä tokaisen uskonnon olevan joidenkin mielestä totta vaikka se oikeasti on ihan satutarina. Jotkut vaan tykkää uskoa siihen jostain syystä ja antaa niiden uskoa.
Vähän olivat lapset ihmeissään kirkkokierrokselle joutuessaan, kun suntio esitteli miesten oven ja naisten kivisen pienen oven kirkkoon. Kerroin että sellainen kirkko on, eli ei kovinkaan reilu.
Kohteliaisuussäännöt sanelevat sen, että itsekin saatan osallistua esim. kirkollisiin hautajaisiin ja häihin. Olisihan se silmiinpistävää ja loukkaavaa jäädä kirkon oven ulkopuolelle murjottamaan muiden ollessa sisällä.
Raja mene siinä, että ehtoolliselle en osallistu. Se olisi jo oikeasti uskovien pilkkaa, ja vaatisi itseltäni, että todella joutuisin näyttelemään uskovaisempaa kuin olenkaan.
En ole kyllä kuullut kenenkään arvostelevan ehtoolliselta pois jäämistäni.
Milloin häissä ja hautajaisissa on alettu ehtoollista tarjoilemaan? Vai käykö Atte Ateisti joka sunnuntai messussa?
päästään vialla, jotka käyvät --lisään! Tuollaista lentokoneen alasapujaa kaikkivaltiasta kun palvotaan. Palvata se pitäis. Jeesus.
Anteeksi tietämättömyyteni, joka mahdollisesti johtuu kirkossakäyntieni vähäisyydestä viime vuosien aikana.
:)
Ehtoollinen häiden yhteydessä ei ole pois suljettua. Kun sukulaiseni meni papin kanssa naimisiin, oli sanomattakin selvää, että vihkikaava oli erityispitkä ja sisälsi myös häävieraille tarjotun ehtoollisen.
"Kirkollisten toimitusten käsikirja" tarjoaa tämänkin mahdollisuuden, kuten myös kaavan syntymäpäiväkekkerien järjestestämiseen kristillisesti rukouksineen, Raamatunlukuineen ja siunausksineen. Virsiehdotuksiakin taisi olla.
"Milloin häissä ja hautajaisissa on alettu ehtoollista tarjoilemaan?"
Myös konfirmaatioihin voi tulla sukulaisilta kutsuja ja siellä tarjotaan ehtoollista (muillekin kuin konfirmoitaville.
Minulle ei tule enää tarvetta mennä kirkkoon, kun isä ja äitikin on jo haudattu.