Olkaatte onnellisia..

...te, joilla kaikki asiat ovat kunnossa. Koti, työt, perhe, talous, puolisokin on.. siis kaikki hyvin.
Kaikilla ei niin ole.
Yksin perheestä huolehtivana, puolison kuoltua välillä tulee eteen hetkiä, jolloin ei tiedä, että onko elämässä mitään järkeä. Nyt kaikki sanoo, että on. No, onhan siinä, varmasti, mutta sillä hetkellä, kun niitä asioita miettii ja murehtii yksin, kun olet ihan yksin, huolehdit yksin kaikesta ilman mitään tukiverkostoa, elämä ei ole helppoa.
Itse suren kovin tätä asiaa. Kuinka monet yöunet olen menettänyt, kun valvon yksin ja mietin miten selvitä kaikesta.

Koti jossa asumme, on homeinen, uusi asunto olisi tiedossa, mutta kakkien laskujen maksun jälkeen ei vain ole varaa maksaa vuokraa ja takuuta juuri nyt kun ne pitäisi maksaa. Ja sen takia terve koti siirtyy kauas tulevaisuuteen.

Ei ole helppoa miettiä sitä, että asumalla nykyisessä kodissa pilaa ehkä kaikkien terveyden, mutta kun ei ole rahaa maksaa kaikkea, tässä me ollaan.

Vuosia töitä tehneenä, valtiolle veroja maksaneena luulin, että saisi terveydellisiin syihin ( home, sädesieni ) vedoten apua sosiaalitoimesta, vuokraan ja takuuseen, vaikka niin, että maksan ne takaisin, mutta ei.
Minun pitäisi olla alkoholisti, tai perheeni lastensuojelun perhe, että voisin saada jotain apua. Eli siis tavallinen, töissä käyvä lapsiperheen pää, pienituloinen ihminen ei saa apua sosiaalitoimesta, mutta jos olet alkkis tai narkkari, niin rahaa tulee..
Hienoa!
Toivottavasti ne jotka päättävät näistä asioista, joutuvat joskus samaan tilanteeseen ja tajuavat, miten heikoilla kantimilla ihminen on kun vaikeudet kohtaavat. Ja miten pienen asian päässä mahdollisuus onneen ja terveeseen kotiin.. oli. Mutta se meni.
Toivottavasti näistä asioista päättävät nukkuvat yönsä hyvin. Minä en.

Jos sinulla siellä on joku läheinen pulassa ja sinulla on mahdollisuus auttaa, miten vain, rahallisesti, työpanoksellasi, millä vain. Auta. Saat itsellesi siitä ilon monin verroin takaisin.