http://www.talouselama.fi/uutiset/220 euroa henkea kohti joka vuosi suomi kuuluu eun suurimpiin hyotyjiin/a2258659
Saksalainen Bertelsmannin säätiö arvioi uudessa vertailussaan, että Suomi on hyötynyt neljänneksi eniten yhteismarkkinoista Tanskan, Saksan ja Itävallan jälkeen vuoden 1992 jälkeen, kun yhteismarkkinat aloittivat.
___________
http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116071-eu-jasenmaksuja-muiden-puolesta-2,4-miljardia
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/53030-ennatysmaksun-syy-paljastui-suomi-maksaa-muiden-helpotuksia
_____________________________
Jos Suomi on hyötynyt kuten saksalaistutkimus osoittaa niin
miksii velkamme on nyt kaksinkertaitunut EU aikana?
Miksi vientimme on romahtanut?
Miksi työttömyys on nyt lähes 20%,jos tosiasiat huomioidaan.
_____________________________________________________
Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työllisyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.[2][3]
Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama
Saksalainen Bertelsmannin säätiö arvioi uudessa vertailussaan, että Suomi on hyötynyt neljänneksi eniten yhteismarkkinoista Tanskan, Saksan ja Itävallan jälkeen vuoden 1992 jälkeen, kun yhteismarkkinat aloittivat.
___________
http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/116071-eu-jasenmaksuja-muiden-puolesta-2,4-miljardia
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/53030-ennatysmaksun-syy-paljastui-suomi-maksaa-muiden-helpotuksia
_____________________________
Jos Suomi on hyötynyt kuten saksalaistutkimus osoittaa niin
miksii velkamme on nyt kaksinkertaitunut EU aikana?
Miksi vientimme on romahtanut?
Miksi työttömyys on nyt lähes 20%,jos tosiasiat huomioidaan.
_____________________________________________________
Vuosien 1990–1993 lamalla oli syvä vaikutus koko 1990-luvun Suomen talouteen (erityisesti työllisyyteen), kulttuuriin, politiikkaan ja ilmapiiriin. Sen aikana bruttokansantuote laski 13 % ja työttömyys nousi 3,5 %:sta 18,9 %:iin.[2][3]
Hallitus sitoi markan Euroopan valuuttayksikköön ecuun korkealla kurssilla, eli noudatti vahvan markan politiikkaa. Kurssin tiedettiin heikentävän Suomen kilpailukykyä ja pahentavan työttömyyttä. Kilpailukykyä pyrittiin parantamaan tupo-sopimuksella, jolla olisi alennettu palkkoja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_1990-luvun_alun_lama
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kokonaan toisesta näkökulmasta John Perkins, economic hit man eli lyhennettynä EHM, vahvistaa Yhdysvaltojen käyttäneen taloudellisia keinoja valtioitten geopoliittiseen taivutteluun. Mikäli Yhdysvalloilla oli tavoitteita tietyn valtion suhteen, niin kuin oli ja on Etelä-Amerikassa, oli valtio saatava velkaantumaan merkittävästi oikeille tahoille. Velkaannuttamalla valtio saatiin "talutusnuoraan".
Perkins toteaa kirjassaan Confessions of an Economic Hit Man, että nämä talouden "palkkamurhaajat" käyttivät keinoinaan väärennettyjä taloudellisia raportteja kohdemaan miljardihankkeissa. Näillä suunnitelmilla nostettiin suuria lainoja valtioille Maailmanpankista sekä vastaavista kansainvälisistä kehityspankeista.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=8347
Eu:n uudet taloussäännöt tullaan joko kirjaamaan osaksi perussopimuksia tai toteuttamaan niin kutsutulla sekundaari-lainsäädännöllä, jota myös pöytäkirjamalliksi kutsutaan. Tällöin uudet säännöt lisätään osaksi perussopimusta pöytäkirjana, mutta ne ovat yhtä lainvoimaisia kuin perussopimuksen muuttaminen.
Suomi kannattaa pöytäkirjamallia, koska se ei vaadi perussopimuksen muuttamista. Perussopimuksen muuttaminen vaatisi jokaisen jäsenmaan hyväksynnän ja mahdollisen jäsenvaltiokohtaisen kansanäänestyksen. Iltalehden gallupin (31.10.2011) mukaan tällä hetkellä vain 12 prosenttia suomalaisista äänestäisi Suomen Eu-jäsenyyden puolesta.
Eurooppa-neuvoston viimeisin julkilausuma 9.12.2011 viimeistelee Eu:n uuden talousrakenteen ja ohjeistaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Julkilausuman toimenpiteet tarkoittavat tulevaa finanssipoliittista sopimusta EVM mukaan lukien.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=2139
EVM, Euroopan pysyvä vakausmekanismi
Suomen pankin kansainvälisen yksikön päällikkö Olli Pekka-Lehmussaari kertoi Taloussanomien haastattelussa, että sijoittajavastuu ei kuulu IMF:n sääntöihin ja artikloihin.
Suomen ja muiden euromaiden linja on johdonmukaisesti ollut, tai niin on ainakin annettu ymmärtää, sijoittajavastuuta painottava. Suomen ponnistukset asian suhteen ovat kuitenkin tainneet valua hukkaan, jos Euroopan presidentin lausunto pitää paikkansa.
Mitä tulee yksityisen sektorin osallistumiseen, olem
ysyvän vakausmekanismin, jolla hoidetaan muiden maiden velkoja, hyväksyminen on Kataisen hallitukselta erikoista siinä mielessä, että se ei ole linjassa Eu-ministeriövaliokunnan ja nykyisen hallitusohjelman kanssa.
Suomi ei voi hyväksyä ajatuksia, joilla heikennettäisiin EUT-sopimuksen 125 artiklan mukaista no bail out -periaattetta tai muutettaisiin ko. artiklaa. EUT-sopimuksen 125 artiklan mukaisesti jokainen jäsenvaltio on vastuussa omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan.
Markkinapaineita, jotka täydentävät EU- ja euroalueen sisäistä koordinaatiota, ei pidä vähentää siirtymällä euromaiden velkojen osalta yhteisvastuullisuuteen.
Hyväksymällä määräenemmistöpäätöksien mahdollisuuden Suomi hyväksyi sen tosiasian, että tulevaisuudessa Suomi osallistuu vakausmekanismin lisärahoitukseen, halusi sitä tai ei.
Ne liittyivät eläkeiän muuttamiseen sukupuolineutraaliksi, yksityisen eläkesäästämisen kehittämiseen, julkistalouden kestävyyteen, eläkeiän kytkemiseen elinajanodotteeseen (mm. Suomi) ja tosiasiallisen eläkeiän nostamiseen (mm. Suomi).
Suomi hyvinvointivaltiona ja silmänkääntötemppu
Reetta Varjonen-Ollus ja Mika Sainio Tilastokeskuksen Taloudelliset olot ‑yksiköstä kirjoittivat vuonna 2008, että Suomen bruttokansantuotteen tilastointitapaan liittyy vakava ongelma. Suomalaisten eläkerahat kirjataan Suomen valtion tuloksi.
Lisäksi he kirjoittavat, että Suomen maine hyvinvointivaltiona alkaa olemaan pelkkä myytti. Vuonna 2008 he arvioivat vuonna 2007 julkaistuja tilastoja. Vuonna 2007 elettiin taloudellisen hyvinvoinnin huippuvuotta.
Suomen julkisen talouden nykyinen ylijäämäisyys selittyy paljolti maamme eläkejärjestelmän tilastointitavalla.
___________________________________
Tällä se selittyy miksi Saksa saa Suomelle niin kannattavan tuloksen, Suomi on antanut virheellistä tietoa EU:lle.
Tätä tietoa etsin kun tiesin sen jossain olevan, matkalla tarttui
mukaan yhtä sun toista,käykää lukemassa, bloki on pitkä
mutta täynnä asiaa.
!Hei, me tienattiin tällä",sanoi Saksalainen.