Keskustan nimi on hämäävä. Se viestittää nimellään sitä, että kyse olisi poliittiseen keskustaan kuluvasta puolueesta. Puolueen käytännön politiikka kertoo ihan jostain muusta. Keskustan politiikan peruspilarit ovat mielestäni edunvalvonta ja konservatiivinen arvopohja. Käsittelen tässä vain edunvalvontaa ja palaan toisella kerralla konservatiivisuuteen.
1) Edunvalvontapolitiikka
Ennen sotia Keskustan politiikan sisältöä määräsivät alkiolaisuus ja Kyösti Kallion tulkinta siitä. Tälle oli ominaista yhteisöllisyys ja siihen liittyvä yhteisvastuuajattelu. Maaseutua pyrittiin kehittämään niin, että kaikilla maaseudulla asuvilla olisi tasavertaisemmat mahdollisuudet elämiseen. Kallion ja Maalaisliiton myötävaikutuksella saatiin torpparien asemaa parannettetuksi. Maalaisliiton johtama maltillinen oikeisto toimi myös hyvänä tulppana äärioikeistolaisuuden leviämistä vastaan.
Sotien jälkeen osa Maalaisliiton poliitikoista kunnostautui siirtoväen asuttamisessa. Ylivoimaisesti suurin kunnia lankea tästä Veikko Vennamolle. Siirtoväki otettiin hyvin vastaan kaupungeissa, mutta maaseudulla ja erityisesti Pohjanmaalla karjalaisiin paikka paikoin suhtauduttiin hyvinkin nyreästi. Ilmeisesti tämä vaikutti myös Maalaisliiton myöhempään suunnanmuutokseen.
Tähän saakka Maalaisliiton mielestä maaseutu oli hyvä asuinpaikka mahdollisimman monelle ihmiselle. Tähän politiikkaan tuli kuitenkin äkkikäännös melko piankin sotien jälkeen. Tämän äkkikäännöksen arkkitehtuuria kutsutaan K-linjaksi sen ideanikkareiden Urho Kekkosen ja Arvo Korsimon mukaan.
K-linjan poliitikot näkivät tulevaisuuden vision sellaisena, että Suomikin teollistuu ja maaseutu tarjoaa yhä vähemmän työtä. Tämän vision olivat myös maaseudun ökyisännät, suurtilalliset oivaltaneet. Maaseudulla oli siis paljon viljeliväestöä taloudellisesti kannattamattomassa puhastelussa. Maataloustuista riittäisi tällöin vain pikkurahoja kaikille. Ja enempiin maataloustukiin ei olisi varaa, kun maksajat loppuisivat. Maaseudulle syntyi K-linjan silmissä liikaväestön ongelma.
Liikaväestö on purkautunut Suomessa ennenkin muuttoliikkeenä. Pohjanmaalta on muutettu Amerikkaan sankoin joukoin ja Pohjanmaalta muutettiin myös myöhemmin Ruotsiin sankoin joukoin. Sisällissotaa 1918 voidaan myös pitää osittain liikaväestöongelmasta johtuvana. Ennen Pohjanmaan muuttoliikettä Amerikkaan, ongelmat purkautuivat Suomen historiassa ennen näkemättönä rikollisväkivaltana, ns. puukkojunkkarikautena.
K-linja pani yhdessä ökyisäntien kanssa joukot liikkeelle suunnitelmalla, jonka mukaan maataloustukia tullaan jakamaan vain sen ajan suurtilallisille. Näin maaseudulle syntyi lähes puolen miljoonan asukkaan liikaväestöongelma. Tämän ongelman synnyttämistä Veikko Vennamo kutsui talonpojan tappolinjaksi. Syytettynä tästä oli nimenomaan Maalaisliitto. Myöhemmin asiaa tuntemattomat keskustalaiset on saatu luulemaan, että demareilla olisi ollut tässä jotain tekemistä. Syyt ja ikävät asiat on totuttu vaan panemaan muiden viaksi.
Muutos Maalaisliiton politiikassa oli mullistava. Luovuttiin alkiolaisesta yhteisöllisyydestä ja ryhdyttiin ajamaan ponnekkaasti yhden ryhmän, suurtilallisten etuja. Myöhemmin tämä suurtilallisten etujen ajaminen laajentui koko maaseudun etujen ajamiseen. Tämä tapahtui sen jälkeen, kun Keskustavastainen liikaväestö oli saatu maaseudulta ulos, Ruotsiin ja etelän kaupunkeihin.
Edunvalvontapuolueeksi ryhtyminen on merkinnyt sitä, että Maalaisliitto vasemmistolaistui voimakkaasti. Merkitsihän edunvalvonta sitä, että muulta väestöltä piti saada sosialisoitua varallisuutta maatalouden harjoittajien tarpeisiin. Maataloustukipolitiikka ja siihen liittyvä maatalousprotektionismi ovatkin olleet Keskustan politiikan keskeinen sisältö vuosien noin 1945 - 1995 välisenä aikana. Sen jälkeen EU-sopimus asetti raamit maatalouspolitiikalle.
Edunvalvontapolitiikan harjoittaminen on merkinnyt yhden kansanosan suosimista toisten kustannuksella. Tämän politiikan välittömiä kärsijöitä olivat pienviljelijät, siis tuo mainittu maaseudun liikaväestö. Torpparikysymys sai siis jälleen kerran uuden ratkaisunsa ja Kyösti Kallio kääntyi haudassaan. Pitkäaikaisemmin uudesta poliittisesta kurssista on kärsinyt koko Suomen kansa ja kärsii edelleen.
Maalaisliiton on täytynyt muuttaa nimensäkin Keskustapuolueeksi (myöhemmin Keskustaksi) hämätäkseen äänestäjiä puolueen perimmäisten tavoitteiden suhteen. Mitään muutosta politiikkaan nimenmuutokset eivät tuoneet. Osuvampi nimenmuutos olisi ollut Maalaisliitosta Maatasloustukia nauttivien puolueeksi. Sen vastapainoksihan syntyi maataloustukia vaille jäävien puolue eli Veikko Vennamon johtama Pientalonpoikien puolue (myöhemmin SMP).
Edunvalvontapolitiikka on siis tulonjakopolitiikkaa, joka oli meillä vallalla erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla. Tämä johti katastrofaalisiin seurauksiin. Maahan syntyi valtavat voi- ja munavuoret, jotka piti sitten veronmaksajien tuella lahjoittaa eri puolelle maailmaa. Erityisesti "kehitysmaa" Englanti voi olla kiitollinen tästä suomalaisille. Talouspolitiikka oli mutoinkin hyvin inflatorista devalvaatiotempuilla keplottelua. Kannattamattoman toiminnan suosiminen johti lopulta rakenteellisiin värristymiin, jotka näkyvät edelleen ns. rakennetyöttömyytenä.
Pientä maatalosuseliittiä suosiva politiikka on autioittanut maaseudun ja nyt sitten itketään sen perään. Maksumiehiksi tälle vaaditaan jälleen hyvin menestyvien kaupunkien veronmaksajia, jotka jo useampaan kertaan aiekaisemmin ovat maksaneet kalliiksi käyneen maatalouspolitiikan. Kun on kyse edunvalvonnasta, ei nyt enää suostuta näkemään, että edelleen on liikaväestöongelma Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kyse on siitä, että näillä alueilla ei kyetä elättämään omin voimin niin suurta väestöä. Siksi näitä pitäisi koulutuksen avulla kannustaa muuttamaan työn perässä omaehtoisesti menestyviin kuntiin. Mutta Keskusta toimii juuri päinvastoin. Se pyrkii tuomaan vain lisää väkeä alueille, joilla ei ole kannattavan taloudellisen toimeliaisuuden edellytyksiä.
Keskustan musta ydin
34
735
Vastaukset
- hehe
Niin pankkimainen asioita nurinpäin vääntävä tulkinta kuin voi olla.
Miksi sinä kehtaat tällaista soopaa lykätä tulemaan.
Ei Kokoomuksen kannatus tällä nouse. Porvarit saavat lisää kannatusta ainoastaan porvareiden ulkopuolisien lisäämillä äänillä. Joa äänet kiertävät Kokoomukselta Keskustaan ja päinvastoin, Kokoomuksen ja Keskustan yhteinen kannatus pysyy samalla tasolla.
Olen miettinyt että mitä järkeä on tällaisessa porvarillisien puolueiden välisessä taistelussa, näin likaisin keinoin? Miksi Kokoomus pitää Keskustaa koko ajan hampaisaan? Selitäpä tämä MIKSI? SIIS MIKSI????
Eikö Kokoomus usko omiin mahdollisuuksiinsa?- Mielipidepankki
En ole omasta mielestäni lyännyt mitään asioita väärinpäin. Pyrin kuvaamaan Maalaisliitto/Keskustan politiikan suurta murrosta 1940- ja 1950-luvulla ja tuon poliittisen suunnanmuutoksen vaikutuksia. Jos olen jossain kohdin vääristänyt historiaa, niin voitko osoittaa tarkemmin missä kohdin olen näin tehnyt. Sitten voimme yhdessä - kuten Oiva Härkönen on muistaakseni joskus osuvasti sanonut - tarkastella asiaa yksityiskohtaisemmin.
En edusta itse Kokoomus-puoluetta sen paremmin kuin mitään muutakaan puoluetta. Ymmärrän toki Kokoomuksen ja Keskustan vastakkain asettautumisen juuri tällä kohdin. Kokoomuksen politiikan ydin on taloudellisen tehokkuuden ja yhteiskunnan rahoituspohjan toimivuuden korostaminen markkintaloutta suosimalla. Keskustan politiikassa markkinatalouden toimivuudelle pyritään asettamaan aluepoliittisia ja kansainvälisiä rajoitteita. On hyvin ymmärrettävää tällainen on nimenomaan Kokoomukselle musta vaate. Onhan Kokoomus aina vastustanut sosialismia ja on nyytemmin kallistunut entistä liberaalimpaan suuntaan nähdessään globaalissa markkinataloudessa merkittäviä etuja myös Suomen näkökulmasta katsottuna.
Kun otit esille tuon porvarilliset puolueet, tässä on hyvä tilaisuus puuttua siihenkin. Ajattelin kyllä ottaa asian esille myöhemmin kirjoitukseni toisessa osassa, joka käsittelee Keskustan konservatiivisuutta. Keskustalla on hyvin vähän tekemistä porvarillisuuden kanssa. Puolue kyllä kannattaa ahtaassa mielessä yksityistä yritteliäisyyttä, mutta asettaa sille markkinatalouden vastaisia reunaehtoja. Keskusta on paljolti vastustanut myös valtionomistuksen purkamista ja toisaalta oli aikoinaan innokkaimpia valtio-omisteisen yritystoiminnan kannattajia.
Porvarillisuus on Keskustalle varsin vieras käsite. Porvarillisuus on liitetty yleensä kaupunkeihin ja porvareita ovat aluksi olleet kaupunkien käsityöläisyritykset. Sittemmin porvarillisuus on laajentunut koskettamaan kaikkinaista markkinatalousehtoista yritteliäisyyttä, myös maaseudulla. Keskustan poliittista imagoa ja perinnettä kuvaa paljon osuvammin käsite talonpoikaisuus kuin porvarillisuus. Kun porvarillisuus on sidottu yritteliäisyyteen paikasta riippumatta, talonpoikaisuus on vahvasti kiinni turpeessa ja traditiossa. - Otsikossa kaikki
...
- arska
Valottaa mielestäni hyvin historiallisessa mielessä maltillisen oikestolaisen agraariväestön poliitiikan muuttumista. Alkiolaisuudesta nykypäivään. Oikealla palstalla kirjoitus on mutta en pitäisi pahana, arvoisa mielipidepankki, sen postaamista tuonne historiapalstallekkin. Siellä on hyvistä kirjoituksista (ja kirjoittajista joihin mielestäni lukeudut) puutetta.
Kirjoitat mm."Maalaisliiton johtama maltillinen oikeisto toimi myös hyvänä tulppana äärioikeistolaisuuden leviämistä vastaan."
Hyvä huomio sotienvälisestä ajasta jolloin useat länsieuroopan valtiot muuttuivat äärioikeiston temmellyskentiksi. Näiltä ilmeisesti puuttui ns.maltillinen oikeisto.
Tuosta kirjoituksestasi vielä "Liikaväestö on purkautunut Suomessa ennenkin muuttoliikkeenä. Pohjanmaalta on muutettu Amerikkaan sankoin joukoin ja Pohjanmaalta muutettiin myös myöhemmin Ruotsiin sankoin joukoin. Sisällissotaa 1918 voidaan myös pitää osittain liikaväestöongelmasta johtuvana. Ennen Pohjanmaan muuttoliikettä Amerikkaan, ongelmat purkautuivat Suomen historiassa ennen näkemättönä rikollisväkivaltana, ns. puukkojunkkarikautena."
Tuosta vielä sen verran, että tuo muuttoliike heijastui v.-18 tapahtumissa selkeästi. Se tukialue josta valkoinen armeija sai suurimman alkuvaiheen kannatuksensa ja josta se lähti liikkeelle muuta maata valtaamaan oli juuri sitä aluetta josta liikaväestö oli muuttanut muualle, ameriikkaan. Savolaiset taisivat sinne lähtiessään useat jäädä Kotkaan.- Tosi on.
Kaikki päätökset mitä on tehty maalaisväestönkin osalta on tehty demokraattisesti valitussa eduskunnassa.
Siellä on olleet kokoomus, demarit ja kaikki muut puolueet.
Kansa on päättänyt, että näin tehdään, ei yksin Keskusta. Turha syyttää Keskustaa.
Kansa on halunnut turvata kotimaisen ruuan.
Sinä Mielipuolilato edustat katkeraa ja epäsosiaalista ainesta kaikessa. Olet mielipiteinesi aina yksin.
Muista Mielipuolilato, että Keskustassa on voimaa ja viisautta.
Keskusta on turvallinen ja inhimillinen.
Keskusta turvaa puhtaan ja hyvän kotimaisen ruuan.
Keskusta on entistä parempi. - arska
Tosi on. kirjoitti:
Kaikki päätökset mitä on tehty maalaisväestönkin osalta on tehty demokraattisesti valitussa eduskunnassa.
Siellä on olleet kokoomus, demarit ja kaikki muut puolueet.
Kansa on päättänyt, että näin tehdään, ei yksin Keskusta. Turha syyttää Keskustaa.
Kansa on halunnut turvata kotimaisen ruuan.
Sinä Mielipuolilato edustat katkeraa ja epäsosiaalista ainesta kaikessa. Olet mielipiteinesi aina yksin.
Muista Mielipuolilato, että Keskustassa on voimaa ja viisautta.
Keskusta on turvallinen ja inhimillinen.
Keskusta turvaa puhtaan ja hyvän kotimaisen ruuan.
Keskusta on entistä parempi...ja "tosi on" ole yksi ja sama kirjoittaja. Kovin on samankaltaista tekstin kulku.
- Mielipidepankki
arska kirjoitti:
..ja "tosi on" ole yksi ja sama kirjoittaja. Kovin on samankaltaista tekstin kulku.
Tämä on kyllä monessa suhteessa saarnamiehen kaltainen, mutta kylähulluja on muitakin. Saaranmies sentään kykeni suoltamaan pitkiä tekstinpätkiä. Tälle "Jo vain, tosi on Tanelille" (välillä korpisoturi ja tänään ehkä jo kaukopartiomies) on tyypillistä lyhyet ja ytimekkäät iskulauseet, joita hän on toistanut päivästä toiseen jo pitkään tällä palstalla. Hän kykenee toistamaan tämän juttunsa kymmeniä kertoja päivässä, minkä vuoksi tällä Keskustan palstalla on joka päivä satamäärin uusia viestejä. Toki keskustelu ja haistattelu on täällä vilkasta muutenkin. Erityisesti sinibarettikaverisi K.K.Korhonen on saanut palstan kepukat aivan hirveän raivon valtaan, kun on kirjoittanut Keskustan pyhästä ikonista näiden silmissä Jumalan pilkkaan verrattavaa tekstiä.
Jos vähän aikaa seuraat tätä palstaa, että yksi kaheli historianpalstalla on vain murto-osa tähän verrattuna. - Otsikossa kaikki
Tosi on. kirjoitti:
Kaikki päätökset mitä on tehty maalaisväestönkin osalta on tehty demokraattisesti valitussa eduskunnassa.
Siellä on olleet kokoomus, demarit ja kaikki muut puolueet.
Kansa on päättänyt, että näin tehdään, ei yksin Keskusta. Turha syyttää Keskustaa.
Kansa on halunnut turvata kotimaisen ruuan.
Sinä Mielipuolilato edustat katkeraa ja epäsosiaalista ainesta kaikessa. Olet mielipiteinesi aina yksin.
Muista Mielipuolilato, että Keskustassa on voimaa ja viisautta.
Keskusta on turvallinen ja inhimillinen.
Keskusta turvaa puhtaan ja hyvän kotimaisen ruuan.
Keskusta on entistä parempi....
- arska
Mielipidepankki kirjoitti:
Tämä on kyllä monessa suhteessa saarnamiehen kaltainen, mutta kylähulluja on muitakin. Saaranmies sentään kykeni suoltamaan pitkiä tekstinpätkiä. Tälle "Jo vain, tosi on Tanelille" (välillä korpisoturi ja tänään ehkä jo kaukopartiomies) on tyypillistä lyhyet ja ytimekkäät iskulauseet, joita hän on toistanut päivästä toiseen jo pitkään tällä palstalla. Hän kykenee toistamaan tämän juttunsa kymmeniä kertoja päivässä, minkä vuoksi tällä Keskustan palstalla on joka päivä satamäärin uusia viestejä. Toki keskustelu ja haistattelu on täällä vilkasta muutenkin. Erityisesti sinibarettikaverisi K.K.Korhonen on saanut palstan kepukat aivan hirveän raivon valtaan, kun on kirjoittanut Keskustan pyhästä ikonista näiden silmissä Jumalan pilkkaan verrattavaa tekstiä.
Jos vähän aikaa seuraat tätä palstaa, että yksi kaheli historianpalstalla on vain murto-osa tähän verrattuna.Enpä täällä ole käynyt mutta kun huomasin aloituksesi "historiallisen luonteen" tulin kommentoimaan. Siinä olet oikeassa, että tuntuu olevan melko "villi länsi" täällä. Onko täällä järjestyksen pitäjää vai onko se tuo kasvoton "ylläpito"? Asialliset kirjoitukset hukkuvat näiden slogan-linkojen sekaan.
K.K.Korhonen (tiedän miehen) on mies paikallaan. Ja kun mainitsit hänen nimensä niin kerron ihan julkisesti, että tiedän useita "vaittereita" joilla on kädet ristissä K.K:n tueksi, sen vuoksi, että "alueella" ei kaveria jätetty vaikka tuli hankalakin paikka eteen. Tämä saitti ei tosin ole se "alue".
- On tosiaan.
Eduskunta on kaikki lait hyväksynyt demokraattisesti. Muista se. Myös maataloustukilait.
Keskusta on paras.
Keskusta tuottaa sullekkin puhtaan leivän.
Kiitä Keskustaa.- Otsikossa hymiö
...
- Keskusta on paras.
Keskusta on kaikkien ihmisten inhimillinen puolue.
Niin on. - t:jarmo
En oikein pitäisi tuota maataloutta Keskustassa keskeisimpänä politiikan ohjaajana.
Suurin yhteinen nimittäjä mielestäni on maanomistus, lähinnä metsä, - ei elinkeinona maanviljelys niinkään.
Suomen metsäteollisuuden kukoistus (silloinen "nokialainen" menestystarina) rakennettiin hankintakaupoilla 1950-1970 luvulla aina nykyiseen metsäverouudistukseen (myyntivero) saakka.
Sitäpaitsi, Suomessa ei ole kepulaisia suurtiloja koskaan ole oikein ollut.
Suurtilat ovat olleet RKP ja KOK kannattajien omistuksessa.
t:jarmo- Otsikossa kysymys
...
- Mielipidepankki
Ensi alkuun kiitos asiallisesta kommentista. Se on harvinaista herkkua tällä palstalla, joten pitää oikein erikseen kiittää.
Kyllä maatalouspolitiikka on historian valossa ollut ML/Keskustan politiikan keskeinen ohjaaja. Metsätalous on toki tärkeä ja Suomen kokonaistalouden kannalta tärkein yksittäinen elementti, koska metsäteollisuus tietysti on saanut raaka-aineensa metsistä. Metsätalous on kuitenkin toiminut pitkälti markkinaehtoisesti, joten sitä ei ole tarvinnut poliittisesti tukea. Tukkipuun ym. hinta on määritelty kantohintaneuvotteluissa teollisuuden ja metsänomistajien kesken.
Metsätalouden harjoittamista vastaan Suomessa minulla ei mitään sanomista. Se on ollut kaikin puolin järkevää. Suomi eli pitkään metsistä ja se pitää paikkansa. Maaseutua olisi voitu politiikan avulla vielä enemmänkin kehittää puunjalostusteollisuutta suosivaksi. Meillähän on ollut liiaksi bulkkipainotteista metsäteollisuutta. Metsäteollisuutta ovat katsoneet hyvällä kaikki poliittiset ryhmät. Se ei ole missään vaiheessa aiheuttanut mitään poliittista erimielisyyttä.
Suurtilan käsite on tietysti suhteellinen. Suomessa on ollut joitain harvoja oikein suuria tiloja, joita on kutsuttu kartanoiksi. Nämä olivat ruotsinkielisen väestön omaistuksessa ja näitä oli lähes pelkästään eteläisessä Suomessa eli lähinnä Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tällä samalla alueella oli myös paljon pienviljelystiloja. Pohjanmaalla ja osin Savossa on ollut keskiuuria tiloja kuten on tänäkin päivänä. Torpparikysymystä ei edes näillä seuduilla ollut olemassa.
Kepulaiset suurtilat ovat minun mittarillani niitä, jotka ulotettiin maataloustukien piiriin. Näistä oli takuuvarmasti suurin osa juuri kepulaisia. Paljon tätä suurempi määrä tiloja jäi kokonaan vaille tukia. Nämä olivat pienviljelystiloja, jossa sitten naulattiin laudat ikkunoiden eteen ristiin ja lähdettiin maailmalle leipää hakemaan. Vielä 1970-luvun alussa tällaisia tiloja oli rippeet jäljellä ja silloin SMP sai Suomen historian veret seisoattavimman vaalivoiton, kun kaikki maaseudn pienviljelijät vihdoin havaitsivat Keskustan politiikan tulokset ja päättivät äänestää SMP:tä. - t:jarmo
Mielipidepankki kirjoitti:
Ensi alkuun kiitos asiallisesta kommentista. Se on harvinaista herkkua tällä palstalla, joten pitää oikein erikseen kiittää.
Kyllä maatalouspolitiikka on historian valossa ollut ML/Keskustan politiikan keskeinen ohjaaja. Metsätalous on toki tärkeä ja Suomen kokonaistalouden kannalta tärkein yksittäinen elementti, koska metsäteollisuus tietysti on saanut raaka-aineensa metsistä. Metsätalous on kuitenkin toiminut pitkälti markkinaehtoisesti, joten sitä ei ole tarvinnut poliittisesti tukea. Tukkipuun ym. hinta on määritelty kantohintaneuvotteluissa teollisuuden ja metsänomistajien kesken.
Metsätalouden harjoittamista vastaan Suomessa minulla ei mitään sanomista. Se on ollut kaikin puolin järkevää. Suomi eli pitkään metsistä ja se pitää paikkansa. Maaseutua olisi voitu politiikan avulla vielä enemmänkin kehittää puunjalostusteollisuutta suosivaksi. Meillähän on ollut liiaksi bulkkipainotteista metsäteollisuutta. Metsäteollisuutta ovat katsoneet hyvällä kaikki poliittiset ryhmät. Se ei ole missään vaiheessa aiheuttanut mitään poliittista erimielisyyttä.
Suurtilan käsite on tietysti suhteellinen. Suomessa on ollut joitain harvoja oikein suuria tiloja, joita on kutsuttu kartanoiksi. Nämä olivat ruotsinkielisen väestön omaistuksessa ja näitä oli lähes pelkästään eteläisessä Suomessa eli lähinnä Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tällä samalla alueella oli myös paljon pienviljelystiloja. Pohjanmaalla ja osin Savossa on ollut keskiuuria tiloja kuten on tänäkin päivänä. Torpparikysymystä ei edes näillä seuduilla ollut olemassa.
Kepulaiset suurtilat ovat minun mittarillani niitä, jotka ulotettiin maataloustukien piiriin. Näistä oli takuuvarmasti suurin osa juuri kepulaisia. Paljon tätä suurempi määrä tiloja jäi kokonaan vaille tukia. Nämä olivat pienviljelystiloja, jossa sitten naulattiin laudat ikkunoiden eteen ristiin ja lähdettiin maailmalle leipää hakemaan. Vielä 1970-luvun alussa tällaisia tiloja oli rippeet jäljellä ja silloin SMP sai Suomen historian veret seisoattavimman vaalivoiton, kun kaikki maaseudn pienviljelijät vihdoin havaitsivat Keskustan politiikan tulokset ja päättivät äänestää SMP:tä.Sodan jälkeen maatalouden osalta omavaraisuus kohosi merkittäväksi poliittiseksi ohjenuoraksi.
Tuolloin yleisesti julkaistiin paljon omvaraisuustilastoja eri maataloustuotteiden osalta, mikä nykyisin on lähinnä hauskaa nyanssitietoa.
Toisaalta omavaraisuusperiaate oli varautumista kriisiin. Maailma oli melkoisen epävakaa. Kriisiskenaarioissa esimerkiksi NL:n toimesta Itämeren sulkemisa pidettiin hyvinkin realistisena uhkana.
Omavaraisuus oli kallista politiikkaa, mutta sillä oli kansallinen hyväksyntä. Esimerkiksi "voivuoria" vietiin YYA-hengessä puoli-ilmaiseksi NL:oon ja samaan aikaan markkinoille ei sallittu ylittarjontaa, vaan voi oli käytännössä hintasäännösteltyä.
Tällä maataloustuloneuvotteluissa (ei käyty vuoden EU:ssa) sovittiin tuotteiden hinnat. Hinnat pyrittiin asettamaan siten, että tupo-neuvotteluissa sovitut työn hinnat yritettiin myös saada maataloustuotteiden hintoihin - siis maanviljelijän palkkaan. (tämä suljettu talous molemmin puolin sitten salli esimerkiksi devalvaation!)
t:jarmo
Maatalous ei ollut pelkästään keskustan ytimessä, vaan kyllä sillä oli tarkoiksellinen ja hyväksytty lähtökohta kaikilta sen ajan puolueilta. Omavaraisuus oli se sana. - Otsikossa kaikki
Mielipidepankki kirjoitti:
Ensi alkuun kiitos asiallisesta kommentista. Se on harvinaista herkkua tällä palstalla, joten pitää oikein erikseen kiittää.
Kyllä maatalouspolitiikka on historian valossa ollut ML/Keskustan politiikan keskeinen ohjaaja. Metsätalous on toki tärkeä ja Suomen kokonaistalouden kannalta tärkein yksittäinen elementti, koska metsäteollisuus tietysti on saanut raaka-aineensa metsistä. Metsätalous on kuitenkin toiminut pitkälti markkinaehtoisesti, joten sitä ei ole tarvinnut poliittisesti tukea. Tukkipuun ym. hinta on määritelty kantohintaneuvotteluissa teollisuuden ja metsänomistajien kesken.
Metsätalouden harjoittamista vastaan Suomessa minulla ei mitään sanomista. Se on ollut kaikin puolin järkevää. Suomi eli pitkään metsistä ja se pitää paikkansa. Maaseutua olisi voitu politiikan avulla vielä enemmänkin kehittää puunjalostusteollisuutta suosivaksi. Meillähän on ollut liiaksi bulkkipainotteista metsäteollisuutta. Metsäteollisuutta ovat katsoneet hyvällä kaikki poliittiset ryhmät. Se ei ole missään vaiheessa aiheuttanut mitään poliittista erimielisyyttä.
Suurtilan käsite on tietysti suhteellinen. Suomessa on ollut joitain harvoja oikein suuria tiloja, joita on kutsuttu kartanoiksi. Nämä olivat ruotsinkielisen väestön omaistuksessa ja näitä oli lähes pelkästään eteläisessä Suomessa eli lähinnä Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tällä samalla alueella oli myös paljon pienviljelystiloja. Pohjanmaalla ja osin Savossa on ollut keskiuuria tiloja kuten on tänäkin päivänä. Torpparikysymystä ei edes näillä seuduilla ollut olemassa.
Kepulaiset suurtilat ovat minun mittarillani niitä, jotka ulotettiin maataloustukien piiriin. Näistä oli takuuvarmasti suurin osa juuri kepulaisia. Paljon tätä suurempi määrä tiloja jäi kokonaan vaille tukia. Nämä olivat pienviljelystiloja, jossa sitten naulattiin laudat ikkunoiden eteen ristiin ja lähdettiin maailmalle leipää hakemaan. Vielä 1970-luvun alussa tällaisia tiloja oli rippeet jäljellä ja silloin SMP sai Suomen historian veret seisoattavimman vaalivoiton, kun kaikki maaseudn pienviljelijät vihdoin havaitsivat Keskustan politiikan tulokset ja päättivät äänestää SMP:tä....
- Otsikossa kaikki
t:jarmo kirjoitti:
Sodan jälkeen maatalouden osalta omavaraisuus kohosi merkittäväksi poliittiseksi ohjenuoraksi.
Tuolloin yleisesti julkaistiin paljon omvaraisuustilastoja eri maataloustuotteiden osalta, mikä nykyisin on lähinnä hauskaa nyanssitietoa.
Toisaalta omavaraisuusperiaate oli varautumista kriisiin. Maailma oli melkoisen epävakaa. Kriisiskenaarioissa esimerkiksi NL:n toimesta Itämeren sulkemisa pidettiin hyvinkin realistisena uhkana.
Omavaraisuus oli kallista politiikkaa, mutta sillä oli kansallinen hyväksyntä. Esimerkiksi "voivuoria" vietiin YYA-hengessä puoli-ilmaiseksi NL:oon ja samaan aikaan markkinoille ei sallittu ylittarjontaa, vaan voi oli käytännössä hintasäännösteltyä.
Tällä maataloustuloneuvotteluissa (ei käyty vuoden EU:ssa) sovittiin tuotteiden hinnat. Hinnat pyrittiin asettamaan siten, että tupo-neuvotteluissa sovitut työn hinnat yritettiin myös saada maataloustuotteiden hintoihin - siis maanviljelijän palkkaan. (tämä suljettu talous molemmin puolin sitten salli esimerkiksi devalvaation!)
t:jarmo
Maatalous ei ollut pelkästään keskustan ytimessä, vaan kyllä sillä oli tarkoiksellinen ja hyväksytty lähtökohta kaikilta sen ajan puolueilta. Omavaraisuus oli se sana....
- huu
Mielipidepankki kirjoitti:
Ensi alkuun kiitos asiallisesta kommentista. Se on harvinaista herkkua tällä palstalla, joten pitää oikein erikseen kiittää.
Kyllä maatalouspolitiikka on historian valossa ollut ML/Keskustan politiikan keskeinen ohjaaja. Metsätalous on toki tärkeä ja Suomen kokonaistalouden kannalta tärkein yksittäinen elementti, koska metsäteollisuus tietysti on saanut raaka-aineensa metsistä. Metsätalous on kuitenkin toiminut pitkälti markkinaehtoisesti, joten sitä ei ole tarvinnut poliittisesti tukea. Tukkipuun ym. hinta on määritelty kantohintaneuvotteluissa teollisuuden ja metsänomistajien kesken.
Metsätalouden harjoittamista vastaan Suomessa minulla ei mitään sanomista. Se on ollut kaikin puolin järkevää. Suomi eli pitkään metsistä ja se pitää paikkansa. Maaseutua olisi voitu politiikan avulla vielä enemmänkin kehittää puunjalostusteollisuutta suosivaksi. Meillähän on ollut liiaksi bulkkipainotteista metsäteollisuutta. Metsäteollisuutta ovat katsoneet hyvällä kaikki poliittiset ryhmät. Se ei ole missään vaiheessa aiheuttanut mitään poliittista erimielisyyttä.
Suurtilan käsite on tietysti suhteellinen. Suomessa on ollut joitain harvoja oikein suuria tiloja, joita on kutsuttu kartanoiksi. Nämä olivat ruotsinkielisen väestön omaistuksessa ja näitä oli lähes pelkästään eteläisessä Suomessa eli lähinnä Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tällä samalla alueella oli myös paljon pienviljelystiloja. Pohjanmaalla ja osin Savossa on ollut keskiuuria tiloja kuten on tänäkin päivänä. Torpparikysymystä ei edes näillä seuduilla ollut olemassa.
Kepulaiset suurtilat ovat minun mittarillani niitä, jotka ulotettiin maataloustukien piiriin. Näistä oli takuuvarmasti suurin osa juuri kepulaisia. Paljon tätä suurempi määrä tiloja jäi kokonaan vaille tukia. Nämä olivat pienviljelystiloja, jossa sitten naulattiin laudat ikkunoiden eteen ristiin ja lähdettiin maailmalle leipää hakemaan. Vielä 1970-luvun alussa tällaisia tiloja oli rippeet jäljellä ja silloin SMP sai Suomen historian veret seisoattavimman vaalivoiton, kun kaikki maaseudn pienviljelijät vihdoin havaitsivat Keskustan politiikan tulokset ja päättivät äänestää SMP:tä.Olin huomaavinani, että kepulaiset osasivat paremmin valita ne viljalajit ennakolta, joiden hintoja sitten nostettiin neuvottelujen kautta, ja usein oli sitten siemenvilja loppunut, kun asia tuli "tavallisten" maanviljelijöiden tietouteen.
Metsätalous on ollut lyhytnäköistä ja välittömään hyötyyn perustuvaa, ja paljon metsiä on tuhottu ja saatettu käyttökieltoon arvelluttavin perustein.
Esim. luontaista uudistusta ei ole hyväksytty ja lehtipuita on vainottu, ja syynä on ollut juuri lyhytnäköinen ahneusvetoinen markkinaehtoisuus. - t:jarmo
Otsikossa kaikki kirjoitti:
...
Tuon ajan maanviljelijä maksoi enemmän veroja kun sun sukusi!;-)
t:jarmo - Otsikossa hymiö
t:jarmo kirjoitti:
Tuon ajan maanviljelijä maksoi enemmän veroja kun sun sukusi!;-)
t:jarmo...
- t:jarmo
Otsikossa hymiö kirjoitti:
...
ai niin unohdin, ettehän te maksaneet veroja ollenkaan!
;-)))
t:jarmo
en ole kepuLOINEN. En edes kepuLAINEN.
En äänestä, koska se on vaan on niin tyhmää luottaa kehenkään etukäteen 4 vuodeksi. Edes kepulaiseen tai kokoomuslaiseen. - kuten markkinataloudessa pi...
Mielipidepankki kirjoitti:
Ensi alkuun kiitos asiallisesta kommentista. Se on harvinaista herkkua tällä palstalla, joten pitää oikein erikseen kiittää.
Kyllä maatalouspolitiikka on historian valossa ollut ML/Keskustan politiikan keskeinen ohjaaja. Metsätalous on toki tärkeä ja Suomen kokonaistalouden kannalta tärkein yksittäinen elementti, koska metsäteollisuus tietysti on saanut raaka-aineensa metsistä. Metsätalous on kuitenkin toiminut pitkälti markkinaehtoisesti, joten sitä ei ole tarvinnut poliittisesti tukea. Tukkipuun ym. hinta on määritelty kantohintaneuvotteluissa teollisuuden ja metsänomistajien kesken.
Metsätalouden harjoittamista vastaan Suomessa minulla ei mitään sanomista. Se on ollut kaikin puolin järkevää. Suomi eli pitkään metsistä ja se pitää paikkansa. Maaseutua olisi voitu politiikan avulla vielä enemmänkin kehittää puunjalostusteollisuutta suosivaksi. Meillähän on ollut liiaksi bulkkipainotteista metsäteollisuutta. Metsäteollisuutta ovat katsoneet hyvällä kaikki poliittiset ryhmät. Se ei ole missään vaiheessa aiheuttanut mitään poliittista erimielisyyttä.
Suurtilan käsite on tietysti suhteellinen. Suomessa on ollut joitain harvoja oikein suuria tiloja, joita on kutsuttu kartanoiksi. Nämä olivat ruotsinkielisen väestön omaistuksessa ja näitä oli lähes pelkästään eteläisessä Suomessa eli lähinnä Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tällä samalla alueella oli myös paljon pienviljelystiloja. Pohjanmaalla ja osin Savossa on ollut keskiuuria tiloja kuten on tänäkin päivänä. Torpparikysymystä ei edes näillä seuduilla ollut olemassa.
Kepulaiset suurtilat ovat minun mittarillani niitä, jotka ulotettiin maataloustukien piiriin. Näistä oli takuuvarmasti suurin osa juuri kepulaisia. Paljon tätä suurempi määrä tiloja jäi kokonaan vaille tukia. Nämä olivat pienviljelystiloja, jossa sitten naulattiin laudat ikkunoiden eteen ristiin ja lähdettiin maailmalle leipää hakemaan. Vielä 1970-luvun alussa tällaisia tiloja oli rippeet jäljellä ja silloin SMP sai Suomen historian veret seisoattavimman vaalivoiton, kun kaikki maaseudn pienviljelijät vihdoin havaitsivat Keskustan politiikan tulokset ja päättivät äänestää SMP:tä.'Tukkipuun ym. hinta on määritelty kantohintaneuvotteluissa teollisuuden ja metsänomistajien kesken. '
-koskahan niin on tapahtunut viimeksi!? 50-60 luvulla metsänomistajat on verotuskeinoin pakotettu hakkaamaan metsää hintaan mihin tahansa. Metsäyhtiöt on lähinnä määränneet sellaiset kantohinnat minkä ne nyt kulloinkin ovat viitsineet maksaa. Metsänomistajan on ollut metsäverojen peittämiseksi aina ollut pakko vain myydä. Mikä siinä on vapaata markkinataloutta!?
Metsänomistajalle ei ole käynyt esim. sellainen vapaan markkinatalouden keino, kuin että olla myymättä vähään aikaan ja odotella kasvaisiko kysyntä ja sitä myöden hinnat. Verot on menneet siitä huolimatta joka vuosi. Ellei puuta olisi valtion verotuspäätöksillä jatkuvasti myyty alihintaan metsäyhtiöille, olisivat ne menneet konkurssiin. Olisiko se käynyt kokoomukselle vapaan markkinatalouden hengessä?
Metsänomistajien selkänahasta on siis vuosikaudet kupattu rahat Suomen nostamiseksi ylös sotien jälkeisestä lamasta. Kuppaajina on olleet valtio ja metsäyhtiöt. - KMa
Mielipidepankki kirjoitti:
Ensi alkuun kiitos asiallisesta kommentista. Se on harvinaista herkkua tällä palstalla, joten pitää oikein erikseen kiittää.
Kyllä maatalouspolitiikka on historian valossa ollut ML/Keskustan politiikan keskeinen ohjaaja. Metsätalous on toki tärkeä ja Suomen kokonaistalouden kannalta tärkein yksittäinen elementti, koska metsäteollisuus tietysti on saanut raaka-aineensa metsistä. Metsätalous on kuitenkin toiminut pitkälti markkinaehtoisesti, joten sitä ei ole tarvinnut poliittisesti tukea. Tukkipuun ym. hinta on määritelty kantohintaneuvotteluissa teollisuuden ja metsänomistajien kesken.
Metsätalouden harjoittamista vastaan Suomessa minulla ei mitään sanomista. Se on ollut kaikin puolin järkevää. Suomi eli pitkään metsistä ja se pitää paikkansa. Maaseutua olisi voitu politiikan avulla vielä enemmänkin kehittää puunjalostusteollisuutta suosivaksi. Meillähän on ollut liiaksi bulkkipainotteista metsäteollisuutta. Metsäteollisuutta ovat katsoneet hyvällä kaikki poliittiset ryhmät. Se ei ole missään vaiheessa aiheuttanut mitään poliittista erimielisyyttä.
Suurtilan käsite on tietysti suhteellinen. Suomessa on ollut joitain harvoja oikein suuria tiloja, joita on kutsuttu kartanoiksi. Nämä olivat ruotsinkielisen väestön omaistuksessa ja näitä oli lähes pelkästään eteläisessä Suomessa eli lähinnä Hämeessä, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tällä samalla alueella oli myös paljon pienviljelystiloja. Pohjanmaalla ja osin Savossa on ollut keskiuuria tiloja kuten on tänäkin päivänä. Torpparikysymystä ei edes näillä seuduilla ollut olemassa.
Kepulaiset suurtilat ovat minun mittarillani niitä, jotka ulotettiin maataloustukien piiriin. Näistä oli takuuvarmasti suurin osa juuri kepulaisia. Paljon tätä suurempi määrä tiloja jäi kokonaan vaille tukia. Nämä olivat pienviljelystiloja, jossa sitten naulattiin laudat ikkunoiden eteen ristiin ja lähdettiin maailmalle leipää hakemaan. Vielä 1970-luvun alussa tällaisia tiloja oli rippeet jäljellä ja silloin SMP sai Suomen historian veret seisoattavimman vaalivoiton, kun kaikki maaseudn pienviljelijät vihdoin havaitsivat Keskustan politiikan tulokset ja päättivät äänestää SMP:tä.sen kepulaisen suurtilan koon ja myöskin mitä tukia oikein tarkoitat?
Tämä sen vuoksi että on hankala keskustella asioista jos ei tiedä miten asiat on määritelty.
- Otsikossa melkein kaikki
”Työnvälityksen tehostaminen ja muuttoavustusjärjestelmän luominen tähtäsivät täysin avoimesti muuttoliikkeen nopeuttamiseen.
Virhe on ollut siinä, että me olemme sanoneet sosialidemokraatteja sosialisteiksi - - tosiasiassa sosialistit, sosialidemokraatit vetävät yhtä köyttä kapitalistien kanssa - - Kun sosialidemokraattinen taloussuunnitelma alkoi purra kehitysalueilla ja maaseudulla, päättelivät ihmiset, että tämä on nyt sitten varmaan sitä sosialismia. Kun hallitus oli päästänyt talouspolitiikallaan vapaan kilpailun estoitta rehottamaan ja asettunut itse vahvemman puolelle heikompaa vastaan toteuttaen näin kapitalismin oppeja raaimmillaan, sanoi maaseudun väestö pienviljelijöiden ja pienyrittäjien ahdinkoa sosialismin syyksi”, Paavo Väyrynen selitti kepun vuoden –70 ek-vaalien suurtappiota. (Väyrynen 1974) - Muistakaa.
Keskusta takaa teille puhtaan ruuan.
Keskustan tuet on hyväksynyt demokraattisesti valittu eduskunta.
Keskustassa on viisautta ja voimaa.
Keskusta on kaikkien inhimillinen ja turvallinen puolue.
Keskustaa tarvitaan kaupungeissa, ja myös Helsingissä hoitamaan ihmisten asioita ja auttamaan inhimillisessä hädässä.
Keskusta on entistä parempi.
Keskustassa on ytyä.
Näin on.- Otsikossa hymiö
...
- tyhjännaurajasta.
Otsikossa hymiö kirjoitti:
...
Muista sekoomuslainen idiootti.
- Otsikossa ihan kaikki
tyhjännaurajasta. kirjoitti:
Muista sekoomuslainen idiootti.
...
- Häviätte.
Otsikossa ihan kaikki kirjoitti:
...
Haukkumisenne ei tehoa. Keskusta on paras ja ylivoimaisesti.
- Jaba_43
Häviätte. kirjoitti:
Haukkumisenne ei tehoa. Keskusta on paras ja ylivoimaisesti.
Yli 75% äänestäjistä ei kannata keskustaa.
Tämä on fakta.
- Jaba_43
Hyvin analysoit maalaisliittoa ja keskustaa suhteessa maatalous- ja maataloustukipolitiikkaan.
Keskusta on todellakin itse syypää maaseudun autioittamiseen ja nykyisseen maaseudun työttömyyteen ja muuttotappioihin. Kaikki nylkyisten ongelmien juuret on johdettavissa juuri 60-70-lukujen punamultapolitiikkaan: MTK:ta ja maataloustuottajien osuustoimintayrityksiä hallinneeseen ökyisäntein elittiin, joka käytti maalaisliitto/kepua omien etujensa ajamiseen maasudun pienviljelijöiden ja pienituloisten palkkatyöläisten tappioksi.
Tätä osuutta omassa historiassaan keppulinreppanoiden on hyvin tuskallista tunnustaa, siksi olet saanut noin suunnattoman määrän turhautuneen katkeria vastauksia hyvään viestiisi.- Kannatus 12%:a.
Sanotko vielä, että hyvin purrut.
Eikö kokoomus usko, että räksyttämällä ei äänet tule.
- KMa
Keskusta pitää itsestään selvänä, että suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset on turvattava EU:n ja Suomen omin päätöksin. Vuoden 2006 rahoituskehyksissä on varmistettava Suomen maatalouden toimintaedellytykset Euroopan unionissa pysyvällä tavalla.
Suomalainen maatalous tuottaa korkean vaatimustasomme mukaisia puhtaita elintarvikkeita. Keskustan mielestä puhdas ja turvallinen ruoka on ihmisen perusoikeus, joka on turvattava myös vapaan kilpailun EU:ssa.
Suomella on myös vuoden 2007 jälkeen tarve täydentää EU:n järjestelmiä kansallisilla tuilla. Pohjois- ja Keski-Suomen pitkäaikaisen pohjoisen tuen lisäksi myös Etelä-Suomi tarvitsee oman pitkäaikaisen tukijärjestelmänsä. Suomi neuvottelee kohta jo neljättä kertaa komission kanssa oikeudesta maksaa kansallisia tukia Etelä-Suomen A ja B-tukialueilla. Keskustan tavoitteena on luoda Etelä-Suomeen pitkäaikainen ja vakaa, nykyistä tasoa korkeampi tukijärjestelmä, joka luo viljelijöille mahdollisuudet kehittää ja monipuolistaa toimintaansa. Tukijärjestelmiä tulisi kehittää myös siten, että niiden avulla maaseutuyrittäjät voisivat paremmin verkottua ja etsiä kanavia tuotteiden jalostukseen ja markkinointiin.
Suomen kansallinen etu on, että EU:n piirissä etsitään metsätaloutta elinkeinona vahvistavat menettelytavat. EU:n laajentumisen myötä yhteisön metsäpinta-ala kasvaa kolmanneksella. Tällöin uusien jäsenmaiden vaikeat maaseutu- ja maatalouspoliittiset kysymykset nostavat yhteisön yhteisen metsäpolitiikan uudelleen arvioitavaksi. Metsäkysymykset ovat EU:ssa kansalliseen päätöksentekoon kuuluvia asioita. Suomen tulee toimia siten, että metsäpolitiikasta päätetään myös jatkossa Suomessa.
29.4.2004
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6437916Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4522201Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2292105- 1431680
Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511226Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi251211Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule991084Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65831Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.54733Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill6721