En yleensä ota mitään mormonismi.net-sivustolta, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen, koska tällä osastolla vähän väliä annettaan väärää tietoa siitä, että kirkko mukamas valvoo aviopuolisoiden sukupuolista käyttäytymistä. Asia koskee temppelisuosituspuhuttelua.
Lainaamani kohta on luettavissa kokonaisuudessa seuraavasta linkistä:
http://www.mormonismi.net/temppeli/suosituspuhut
" Temppelisuosituspuhuttelun kysymykset:
Kun puhuttelet suosituksen anojaa, älä tutki henkilökohtaisia, intiimejä asioita aviollisesta suhteesta miehen ja vaimon välillä.
älä poikkea normaalissa tapauksessa suosituspuhuttelun kysymyksistä. Mikäli anoja puhuttelun aikana kysyy jonkin tietyn käyttäytymisen sopivuudesta, älä jatka keskustelua siitä. Ehdota pelkästään, että mikäli anoja tuntee tarpeeksi huolta asiasta kysyäkseen sen sopivuudesta, olisi luultavasti paras lopettaa sen harjoittaminen."
Edellä esitetystä puhuttelu-ohjeesta ilmenee, että kirkko ei millään tavoin säätele aviopuolisoitten keskinäistä käyttäytymistä intiimi-suhteissa. Tämän pitäisi tehdä loppu perättömistä kirjoitteluista, jonka mukaan keskenään naimisissa olevilta puolisoilta evätäisiin suositus jonkin intiimitavan vuoksi.
Lainaamani kohta on luettavissa kokonaisuudessa seuraavasta linkistä:
http://www.mormonismi.net/temppeli/suosituspuhut
" Temppelisuosituspuhuttelun kysymykset:
Kun puhuttelet suosituksen anojaa, älä tutki henkilökohtaisia, intiimejä asioita aviollisesta suhteesta miehen ja vaimon välillä.
älä poikkea normaalissa tapauksessa suosituspuhuttelun kysymyksistä. Mikäli anoja puhuttelun aikana kysyy jonkin tietyn käyttäytymisen sopivuudesta, älä jatka keskustelua siitä. Ehdota pelkästään, että mikäli anoja tuntee tarpeeksi huolta asiasta kysyäkseen sen sopivuudesta, olisi luultavasti paras lopettaa sen harjoittaminen."
Edellä esitetystä puhuttelu-ohjeesta ilmenee, että kirkko ei millään tavoin säätele aviopuolisoitten keskinäistä käyttäytymistä intiimi-suhteissa. Tämän pitäisi tehdä loppu perättömistä kirjoitteluista, jonka mukaan keskenään naimisissa olevilta puolisoilta evätäisiin suositus jonkin intiimitavan vuoksi.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Maailma muuttuu. Aikoinaan kyllä jotkut piispat (eivät kaikki) kysyivät mm. suuseksistä sen jälkeen kun ensimmäinen presidenttikunta laittoi paimenkirjeen jossa suuseksi tuomittiin epäpyhäksi. Tästä syntyi tietysti paljon pahaa mieltä ja loukattuja tunteita. Onneksi useat jäsenet valittivat asiasta ja ohjeistuksia muutettiin niin etteivät varmaan kovin monet piispat enää uskalla asiasta kysyä. Minulta on piispa kysynyt masturboinnista (en suostunut vastaamaan). Jotkut tunnustavat itsetyydytyksensäkin ja sitten siitä seuraa parannusta ja uutta tunnustusta kun ei pääsekään eroon jne. Loputon kierre joillekin. Suuseksistä eikä yhdyntäasennoista ei ole minulta kysytty mitään. Tiedän kyllä henkilökohtaisesti ihmisiä joilta on udeltu hyvinkin intiimejä asioita. Paljon riippuu siitä millainen henkilö haastattelee.
Minä en ole havainnut mitään siihen viittaavaa, jonka mukaan jotakin ei saisi tehdä avioelämässä ainakaan temppelisuosituksen menettämisen uhalla. Spencer W. Kimball kirjoitti kirjassa " Anteeksiantamuksen ihme"-kirjassa joitakin asioita, mutta ei niin, että kirkko voisi jollakin tavoin puutua asiaan. Pikemminkin kirjasta ilmenee, että aviopari on vastuussa ainoastaan jumalalle sopivasta käytöksestä.
Olen ollut n. 50v. kirkossa, enkä ole missään pyhäkoululuokassa tai pappeuskokouksessa havainnut mitään siihen sellaista johon viittaat. Olisin varmasti jollain tavoin huomannut asian.
En ollut piispana tai muunakaan korkeana johtajana kun tuo kirje lähetettiin joten en sitä nähnyt. Ikäni puolesta se olisi ollut mahdotonta. Muistan silti teini-iästäni kun käytäväkeskusteluissa (siis luokkkaopetuksn ulkopuolella joko kirkossa tai kodeissa) asiasta itsekin kuulin. Kyllä se kirje on ihan totta. Minun olisi kovin vaikeaa kuvitella että ainakin omassa seurakunnassa suuseksistä olisi puhuttu pyhäkolulussa tai pappeuskokouksessa joten en ihmettele ettei sinunkaan seurakunnassa siitä puhuttu. Kirje oli osoitettu melkisedekin pappeuden paikallisjohtajille ja tuota tietoa ensimmäisen presidenttikunnan oraaliseksikammosta tarvitsivat paikallisjohtajat tietysti nimenomaan temppelikelpoisuus- tai kurinpitoneuvostojen puhutteluissa.
Kimballin aikana ensimmäinen presidenttikunta antoi tarkempiakin ohjeita. Niistä onneksi piti luopua. Tosin ihmisten muistista niitä ei voi pyyhkiä. Ainakin vielä 90-luvulla tunsin monia jäseniä jotka tiesivät Kimballin suuseksikiellosta. Kyllä sille onneksi jotkut osasivat myös nauraa.
"Under President Kimball’s leadership, the First Presidency provided increasingly specific guidelines to local leaders about questioning members concerning their sexual purity in temple recommend interviews. Local leaders were urged to allow married persons to determine their own purity in regards to their sexual relations with their spouse, but at the same time, the First Presidency took the added step of identifying certain sex acts as being “unnatural, impure, or unholy” practices:
Married persons should understand that if in their marital relations they are guilty of unnatural, impure, or unholy practices, they should not enter the temple unless and until they repent and discontinue any such practices. Husbands and wives who are aware of these requirements can determine by themselves their standing before the Lord. All of this should be conveyed without having priesthood leaders focus upon intimate matters which are a part of husband and wife relationships. . . . The First Presidency has interpreted oral sex as constituting an unnatural, impure, or unholy practice."
It appears this guidance left local leaders confused about whether to allow married persons to determine their worthiness according to their own personal interpretation of “unholy practices,” or to impose and enforce the First Presidency’s interpretation of it. Just three months after the letter quoted above was issued, the First Presidency issued another letter admonishing local leaders to “never inquire into personal, intimate matters involving a man and his wife,” to stick to the specific questions in the temple recommend book, and to counsel married persons to discontinue sex acts that caused them enough anxiety to ask about their propriety."
http://mormonmatters.org/2008/03/17/prophetic-counsel-about-sex-within-marriage-a-brief-history/
Jospa yksityiskohtaisia seksuaalikäyttäytymisen ohjeita ei anneta kuin sellaisille jäsenille
a) joilla jo ikänsä puolesta voi jo olla
ja
b) joilla vielä ikänsä puolesta arvellaan saattavan olla jonkinlaista sukupuolielämää?
Jälkeenpäin ajatellen omassa lapsuudessani ja nuoruudessani oli jatkuvasti mormonikirkon taholta seksuaalista häirintää. Mitä muuta on kuin lapsen seksuaalista häirintää puhua tytöille jatkuvasti siveydestä ja pettingin vaaroista - iässä, jossa vielä hyppäsimme ruutua ja leikimme legoilla ja paperinukeilla?
Ei impeyden korostaminen ja pettingin vaaroista kertominen ole asiallista puhetta 8-11 vuotiaille tytöille. Minä en edes koskaan saanut selville, mitä on petting, eikä sanaa tietysti meille kehdattu selittää. Petting oli kirkon aikuisten mielestä jotain ehdottoman kauhistuttavaa, johon minä tyttöraukka saattaisin sortua koska tahansa, jos ei siitä varoiteltaisi.
Nuorille puhutaan jo melko varhain siveydestä koska on tosiasia, että monet ovat saaneet ensimmäiset " seksikokemuksensa" ainakin 13-ikävuoteen mennessä. Sitä en tiedä, minkä ikäisinä tytöille aletaan avoimesti puhumaan siveydestä, mutta ainakaan minulle ei alkeisyhdistyksessä puhuttu mitään pettingistä ym. ( opin tuntemaan sanan vasta Kimballin kirjasta). Myöskään nuorten pyhäkoululuokassa ei mainittu mitään yksityiskohtia asiasta.
Muistan vain sen, että eräässä pyhäkoululuokassa siveydestä puhuttaessa opettaja mainitsi ettei pidä olla mitään " kokeilua" siitä " sopiiko yhteen". Silloin en ymmärtänyt sitä, mutta nyt aikuisena se on täysin selvää. Opettaja halusi meidän välttävän siltä harhalta, että yhteensopivuus voitaisiin arvioida esiaviollisella suhteella.
On tosin ikävä, jos koet(?) sen olleen seksuaalista häirintää, mutta ainakin nykyisin seksivalistusta annettaan koulussakin n.10-vuotiaalle, niin en ymmärrä, miksi ei sitten saisi vastapainoksi puhua siveyden merkityksestä. Kouluopetuksessa ei tiettävästi mainita pidättävyyttä hyväksyttävänä vaihtoehtona.
Nuorille puhutaan jo melko varhain siveydestä koska on tosiasia, että monet ovat saaneet ensimmäiset " seksikokemuksensa" ainakin 13-ikävuoteen mennessä. Sitä en tiedä, minkä ikäisinä tytöille aletaan avoimesti puhumaan siveydestä, mutta ainakaan minulle ei alkeisyhdistyksessä puhuttu mitään pettingistä ym. ( opin tuntemaan sanan vasta Kimballin kirjasta). Myöskään nuorten pyhäkoululuokassa ei mainittu mitään yksityiskohtia asiasta.
Muistan vain sen, että eräässä pyhäkoululuokassa siveydestä puhuttaessa opettaja mainitsi ettei pidä olla mitään " kokeilua" siitä " sopiiko yhteen". Silloin en ymmärtänyt sitä, mutta nyt aikuisena se on täysin selvää. Opettaja halusi meidän välttävän siltä harhalta, että yhteensopivuus voitaisiin arvioida esiaviollisella suhteella.
On tosin ikävä, jos koet(?) sen olleen seksuaalista häirintää, mutta ainakin nykyisin seksivalistusta annettaan koulussakin n.10-vuotiaalle, niin en ymmärrä, miksi ei sitten saisi vastapainoksi puhua siveyden merkityksestä. Kouluopetuksessa ei tiettävästi mainita pidättävyyttä hyväksyttävänä vaihtoehtona.
Heh. Minä muistan nuoruudestani Boyd K. Packerin vertauksen "tehtaasta" ja "tehtaan tuotannosta" joilla viitattiin miehen ruumiin kykyyn tuottaa spermaa ja laueta. Meille jaettiin lehtinen Packerin puheesta. En tiedä kuka oli vaivautuneempi kun meitä nuoria miehiä varoitettiin itsetyydytyksen vaaroista - opettava aikuinen vaiko me nuoret miehet. Muistan myös kuinka minulle on kirkossa opetettu että itsetyydytys voi johtaa homoseksuaalisiin kokeiluihin ja jopa homoseksuaalisuuteen. Vaikka minulle ei noista opetuksista jäänyt traumoja (paitsi luonnollisesti huono omatunto aina tehtaan tuotantotoiminnan jälkeen mutta huono omatuntokin lakkasi sitten kun ymmärsin miten luonnollisesta asiasta on kyse tästä kiitos kodille ja koululle, ei kirkolle) niin voin kuvitella kuinka jollekin oman seksuaalisen identiteetin kansa kamppailleelle on voinut olla kovinkin ahdistavaa kuulla olevansa perverssi ja saastainen (näitä sanoja käytettiin homoseksuaalisuuden kohdalla). Minulle on myös opetettu että "kiihottava hyväily" luokitellaan sukupuolisynniksi.
Lapselle tulee kertoa sukupuoliasioista hänen ikätasolleen sopivalla tavalla. Paras hetki kertoa on silloin, kun lapsi itse ottaa asian puheeksi.
Sukupuolivalistuksen antaminen on kodin ja koulun tehtävä. Koulussa tunnetaan lapsen ikäkauteen kuuluvat kehitystehtävät ja opetus annetaan lapsen kehitystasolle sopivassa muodossa. Hyvässä kodissa lasten ja vanhempien välit ovat lämpimät ja luottamukselliset. Lapsi on voinut pienestä pitäen luottaa siihen, että vanhemmilta voi aina kysyä ja että kysymyksiin saa asiallisen vastauksen.
Lapsille pitää antaa kasvurauha ja heidän lapsuuttaan tulee varjella. On väärin, että kirkossa annetaan seksuaalisuudesta sellainen kuva, että siinä on jotain likaista ja hävettävää ja että miehet ovat hirviöitä, joilla ei ole mielessä mitään muuta kuin riistää neitsyytesi ja että tytössä ei edes ole juuri muuta arvokasta, kuin se pimpissä oleva pieni kalvo.
... ja pahimmat mormonityttöjen kourijat löytyvät sitten ihan omasta seurakunnasta, viereisestä pyhäkoululuokasta...
Tarkennan vielä tuota itsetyydytyksen johtamista homouteen. Meille kerrottiin kirkossa että jos harrastaa itsetyydytystä poikajoukossa voi se johtaa kiusaukseen masturboida toista. Ja siitä vielä pidemmällekin. Minulle ei olisi koskaan tullut mieleenikään masturboida toisten nähden mutta Herran Apostoli oli tällaistakin toimintaa mielessään pähkäillyt.
ainakin on ollut sellainen reipas tapa. Olet elänyt lintukodossa, ehkä elät vieläkin.
Ehei. Minulla ei vaan ole tapana harrastaa masturbointia miesseurassa.
Tarkennan vielä että minulla ei myöskään ole mitään homoseksuaalisuutta vastaan. Minusta aikuiset homomiehet saavat rauhassa keskenään masturboida ja yhtyä.
Boyd K. Packer vaikuttaa suorastaan klassiselta esimerkiltä ns. piilohomosta. Kiinnostus suutautuu muihin miehiin ja heidän sukupuolielimiinsä ja siihen, mitä miehet elimillään mahdollisesti tekevät tai ehkä jättävät tekemättä - joko yksinään tai varsinkin keskenään.
Tällaisilla homoseksuaalisia yllykkeitään voimakkaasti kontrolloimaan joutuvilla miehillä on taipumus hakeutua nuorten miesten, jopa poikien, seuraan ja mässäillä itsetyydytyksestä ja homoseksuaalisuudesta puhumalla.
Bonuksena päälle vielä poikien ja miesten muodostama yleistö, joka tarjoaa mitä suloisinta silmänruokaa.
Pidättyvyys on kouluopetuksen mukaan erittäin hyvä vaihtoehto ja se kaikkein suositeltavin.
Yhä uudelleen nuorille korostetaan, että heidän ei tule ryhtyä seksuaalisiin tekoihin ennen kuin he itse kokevat olevansa siihen henkisesti kypsiä. Silloinkin heillä itsellään on täysi itsemääräämisoikeus sen suhteen, mitä seksuaalisia tekoja he haluavat tehdä vai haluavatko tehdä mitään. Kenenkään mieliksi ei pidä niihin asioihin ryhtyä.
Tietäisitpä vaan, mitä kaikkea nuoret seksistä ja seksuaalisuudesta oikeasti haluavat kysyä luotettavina pitämiltään aikuisilta. Minä tiedän. Varmaa on, että kirkon tilaisuuksissa nuorten huolet eivät hälvene eikä tieto kartu. Tuollainen siveyskasvatus on äärimmäisen vahingollista.
Nuorilla on romanttisia käsityksiä rakastumisesta ja seurustelusta. Lisäksi kaikilla nuorilla on luontainen häveliäisyyden taju täysin riippumatta siitä, ovatko he kasvaneet uskonnollisessa kodissa vai eivät. Tuollainen asioiden käsittely loukkaa heidän häveliäisyyttään ja yksityisyytensä rajoja.
Ilmeisesti nuoria saa edelleen sanallisesti "kosketella" niin törkeästi kuin häiriintyneet aikuiset haluavat. Nuoriin fyysisesti käsiksi käymistä osataan nykyisin varoa rikosilmoituksen pelossa.
Monet aikuiset ilmeisesti saavat sairasta mielihyvää nolostuttaessaan ja loukatessaan herkässä iässä olevia suloisia poikia ja tyttöjä.
Kyllä seksin täytyy mormoniavioliitoissa olla jotenkin likaisempaa ja epäilyttävämpää kuin muilla. Ei avioparin yhdyselämää muuten jouduttaisi kirkossanne valvomaan eikä se muuten aikuttaisi temppeliin pääsemiseen. Mihinkään muuhun johtopäätökseen ei tästä voi tulla. Hyi hyi teitä!
sinun likaisessa mielikuvituksessasi.
No kerropa sinä veliseni että miksi monen seuranta.
vain Ent. mormoni. Se on hänen päätelmiään.
Olet siis sittenkin samaa mieltä Ent. mormonin kanssa. Miksi sitten urputat, jos sinulla itselläsi ei ole mitään muutakaan selitystä seurantaan.
viihdyttääkseni sinua. Olet kuin jäniskoira. On hauska seurata sellaista kuvitteellisen jäljen perässä pyörimässä. Et takuulla pärjäisi ajokokeessa.
Minua eivät jänikset kiinnosta. Antaa niiden liikkua rauhassa. Raatelevaisista susista minä olen kiinnostunut.
Mutta itse asian sivuutit jälleen.
urputuksen esiin, jatkoin valitsemallasi aiheella.
No jatka urputtamista minun puolestani. Sinä urputtamisen aloititkin.