Suomessa tehdään vuosittain yli 10 000 aborttia (otetaan nyt vertailuluvuksi 10 000, kun sen kanssa on helppo laskea) - pikkukaupungillinen ihmisiä.
Jos nämä syntyisivät, niin ennen täysi-ikäisyyttä yhteiskunnalle tulisivat seuraavat kustannukset per lärvi (lasken markoissa, kun se on vanhalle helpompaa):
- äitiyspäivärahoja 10 000 mk?
- kotihoidon tuki / päivähoidon subventointi 3 vuotiaaksi: n. 1100 mk / kk -> 30 kk -> 33 000 mk
- päivähoidon subventointia yli 3-vuotiaalle kouluikään 4v. (useita tuhansia mk. kuussa, sanotaan 2000 mk / kk x 48 kk = 96000 mk)
- koulutus n. 15000 mk / v 10 v -> 150000 mk
- opintorahat 5 v 1200 mk/kk -> 72000 mk.
n. 360 000 mk -> 60000 euroa per tenava
60 000 x 10 000 = 600 000 000 euroa. Eli - puhtaasti menopuolta olisi sitten 600 000 000 euroa näistä per vuosi (koska joka vuosi sitten syntyisi 10 000 tenavaa enemmän).
Toisaalta, jos oletetaan että lasten äidit/isät olisivat yhteensä n. 1,5 vuotta kotona lasten kanssa (joka on varovainen arvio), niin vuodessa tulisi työmarkkinoille lisää 15000 henkilötyövuotta (olettaen, että nämä olisivat työssäkäyviä ihmisiä 15% työttömyydellä korjattu luku olisi n. 12 000 henkilötyövuotta varovasti arvioiden). Ts. vuosittain säästyisivät varovasti arvioiden 10000:lle henkilölle maksettavat työttömyyskustannukset. Jos se päiväraha on nykyisin 700 euron pintaan/kk, niin tästä tulisi 8400 x 10000 = 84 000 000 euron säästöt sitten verotuloja ko. henkilöiden osalta.
Pitkäaikaisella vaikutuksella sitten tietysti Suomessa olisi 30 vuoden päästä 30 x 10 000 = 300 000 veronmaksajaa (tai jos olisi 10% työttömyysprosentti edelleen), niin 270 000 veronmaksajaa enemmän (sanotaan varovasti 200000) pitämässä huolta vanhuksista... Jos keskipalkka suomessa olisi nykyisin 1500 euron pintaankk, 30% veroprosentilla, niin tämä tekisi 6000 euroa vuodessa per lärvi lisääntyneitä verotuloja eli 1 200 000 000 euroa... joka olisi sitten jo tuplasti enemmän yksistään kuin lapsiin menevät kulut.
Laskelmaan ei ole otettu huomioon lisääntyneitä päivähoitotyöpaikkoja ja sitä kautta pienentynyttä työttömyyttä ja toisaalta ei ole otettu huomioon joitakin lisääntyneitä mahdollisia sosiaalikuluja nuorten tai ongelmaisten vanhempien osalta. (nämä voivat olla päikseen tai sitten jälkimmäiset vähän suuremmat, lonkalta heitettynä).
Joka tapauksessa näyttäisi, että jokainen abortti on myös kansantaloudellinen tappio, ja myös siitä näkökulmasta järjetön teko.
Jos nämä syntyisivät, niin ennen täysi-ikäisyyttä yhteiskunnalle tulisivat seuraavat kustannukset per lärvi (lasken markoissa, kun se on vanhalle helpompaa):
- äitiyspäivärahoja 10 000 mk?
- kotihoidon tuki / päivähoidon subventointi 3 vuotiaaksi: n. 1100 mk / kk -> 30 kk -> 33 000 mk
- päivähoidon subventointia yli 3-vuotiaalle kouluikään 4v. (useita tuhansia mk. kuussa, sanotaan 2000 mk / kk x 48 kk = 96000 mk)
- koulutus n. 15000 mk / v 10 v -> 150000 mk
- opintorahat 5 v 1200 mk/kk -> 72000 mk.
n. 360 000 mk -> 60000 euroa per tenava
60 000 x 10 000 = 600 000 000 euroa. Eli - puhtaasti menopuolta olisi sitten 600 000 000 euroa näistä per vuosi (koska joka vuosi sitten syntyisi 10 000 tenavaa enemmän).
Toisaalta, jos oletetaan että lasten äidit/isät olisivat yhteensä n. 1,5 vuotta kotona lasten kanssa (joka on varovainen arvio), niin vuodessa tulisi työmarkkinoille lisää 15000 henkilötyövuotta (olettaen, että nämä olisivat työssäkäyviä ihmisiä 15% työttömyydellä korjattu luku olisi n. 12 000 henkilötyövuotta varovasti arvioiden). Ts. vuosittain säästyisivät varovasti arvioiden 10000:lle henkilölle maksettavat työttömyyskustannukset. Jos se päiväraha on nykyisin 700 euron pintaan/kk, niin tästä tulisi 8400 x 10000 = 84 000 000 euron säästöt sitten verotuloja ko. henkilöiden osalta.
Pitkäaikaisella vaikutuksella sitten tietysti Suomessa olisi 30 vuoden päästä 30 x 10 000 = 300 000 veronmaksajaa (tai jos olisi 10% työttömyysprosentti edelleen), niin 270 000 veronmaksajaa enemmän (sanotaan varovasti 200000) pitämässä huolta vanhuksista... Jos keskipalkka suomessa olisi nykyisin 1500 euron pintaankk, 30% veroprosentilla, niin tämä tekisi 6000 euroa vuodessa per lärvi lisääntyneitä verotuloja eli 1 200 000 000 euroa... joka olisi sitten jo tuplasti enemmän yksistään kuin lapsiin menevät kulut.
Laskelmaan ei ole otettu huomioon lisääntyneitä päivähoitotyöpaikkoja ja sitä kautta pienentynyttä työttömyyttä ja toisaalta ei ole otettu huomioon joitakin lisääntyneitä mahdollisia sosiaalikuluja nuorten tai ongelmaisten vanhempien osalta. (nämä voivat olla päikseen tai sitten jälkimmäiset vähän suuremmat, lonkalta heitettynä).
Joka tapauksessa näyttäisi, että jokainen abortti on myös kansantaloudellinen tappio, ja myös siitä näkökulmasta järjetön teko.
Vastaukset 5
Vanhimmat
...että tuo 84 M€ säästö alkaisi jo seuraavasta vuodesta lähtien, kun taas ensimmäinen "abortiton vuosi" tuottaisi noita kuluja 600 M€ / 20v = 30 M€... Ensimmäisistä vuosista lähtien jo (jos nuo laskelmani olisivat edes sinne päin) olisimme puhtaasti 50 M€ plussalla asian kanssa silkan työmarkkinavaikutuksen osalta (olettaen, että tuo nuoristotyöttömyys olisi tuo 15%).
Jokainen abortti siis maksaa jo lyhyelläkin tähtäimellä yhteiskunnalle reaalivaikutuksena 50 000 000 / 10000 = 5000 euroa verrattuna siihen, että valtakuntamme ja kulttuurimme olisi lapsimyönteisempi.
Ruotsalaisen tunnetun feministi Gudrun Schymanin näkemystä lainaillen voisimme asettaa lisäveron voimaan kaikille niille naisille, jotka päätyvät aborttiin. Näin tuota tappiota saataisiin pienemmäksi.
Hänhän esitti, että miehille on asetettava lisävero, koska naiset kärsivät miesten heihin kohdistamasta väkivallasta.
...jonkinlainen vaihtoehto. Verotuksen pitäisi koskea sekä miestä että naista, jotka ovat olleet abortin puolella.
heh, huumorimiehiä, vai? Jep, kaikki paksuiksi kansantalouden vuoksi. Suoraan sanoen taitaa olla viimeinen asia mitä lasta suunitteleva nainen ajattelee.
...kansantalouden pohjalta tehdään paljon myös yksilöä ohjaavia lakeja. Esim. juuri verotuksellisesti (alkoholi, tupakka, bensaverot...)
Kyllä voitaisiin ottaa tuommoinen tuntuva aborttivero (jonka pitäisi koskea molempia vanhempia), jotta
a) sillä olisi yleensä ennalta ehkäisevä vaikutus
b) toisaalta sitten voisi esim. käyttää siitä saatavia verotuloja esim. kansantalouden kannalta suotavammin valitsevien ihmisten eduksi.