Joku voi sanoa, että absurdi kysymys. Mutta tosiasia on, ettei mikään ole itsestään selvää. Olisi historian varrella voinut käydä toisinkin. Suomenkielisillä on ollut historian varrella harvinaisen hyvä säkä ja siihen perustuu toisen kansalliskielen asema Suomessa. Hyvä säkä ei oikeuta kuitenkaan ylimielisyyteen vähemmistöjä kohtaan sehän on tyhmyyttä.
Millä oikeudella suomi on kotimainen kieli
Ylimielinen fenno
36126
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Harvinaisen hyvin sanottu.
Härski nettisveko KEHTAA kutsua suomalaisten tuhatvuotista sankarillista selviytymistaistelua tuhoavia naapurikansojaan vastaan ONNEKSI!!??
Mene nyt ja hirtä itsesi ennenkuin me sen teemme....
Suomi on "toisen tuote". Suomi on kulttuurisesti ruotsalainen, mutta Venäjän perustama, Venäjän luoma ja rakentama, Venäjän tahdosta syntynyt, kasvanut ja kehittynyt. Suomalaisten huono itsetunto ja itseymmärrys liittyy tähän. Kuten sanottu, Suomi, Suomen kansa ja suomalaisuus on "toisen tuote".
"Kuten sanottu, Suomi, Suomen kansa ja suomalaisuus on "toisen tuote"."
Tuohan on helposti todistettavissa vääräksi. Jos Ruotsi ja Venäjä olisi jättänyt rauhaan fennoskandiassa suomea puhuvan alueen, olisi meillä ollut suomenkielinen valtio jo 1000 vuotta.
Ruotsi ja Venäjä ovat tehneet hartiavoimin töitä tuhotakseen Suomen kansan. Venäjällä esim. Karjalaiset ja vepsäläiset on kohta hävitetty. Ei Aleksanteri I sinällään Suomea rakastanut, halusi vain hyvitellä että ei olisi enää haluttu Ruotsin helmoihin.
Kansa ja valtio ovat eri asioita. Suomen kansan olemassaolo perustuu kieleen. Sitä ei ole venakot tai ruotsalaiset keksineet. Myöskään suomalaien kulttuuri ei ole niin ruotsalainen kuin jotkut luulevat. Suomalainen talonpoikaskulttuuri oli erilanen verrattuna Ruotsiin ja Venäjään, joten suomalaisuus ei ole mikään keksitty funktio, kuten esim. "Belgialaisuus".
Venäjä on myös saanut arvaamattoman paljon suomalais-ugrilaisilta ja itämerensuomalaisilta. Esim. Novgorodin alkuperäisistä asukkaista oli "suomalaisia" 75%.
" Suomalaisten huono itsetunto ja itseymmärrys liittyy tähän."
Sen on helppo huomata esim. Koroljovista.
Koroljov kirjoitti: "Suomi on "toisen tuote". Suomi on kulttuurisesti ruotsalainen, mutta Venäjän perustama, Venäjän luoma ja rakentama, Venäjän tahdosta syntynyt, kasvanut ja kehittynyt."
Väitteesi on vinoutunut, muttei täysin väärä. Venäjä ei perustanut eikä rakentanut Suomea, mutta antoi suomalaisille itselleen varsin vapaat kädet tehdä juuri tämä. Itsenäinen Suomi ei varmaan vuonna 1808 olisi ollut järin toimiva ajatus, mutta runsaat sata vuotta myöhemmin tilanne oli aivan toinen. Venäjälle täytyy antaa jonkinsortin tunnustus tästä. Venäjän tsaareistakin autonomian ajan neljä ensimmäistä nautti Suomessa sangen suurta kansansuosiota, ainoastaan Nikolai II oli suomalaisten kannnalta ongelmallinen tapaus..
Ruotsilla on ollut tuuria olla meidän selän takana.
Aivan ja Suomella on ollut tuuria olla osa Ruotsia. Näin nämä tuurit menee. Historialle ei ole Fennotkaan voineet mitään.
Vielä parempaa tuuria oli päästä Ruotsista irti, kuin myös Venäjästäkin.
Suomen ero Venäjästä aiheutti Suomessa välittömästi nälänhädän, sekasorron ja kaiken huipuksi sisällissodan onnettomuuden. Asiallisesti ottaen on selvää, että Suomi ei v. 1917 vielä ollut kypsä itsenäisyyteen. Suomalaisetkin ikään kuin tajusivat sen; luovuttihan sisällissodan voittanut osapuoli Suomen itsenäisyyden välittömästi Saksalle, jonka alusmaaksi valkoinen Suomi päätti ryhtyä, koska itsenäisen Suomen mahdollisuuteen ei uskottu. Saksan keisarikunnan tappio maailmansodassa ja romahdus kuitenkin PAKOTTI Suomen rupeamaan itsenäiseksi.
Suomen kehitys osana Venäjää oli aluksi positiivista kun Venäjän tavoitteena oli heikentää Suomen siteitä entiseen emämaahan, mutta sitten alkoivat venäläistämistoimet.
Suomi oli eristetty Euroopasta ollessaan osa Venäjää. Kehitys osana Venäjää, maailmansota ja kommarien agitaatio johti ongelmiin.
Vähän myöhemmin toisessa maailmanpalossa piti taas valita puoli, eikä se ollut itänaapuri, eikä ole nytkään.
No milloin Suomi olisi ollut "kypsä" itsenäisyyteen, jos se olisi ollut Venäjästä kiinni?
Ei koskaan!
Suomen 1918 sisällissodan aiheutti sama rosvojokko joka oli ottanut vallan Pietarissa ( sinällään hyvä onnenpotku Suomelle). Suomi siis oli hallitorakenteeltaan erittäin kypsä itsenäisyyteen, oli ollut jo vuodesta 1907.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1907
Suomessa kaavailtiin kuningasta Saksasta, ei alusmaata. Parempi niin, Saksa oli ja on sivistysmaa Venäjään verrattuna.
Vaikka miten rakastaa iso-venäläistä politiikkaa ja kiihottuu voimapolitiikasta, kannattaa pysyä totuudessa.
"Suomi oli eristetty Euroopasta ollessaan osa Venäjää. Kehitys osana Venäjää, maailmansota ja kommarien agitaatio johti ongelmiin. "
Osoitat tietämättömyytesi noilla väitteillä. 1800 l. Kapitalismi oli kansainvälistä ja monet teollisuuslaitoksemme on perustettu juuri kansaivälisen rahoituksen ja ulkomaalaisten sijoittajien johdolla.
Suomi oli kansaivälisempi taloudessa 1900 l. Alussa kuin emämaa Venäjä.
Esim. Tämä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Finlayson
Kirjoitin vähän huonosti. 1800-luvun lopulla, mutta ei alussa, teollistuminen oli nopeaa ja yrittäminen vapaata. Lähinnä meinasin yhteiskunnallista kehitystä 1900-luvun alussa ja syitä nälänhätään ja sekasortoon 1917/1918.
No niin olikin periferiaa 1800 l. Alussa. Tästä "kiitos" kuuluu Ruotsille. Kun Suomi sai autonomian, esim. Itä-Suomi hyötyi valtavasti Pietarin markkinoista. Ero Ruotsista oli todellinen onnenpotku!
1800 l. Oli Suomen kasvun kulta-aikaa!
Suomen asema muuttui vasta 1899 kun alkoi sortokausi. Venäläiset olivat päässeet hallitsevaan asemaan omassa maassaan ja isovenäläinen sovinismi jylläsi.
"Vähemmistöjä kohtaan"? Eikös surujen mielestä ruotsi ole juuri tasavertainen "toinen kotimainen" kieli?
Vai ollaanko tasavertaisia ja toisaalta vähemmistö aina sen mukaan kummasta asemasta on enempi hyötyä?
No, leikitään että ruotsi on "toinen kotimainen". Mitä vähemmistöä kohtaan ollaan oltu ylimielisiä? Saamelaisiako? Romaneja?
Jos ruotsinkieli onkin vähemmistö ( mitä se tietysti todellisuudessa on), miten sitä on syrjitty? Onko Tuupovaarassa joku peruskoululainen uskaltanut arvostella järjetöntä koko kansan pakkoruotsitusta?
Täysin oikeutettua.
Oikeus perustuu loppujen lopuksi voimaan.
Suomi on Suomen kansan kieli ja jos joku aikoo ottaa tämän aseman pois meiltä, on hänet oikeus surmata.
Itse asiassa Suomen toinen kotimainen kieli on suomi, ei ruotsi, sillä ruotsi oli Suomen alunperäinen virallinen kieli ja kirjakieli, ja suomi korotettiin vasta myöhäisessä vaiheessa Venäjän keisarin tahdosta sen rinnalle. Aiemmin kuin 1800-luvun lopulla suomen nousu olisikin ollut mahdotonta; eihän suomi nimittäin vielä sitä ennen ollut kehittynyt kylliksi, jotta se olisi voinut toimia modernin yhteiskunnan ja kulttuurin kielenä. Prof. Matti Klingen mukaan vasta 1900-luvun vaihteessa kävi Suomen lukeneistolle mahdolliseksi keskustella sivistyneesti suomeksi, ja silloinkin oli koko ajan käytettävä ruotsalaisperäisiä ilmauksia ja sanojakin paikkaamaan silloisen yhä karkean ja hiomattoman suomen kielen hankalia aukkoja. Hammasta purren Suomen yläluokan fennomaaninen osa kuitenkin onnistui vaihtamaan kielensä ruotsista suomeksi 1800-luvun viime vuosikymmeninä samaan aikaan kun rahvas Torniosta Rajajoelle alkoi kansakouluissa oppia olevansa yhtä ja samaa "Suomen kansakuntaa", mikä aiemmin olisi ollut - oman ahtaan piirinsä puitteissa asioita hahmottaneille - kansanihmisille täysin käsittämätön ajatus.
Ruotsin valtakunnan virallinen virkamieskieli oli ruotsi 1600l. Alusta lähtien. Suomen ja ruotsin kirjakielet kehitettiin murteiden pohjalta samaan aikaan 1500 l. Alkupuolella. Tämän jälkeen suomenkieli jätettiin heitteille. Ison Vihan ( 1700 -1721) ruotsin ote Suomessa vain kiristyi ja tehtiin periaatepäätös suomenkielen hävittämisestä.
Tässä tilanteessa ero Ruotsista pelasti Suomen 1809.
Tosin Suomen ruotsinkielinen yläluokka onnistui pitämään suomenkielen paitsiossa aina vuoteen 1902.
Ottaen huomioon että Ruotsin valtakunassa oli 25% suomenkielisiä ja Suomen suuriruhtinaskunnassa 85% suomenkielisiä, oli ruotsalaisten suunnitelmat törkeitä, eikä niitä voi pitää perusteluina nykyajan kielipolitiikalle.
Kuten olen joskus verrannut, pitäisikö USA:n mustilla olla pienemmät kansalaisoikeudet kuin muilla, koska heidän esivanhempansa olivat orjia vielä 150 vuotta sitten !? Näinhän se olisi svekkulien logiikalla.
Kiitos fennomaanit jotka oikeutetusti nostitte suomenkielen sivistyskielen asemaan!
( Moraalinen oikeus on hieman vaikeasti käsitettävä asia venäläisille ja svekkuleille, jotka uskovat voimaan ja likaiseen peliin. Suomalainen uskoo rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen).
Sama kehitys tapahtui myös Baltian maissa, vieläkin vaikeimmista lähtökohdista. Virokin on nyt virallisesti yksikielinen ja viroa osaamattomien venäjänkielisten määrä pienenee koko ajan.
"Prof. Matti Klingen mukaan vasta 1900-luvun vaihteessa kävi Suomen lukeneistolle mahdolliseksi keskustella sivistyneesti suomeksi, ja silloinkin oli koko ajan käytettävä ruotsalaisperäisiä ilmauksia ja sanojakin paikkaamaan silloisen yhä karkean ja hiomattoman suomen kielen hankalia aukkoja."
Ennen 1800-lukua suomen kieleen otettiin sanoja, imaisuja ja malleja latinasta ja muista kielistä kuten ruotsinkin kieleen. Siinä suhteessa ruotsin kieli ei ollut sen kehittyneempi kuin suomen kielikään. Ruotsalainen rahvas ei niitä ilman selityksiä ymmärtänyt, ei suomalainenkaan.
Saksassa syntyi kielipurismi ranskan kielen, Ruotsissa vastaavasti saksankielen vaikutusta vastaan. Sama ilmiö levisi suomen kielen käyttäjiin. Sanojen ja ilmaisujen piti jotenkin assosioitua suomen kieleen. Esimerkiksi komediantti ei enää kelvannut, siitä tehtiin näyttelijä (1666: turhia catzelmuxi Comedianteildä; 1770: caicki comediantit Frankrikisä owat pannaan pandut). Tätä taustaa vasten Klingen huomiot vastaavat nykyranskalaisten väkinäistä englantilaisten ilmaisujen pureskelua, mutta peräti lain voimalla heidät pakotetaan ne nielemään.
Ilmiöiden vertailu avartaa.
"Millä oikeudella suomi on kotimainen kieli"
Venäjän oikeudella, voittajan oikeudella, suvereenin hallitsijan oikeudella. Keisari-suuriruhtinaan määräyksellä. Kaikki Venäjän keisarit suosivat Suomea ja suomalaisuutta. Suomea ei olisi, jos Venäjä ei olisi Suomea keksinyt. Suomalaisuutta ei olisi ilman Venäjää. Suomen kieli olisi kuihtunut, jos Venäjä ei olisi korottanut sitä Suomessa ruotsin rinnalle. Suomalainen Suomi on Venäjälle elämänsä, koko kansallisen ja kielellisen olemassaolonsa velkaa. Vaan missä on Suomen kiitos? Suomalainan russofobia, ryssäviha, on sellaisen kypsymöttömän lapsen katkeruutta, joka on isältään saanut liian paljon lahjoja, liian anteliasta hoivaa - se ikään kuin masentaa, aiheuttaa mitättömyyden, jopa alitajuisen syyllisyyden tunteen... Suomalaisen vammautuneen sielun psykohistoriaa tulisi tutkia enemmän.
Fennon kiitos on Suomalaisuuden Liitto ja Heikki Tala, jotka valheellisilla historiantulkinnoillaan tuhoavat hyvää Suomea tarkoituksellisesti.
Fennoilla vaikeasorttinen sielunelämä saatu jo syntymälahjana. Mutta epäitsenäisestä historiasta fennolle on jäänyt epäitsenäisyyttä sieluunsa hirveästi. Kaikki naapurit ovat pahoja fennon riistäjiä; fenno kun halusi vaan olla omassa pienessä piirissään piilossa tosiasioilta.
Sitä se on fennon elämä vieläkin. Itsenäistymistaistelua toisensa perään ja pitkälti harhauskomusten haamuja vastaan.
Härski nettisveko KEHTAA kutsua suomalaisten tuhatvuotista sankarillista selviytymistaistelua tuhoavia naapurikansojaan vastaan ONNEKSI!!??
Mene nyt ja hirtä itsesi ennenkuin me sen teemme....
Tälläistä on tyypillisen nettifennon kommentointi aloitukseen.. Mutta onneksi löytyy vielä keskusteluun pystyviä suomalaisia ja aloitus osoittautui ihan aiheelliseksi ja ajattelemisen arvoiseksi.
Nettifennothan lähtevät siitä, että kaikki tulee eteen tarjottimella valmiiksi fennolle tehtynä. Lällykansa ei perusteita mieti.
Missä siellä historiantulkinnoissa on valhe?
Ylimielinen fenno kirjoitti: "Millä oikeudella suomi on kotimainen kieli? Joku voi sanoa, että absurdi kysymys. Mutta tosiasia on, ettei mikään ole itsestään selvää. Olisi historian varrella voinut käydä toisinkin. Suomenkielisillä on ollut historian varrella harvinaisen hyvä säkä ja siihen perustuu toisen kansalliskielen asema Suomessa. Hyvä säkä ei oikeuta kuitenkaan ylimielisyyteen vähemmistöjä kohtaan sehän on tyhmyyttä."
Viimeiset 1500 vuotta suomi on ollut Suomen alueella asuvien heimojen keskuudessa se suurin kieli. Kun Ruotsi valtasi Suomen, niin suurimmillaan Suomen ruotsinkielinen väestö käsitti 17% koko Suomen väkiluvusta. Puhtaasti suomen kielen puhujien suhteellisen osuuden perusteella on sangen selvää, että suomi on kotimainen kieli. Siitä ei vallitse erimielisyyttä.
Kokonaan toinen asia on se, miksi suomi on toinen Suomen hallintokielistä. Ruotsin osana suomen kielellä ei ollut mitään virallista asemaa. Sitä kuitenkin jossain määrin siedettiin, koska suuri osa suomalaisista ei osannut ruotsia, niin jotenkin tuonkin väestönosan kanssa piti pystyä kommunikoimaan.
1700-luvun lopulla paine yksikielistää Ruotsi kasvoi, ja jos Venäjä ei olisi vallannut Suomea 1808-1809 käydyssä sodassa, niin suomen kielen asema Suomessa olisi heikentynyt entisestään. Nyt kävi toisin, ja tässä suomen kielellä kävi kieltämättä tuuri. Venäläisten kannalta keskeistä oli heikentää Ruotsin ja Suomen kytköstä. Suomen pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin, ja suomen kieltä käytettiin astalona ruotsin kielen aseman heikentämiseksi. Ruotsinkielisetkin tukivat mieluummin suomea kuin näkivät venäjän Suomen hallintokielenä. Näin suomen kieli pääsi toiseksi hallintokieleksi, vaikkeivät sitä tosissaan halunneet sen enempää venäläiset kuin ruotsinkielisetkään,. Eli siis suomi on täällä toinen hallintokielistä oikeastaan vain sen ansiosta, että olimme yli sata vuotta osa Venäjää. Kulttuuripoliittisesti se oli meidän suomenkielisten kannalta selvä etu, mutta sotilaspoliittisesti selvä haitta. Venäjä voi sietää sen, että Ruotsi on integroitunut Länteen, muttei ehkä koskaan aidosti sitä, että myös Suomi on sen tehnyt.
Me fennomaanit emme suinkaan ole ylimielisiä vähemmistöjä kohtaan, sillä yhteiskunnan sivistytason korkeus näkyy siinä, miten tuo yhteiskunta kohtelee vähemmistöjä ja niitä, joilla ei ole mennyt hyvin. Mutta se, että arvostaa vaikkapa suomenruotsalaisia, on aivan eri asia kuin se, että toimii tuon ryhmän lattiamattona.
"Me fennomaanit emme suinkaan ole ylimielisiä vähemmistöjä kohtaan, sillä yhteiskunnan sivistytason korkeus näkyy siinä, miten tuo yhteiskunta kohtelee vähemmistöjä ja niitä, joilla ei ole mennyt hyvin."
Me fennomaanit? Pitää puhua teistä nettifennomaaneista, nefeistä. Suomen yhteiskunnan tasoa ei todellakaan voi mitata nettifennomaanien mukaan, koska silloin tämä kansakunta olisi neuvostoliittolaisen apinan tasolla. Suomalainen on kaukana neffestä.
Kaitera kirjoitti ihan asiallisesti muuta paljastaa heikkoutensa karmealla tavalla. Tunteeko Kaitera todella, että hän on suomenruotsalaisten tallattavana lattimattona. Kokoomus on tänäkin päivänä merkittävä puolue eduskunnassa ja hallituksessa ja miten on mahdollista, että koomuslainen voi tuntea olevansa lattimattona jonkin pienenväestöryhmän alamaisena. Tämä kyllä paljasti fennomaanien todellisen asenteen, joka on täydellisen vääristynyt ja epärehellinen.
Kaitera on todellinen nolla, joka täysin siemauksin hyväksyy heikko-osaisten mollaamisen ja lyönnin. Tyypillinen fenno, joka potkii jo ltötyä, maassa makaavaa. Raukka, mikä raukka, eli fenno.
Tyhmä kommentti.
Vääristynyt asenne kirjoitti: "Kaitera kirjoitti ihan asiallisesti muuta paljastaa heikkoutensa karmealla tavalla. Tunteeko Kaitera todella, että hän on suomenruotsalaisten tallattavana lattimattona."
Minä en ole, ja olen sen kyllä todistanut yli 5000:llä pakkoruotsia kritisoivalla kirjoituksellani. Mutta oma puolueena on sitä ollut nyt vuosia, ja se tuntuu kyllä minusta kovin ikävältä. Puhtaasti valtapoliittisesti ajateltuna ymmärrän Kokoomuksen johdon peruslinjauksen: Vanhasen II:ssa hallituksessa ja Kataisen hallituksessa Kokoomukselle oli lähes välttämätöntä saada talous-, vero- ja EU-poliisen linjauksensa tueksi RKP, koska ilman tätä voima-akselia Keskusta Vanhasen hallituksessa ja vasemmisto Kataisen hallituksessa olisi saanut Kokoomukseen nähden yliotteen.
Mutta tämän liiton poliittinen hinta Kokoomukselle oli kielipolitiikassa taipuminen RKP:n tahtoon. Tämän saattoi helposti havaita kesällä 2010, kun Kokoomus ja RKP pitivät puoluekokouksiaan samana viikonloppuna. Kokoomuksen puoluekokous hyväksyi niukalla enemmistöllä ruotsin kielen muuttamisen vaihtoehtoiseksi kieleksi peruskouluissamme. Kun RKP:n silloinen puheenjohtaja Wallin kuuli tästä, niin hän soitti oitis Kataiselle ja todistettavasti karjui tälle suorat sanat. Jyrki-parka yritti selittää itselleen yllätyksenä tullutta tilannetta, ja vakuutti solidaarisuuttaan. Asteittain Wallin leppyi, ja seuraavien eduskuntavaalien vaalivalvojaisissa hän tuli oitis onnittelemaan Kataista ja viihtyi pitkään samassa tilassa Jyrkin kanssa. Yhdessä jälleen!
Wallinhan on jopa todistettavasti ylvästellyt Kokoomuksen olevan hänen taskussaan. Kielipoliittisestihan asia on juuri näin, ei Wallin suinkaan valheita levitellyt.
Vääristynyt asenne: "Kokoomus on tänäkin päivänä merkittävä puolue eduskunnassa ja hallituksessa ja miten on mahdollista, että koomuslainen voi tuntea olevansa lattimattona jonkin pienenväestöryhmän alamaisena."
Se on mahdollista siksi, että kielipolitiikassa asia on JUURI NÄIN. RKP:n vahvuus ja samalla heikkous on se, että se on kielipuolue, eikä oikeastaan mitään muuta. Näin se voi sopia asioista suuren puolueen kanssa oikastaan mitä vain, kunhan ruotsinkielisen väestön oikeutetut ja kenties vähemmänkin oikeutetut vaatimukset täytetään. Aikoinaan se sai pakkoruotsin läpi valtapoliittisella diilillä Keskustan kanssa, nyt se sai kansalliskielistrategiansa läpi Kokoomuksen kanssa tukemalla puolestaan Kokoomusta useassa sille tärkeässä asiassa.
Somewhat exaggerated half-truths I'd say. Mikäli tällaisia "diilejä" ja painostuksia olisikin tapahtunut, niin jää epäselväksi mitä kirjoittaja näillä hakee. Rkp on tuskin oikea kohde jos kielipolitiikkaan halutaan jatkossa vaikuttaa. Rkp voisi monen Rkp-läisenkin mielestä olla joustavampi ja luovempi menetelmissään. Mutta kun kirjoittaja on itse Kokoomuslainen niin täytyy sanoa, että Kokoomuslaisten pitäisi nyt itse katsoa itsensä peiliin. Kokoomuslaisten rivit rakoilee aika lailla pakkoruotsin suhteen kuten kirjoituksestakin selviää. On täysin epäoikeudenmukaista syyttää asiasta pienpuoluetta jota Kokoomus kirjoittajan omienkin sanojen mukaan on käyttänyt omiin tarkoituksiin. Se, että Rkp:tä ja muita ruotsinkielisiä tahoja konsultoidaan suurpuolueiden toimesta kun hallitus tekee kielipoliittisia linjauksia on kai demokraattinen välttämättömyys. Kokoomus, Rkp ja muut puolueet pitäisi konsultoida myös muut suurimmat kieliryhmät Suomessa, kuten vironkieliset ja venäjänkieliset paljon aktiivisemmin. En kuitenkaan ole näkevinäni hirveän paljon innostusta tähän asiaan. Ruotsinkielisenä voin sanoa, että iloitsen kun näen venäjänkielisten, vironkielisten ja muiden maahanmuuttajien lisääntyvä läsnäolo Suomessa. Toivoisi, että heidän asema esimerkiksi työhönotossa ja viranomaisasioinnissa voitaisi parantaa huomattavasti.
" Rkp voisi monen Rkp-läisenkin mielestä olla joustavampi ja luovempi menetelmissään. Mutta kun kirjoittaja on itse Kokoomuslainen niin täytyy sanoa, että Kokoomuslaisten pitäisi nyt itse katsoa itsensä peiliin. Kokoomuslaisten rivit rakoilee aika lailla pakkoruotsin suhteen kuten kirjoituksestakin selviää."
Kuvittelisin että edelleenkin ns. "Kielipolitiikka & pakkoruotsi laajasti ottaen" on moniin muihin suomen haasteisiin nähden marginaalinen ongelma, joten ilmeisesti Kokoomuksen johto laskee että on hyödyllisempää edelleen "uhrata" pakkoruotsi että saa vahvan tuen omille vaikkapa talouslinjauksilleen niin RKPllta kuten RKPn taustavaikuttajilla.
Lisäksi oliko se nyt Pasi Saukkonen vai Ilmari Rostila tai molemmat sitä mieltä että pelkän pakkoruotsin lakkauttaminen ei ole järkevää ilman että muutetaan myös ylimitoitettua virkamiesruotsi pakkoa niin että se aidosti tukee kaksikielisten kuntien ja alueiden ruotsinkielen tarvetta ja vähemmän maankattavaa keinotekoista kaksikielisyyttä joka kaiketi nyt on kaikille selkeytynyt.
Kyseinen kokonais muutos kielipolitiikassa varmaan haasteellinen läpiviedä nyky suomen muutenkin haasteellisessa talous&työttömyys tilassa, varsinkin kun RKP ja taustavoimat, kategoorisesti kieltäytyy pohtimasta mitään vaihtoehtoista mallia vaan pitäytyy tiukasti nykytilassa jopa edelleen tavoittelee syventävänsä mannersuomen laajuisesti kaksikielisyyttä.
Toivonmukaan suomiareenan aloittama korkeimman tason keskustelu aloite " hyötyruotsi vai pakkoruotsi" olisi yksi selkeistä vaaliteemoista ja osana kaikissa keskusteluissa tulevassa 2015 eduskuntavaaleissa.
Valitettavasti suomiareenan debatissa Sasi mainitsi yhden syyn pakkoruotsin säilyttämiseen että nimenomaan pikku ruotsinkielisillä saarekkeita tulisi entistä tukalammat olot jos pakkoruotsi lakkautettaisiin, esimerkkinä Sasin kotikaupunki Tampere ja suomiareenan isäntäkaupunki Pori joissa molemmissa noin 0,5% suomenruotsalainen väestö jotka kaikki luultavammin osaa sujuvaa suomea? Eli jos Kokoomuksen linja on että 0,5% on raja missä tulee valtion pakoittaa koko väestön pakkoruotsituksen tuskin RKP sitä ajatusta vastustaa:) vai olikos se päinvastoin että Sasi ilmoitti vain RKPn kannan ja yhden tärkeän argumentin pakkoruotsin ylläpitämiseksi.
Norden kirjoitti: "Rkp on tuskin oikea kohde jos kielipolitiikkaan halutaan jatkossa vaikuttaa. Rkp voisi monen Rkp-läisenkin mielestä olla joustavampi ja luovempi menetelmissään."
RKP on sikäli oikea kohde kielipolitiikassa, että sen vaikutusvalta tällä politiikan sektorilla on ERITTÄIN suuri. Jos RKP:n päättäjien enemmistö tulisi siihen tulokseen, että pakkoruotsi ja virkamiesruotsi saavat mennä, niin nuo asiast ratkeaisivat laakista. En kuitenkaan oikein usko, että näin tulee tapahtumaan. Siksi positiiviseen lopputulokseen päästään suhteessa helpommin vaikuttamalla suuriin puolueisiin sisältäpäin. Tälläkin saitilla on useita kirjoittajia, jotka suhtautuvat erittäin kriittisesti suomenruotsalaisuuteen yleensäkin ja RKP on heille suoranainen kauhistuksen kanahäkki. Kuitenkaan ei ole kovin oleellista kielipolitikankaan kannalta, kuinka monta paikkaa RKP:lla on. Ratkaisevaa sen sijaan on se, miten virittäytyneitä kielipoliittisesti muiden puolueiden kansanedustajat ovat. On hyvinkin mahdollista saada selkeä pakkoruotsia vastustava enemmistö eduskuntaan seuraavien vaalien tuloksena.
Norden: "Mutta kun kirjoittaja on itse Kokoomuslainen niin täytyy sanoa, että Kokoomuslaisten pitäisi nyt itse katsoa itsensä peiliin. Kokoomuslaisten rivit rakoilee aika lailla pakkoruotsin suhteen kuten kirjoituksestakin selviää."
Kaikista Suomen puolueista Kokoomus on pakkoruotsin osalta eniten hajalla. Eduskuntaryhmässämme voimasuhteet ovat tasan 22 -22 pakkoruotsin osalta. Meidän kannattajistamme 55% vastustaa pakkoruotsia, kun taas muissa puolueissa pakkoruotsin vastusajat ovat huomattavasti suurempana enemmistönä paitsi RKP:ssä ja Vihreissä, joiden enemmistö on pakkoruotsin takana. Kokoomuksen puoluekokouksissa pakkoruotsista on äänestetty jo toistakymmentä kertaa, ja äänestetään varmaan jatkossakin.
Norden: " On täysin epäoikeudenmukaista syyttää asiasta pienpuoluetta jota Kokoomus kirjoittajan omienkin sanojen mukaan on käyttänyt omiin tarkoituksiin. Se, että Rkp:tä ja muita ruotsinkielisiä tahoja konsultoidaan suurpuolueiden toimesta kun hallitus tekee kielipoliittisia linjauksia on kai demokraattinen välttämättömyys."
En ole missään väittänytkään, että kielipolitiikkaa tulisi tehdä kokonaan ilman RKP:n mukanaoloa, mutta aivan eri asia on antaa tuon puolueen huseerata tällä sektorilla ihan vapaasti. Se ei tuota kokonaisuuden kannalta parhaita mahdollisia tuloksia. Kuten aiemminkin olen kirjoittanut, niin pidän yhteistyöakselia Kokoomuksen ja RKP:n välillä hyvinkin ymmärrettävänä ja kahden viimeisen vaalikauden aikana jopa välttämättömänä. Ilman RKP:a Kokoomuksen asema olisi ollut niin Vanhasen kakkoshallituksessa kuin Kataisenkin hallituksessa selvästi toteutunutta tilannetta heikompi. Mutta vaikka yhteistyö oli suoranainen must, niin Kokoomuksen olisi kumminkin pitänyt kiinnittää nähtyä enemmän huomiota kielipoitiikkaan. Emme olisi varmaankaan saaneet pois sen paremmin pakkoruotsia kuin virkamiesruotsiakaan, mutta eräitä kokeiluja olisi ollut mahdollista saada läpi. Kokoomus löi laimin mahdollisuutensa tällä sektorilla. Myönnän kyllä, että maan edun kannalta merkittävästi suurempiakin asioita oli tapetilla.
Norden: "Kokoomus, Rkp ja muut puolueet pitäisi konsultoida myös muut suurimmat kieliryhmät Suomessa, kuten vironkieliset ja venäjänkieliset paljon aktiivisemmin."
Olen samaa mieltä.
"Joku voi sanoa, että absurdi kysymys. Mutta tosiasia on, ettei mikään ole itsestään selvää. Olisi historian varrella voinut käydä toisinkin. Suomenkielisillä on ollut historian varrella harvinaisen hyvä säkä ja siihen perustuu toisen kansalliskielen asema Suomessa. Hyvä säkä ei oikeuta kuitenkaan ylimielisyyteen vähemmistöjä kohtaan sehän on tyhmyyttä".
Tymyyttä on tynkäruosinkielisten osoittaa ylimielisyyttä enemmistö sekä muita vähemmistö kieliäkohtaan, ei tynkäruotsi ole sen arvokkaapi kuin muutkaan vähemmitökielet.
Tynkäruotsi on vieras valloittajan tuoma kieli suomessa jo siitäsyystä siitä joutaa luopua virrallisena kansalliskielenä.
Tähän on tultu ja eteenpäin katsotaan. Tunnen aitoa kiittämättömyyttä niin Ruotsia, Venäjää, Saksaa, katolista kirkkoa kuin juutalais-kristillistä kulttuuria kohtaan. Hegel, Karl Marx , Adam Smith, kuninkaat, keisarit, sotapäälliköt ja rauhan miehet ovat kukin osaltaan lisänneet suomalaisten tietoisuutta, mutta sekoitus on aivan meidän omaamme, emmekä ole kiitollisuuden velassa muille sen enempää kuin muutkaan ovat kiitollisuuden velassa yleiseurooppalaiselle kehitykselle. Me olemme osa siitä kulttuurista, ja nykyisyys on historiallisen kehityksen tulosta.